Mitä ablaq tarkoittaa? Vuorottelevat kivet seinissä ja kaarissa

Mitä ablaq tarkoittaa? Vuorottelevat kivet seinissä ja kaarissa

Muslim Post Editorial Desk@muslimpost
0

Ablaqissa eriväriset kivet vuorottelevat. Damaskoksen, Kairon ja Jerusalemin esimerkit näyttävät, miten värit asettuvat seinään, kaareen ja marmoriverhoukseen.

Ablaq tarkoittaa kontrastivärien vuorottelua muurauksen kaistoissa tai yksittäisissä kivissä. Seinässä värit voivat muodostaa vaakasuoria kivikerroksia. Kaaressa ne voivat jatkua kaaren suuntaisesti aukon toiselta puolelta toiselle. Damaskoksen al-Qaymarin sairaalassa molemmat järjestelyt näkyvät saman sisäänkäynnin ympärillä. Metropolitan Museum of Artin 1400-luvun marmoripaneeli näyttää, miten vastaavia värikaistoja voitiin tehdä myös seinän pintaan.

Mitä raidallisessa kivimuurauksessa kannattaa katsoa

Astu niin kauas, että voit seurata yhtä kaistaa julkisivun poikki. Kun seinässä on erivärisiä kivikerroksia, yhden rivin väri jatkuu usean sauman yli. Väri vaihtuu seuraavassa rivissä. Oven tai ikkunan kohdalla järjestys saattaa kääntyä seuraamaan aukon reunaa. Suunnan muutos auttaa lukemaan rakennetta. Vaakasuorat kaistat korostavat seinän leveyttä. Aukkoa seuraavat kivet tekevät sen kaaren näkyvämmäksi.

Kontrasti voi syntyä vaalean ja tumman välille tai kahdesta selvästi erilaisesta väristä. Jerusalemissa sijaitsevan Qaytbayn vedenjakelurakennuksen jalustassa on Archnetin mukaan punaista ja kermanväristä kiveä. Mustavalkoisessakin kuvassa voi näkyä kaksi sävyä. Todellisten värien nimeämiseen tarvitaan värikuva tai rakennusta koskeva asiakirja. Kivilaji on eri kysymys. Kaukaa näkyvät värit antavat vain niukasti perusteita tunnistaa kivilaji tai päätellä, ovatko kaistan kaikki osat alkuperäisiä.

Jos osa julkisivusta on varjossa, aloita saumoista. Tarkista, jatkuuko sama väri usean sauman yli samalla korkeudella. Aukon ympärillä väri voi sen sijaan vaihtua kivestä toiseen kaaren suuntaisesti. Kummankin havainnon voi kirjata näkyvän muodon perusteella. Jos käytössä on värikuva tai asiakirja, värit voi sen jälkeen nimetä. Tämä auttaa erityisesti silloin, kun valokuvan valaistus tekee yksittäisistä kivistä odotettua vaaleampia tai tummempia.

Kivikerrokset, kaarikivet ja seinäverhous

Kivikerros on muurauksen vaakasuora rivi. Kaarta seuraavia kiilanmuotoisia kappaleita kutsutaan kaarikiviksi. Raidallisessa kaaressa väri voi vaihtua kivestä toiseen. Saumat voivat olla suoria tai kuvion muotoon leikattuja. Archnetin mamelukkien arkkitehtuuria koskeva katsaus esittelee kaarikiviä, joiden leikatut muodot lukittuvat toisiinsa. Se antaa myös esimerkkejä tapauksista, joissa vastaava kuvio on tehty kaaren näkyvään pintaan. Suoraan edestä otettu kuva näyttää kuvion. Näkyviin jäänyt sauma, sivukuva tai rakennustutkimus auttaa arvioimaan sen syvyyttä.

Väri voi olla myös seinän pintaan kiinnitetyssä verhouksessa. Marmorilla koristellussa sisätilassa kapeat kaistat tai suuremmat levyt voivat kehystää erillistä paneelia. Etsi verhouksen ulkoreuna ja kohta, jossa se liittyy lattiaan tai toiseen materiaaliin. Ablaq nimeää värien järjestelyn. Kun rakentamistapa on tiedossa, kuvauksessa voidaan kertoa, onko kyse kiviharkoista, verhouslevyistä vai näkyvään pintaan leikatusta kuviosta.

Sisäänkäynnin eri piirteet voi nimetä erikseen. Kivikerros kuuluu muuraukseen. Sisään vedetty oviaukko kuvaa aukon syvyyttä julkisivuun nähden. Muqarnas on pienistä syvennyksistä muodostuva järjestelmä. Samassa sisäänkäynnissä voi olla kaikki kolme. Moskeija-arkkitehtuurin sanasto auttaa erottamaan rakennusosien nimet ympärillä olevien tilojen tehtävistä.

Esimerkiksi sahalaitainen viiva voi erottua edestä kuvatussa kaaressa selvästi. Siitä voi kertoa, missä kahden värin raja kulkee ja minkä muotoinen se on. Samankaltainen raja voi kuitenkin näkyä toisiinsa sovitettujen kivien välissä tai verhouksen pinnalla. Sivukuva, esillä oleva sauma tai rakennuksen tutkimus voi osoittaa, ulottuuko muoto syvemmälle. Pelkkää viivaa kuvaava havainto on jo hyödyllinen, jos syvyyttä ei voi vielä todentaa.

Aijubidien ajan Damaskos ja al-Qaymarin sairaala

Damaskoksen Bimaristan al-Qaymarin sisäänkäynnillä voi verrata suoria kivirivejä ja kaarevaa muurausta. Museum With No Frontiersin muistomerkkitietue kuvaa neliönmuotoisia kiviä julkisivussa ja kaarevia kiviä koristellussa kaaressa. Värit vuorottelevat portaalin ympärillä. Aukon yläpuolella on muqarnas-katos. Oviaukon yläpuolinen kirjoitus on järjestetty kolmeen riviin thuluth-kirjoitustyylillä. Kauempaa erottuvat raidat. Lähempää näkee kirjoituksen ja kivisaumat.

Kirjoitus kertoo rakennustöiden alkaneen vuonna 1248 Sayf al-Din al-Qaymarin suojeluksessa. Valmistumisajankohta on tietueen mukaan osin lukukelvoton. Rakennuttajan kuolema vuonna 1256 auttaa selittämään luettelon ajoitusvälin. Tarkka valmistumisvuosi jää epävarmaksi. Sairaalan pohjakaava on neliö, ja siinä on neljä sisäänpäin avautuvaa iwania. Iwan on suurella aukolla avautuva tila. Ablaq kuvaa tässä sisäänkäynnin käsittelyä, kun taas iwanit kertovat sisätilojen järjestyksestä.

Vertailu Qalawunin al-Mansurin sairaalaan Kairossa valottaa tällaisten laitosten laajempaa tehtävää. Al-Qaymarin raidallinen sisäänkäynti kertoo yhden rakennuksen arkkitehtuurista. Sairaalan pohjakaava, huoneet ja asiakirjat antavat muita tietoja siitä, miten rakennusta käytettiin.

Rakennuksen eri asiakirjat vastaavat eri kysymyksiin. Kirjoituksen perusteella voidaan nimetä rakentamisen alkamisvuosi. Pohjakaavan avulla voi paikantaa sisäänkäynnin suhteessa huoneisiin ja iwaneihin. Valokuvasta voi puolestaan seurata, missä vaakasuora kivirivi kohtaa kaaren. Siten kuvan näkyvät piirteet voi kuvata täsmällisesti myös silloin, kun koko rakennustyön päättymisvuotta ei saada selville.

Mamelukkien esimerkkejä moskeijasta ja vedenjakelurakennuksesta

Kairossa sijaitseva Gani Bak al-Ashrafin moskeija on esimerkki portaaliin keskittyvästä ablaqista. Archnet ajoittaa sen vuosiin 1426–27 ja kuvaa kaksiosaista julkisivua sekä kolmilohkoista sisäänkäyntiä, jossa on ablaqia ja muqarnas-koristelua. Oikealla seisoo minareetti. Aloita valokuvassa oviaukosta, seuraa lohkojen ääriviivoja ja katso sitten viereistä tasaista julkisivua. Vertailu näyttää, missä kontrasti sijaitsee, vaikka katunäkymässä ei näkyisi koko rakennusta.

Jerusalemissa sulttaani Qaytbaylle rakennetun vedenjakelurakennuksen punaiset ja kermanväriset kivet keskittyvät neliömäiseen jalustaan. Archnet kuvaa jalustan leveitä, ristikolla varustettuja ikkunoita ja porrastettua siirtymää kupolin rumpuun ja teräväkärkiseen, kaiverruksin koristeltuun kupoliin. Sen mukaan aiempi vedenjakelurakennus korvattiin vuonna 1482. Archnet mainitsee myös laajan kunnostuksen vuonna 1883. Museum With No Frontiers ilmoittaa saman rakennusvuoden ja ajoittaa kunnostuksen vuosiin 1882–83. Sen kuvauksessa vaaleampi kivi on keltaista. Värisanat kertovat kontrastista määrittämättä kivilajia. Myöhemmästä valokuvasta muurausta tunnistettaessa sekä alkuperäisen suunnittelun että korjausten ajankohdat kuuluvat samaan tarkasteluun.

Vedenjakelurakennuksen tunnistamisessa auttaa sen käyttötarkoitus. Artikkeli Kairon sabil-kuttab-rakennuksista kuvaa toisenlaista yhdistelmää, jossa julkinen vesipiste ja koulu ovat samassa rakennuksessa. Qaytbayn rakennuksessa punaiset ja kermanväriset kerrokset kiinnittävät huomion jalustaan ja sen aukkoihin. Kunkin rakennuksen asiakirjat kertovat, mihin sen aukkoja käytettiin.

Kahden mamelukkiesimerkin valokuvia voi tarkastella rinnakkain. Gani Bakin moskeijassa ensimmäinen kiintopiste on kolmilohkoinen portaali. Qaytbayn sabilissa kannattaa aloittaa jalustan ikkunoista ja kulmista. Seuraa kummassakin kuvassa, missä värit vaihtuvat ja mihin raidat päättyvät. Näin samalla termillä voi kuvata kahden rakennuksen eri osia. Se, mikä tehtävä kyseisellä osalla oli, täsmentyy rakennuskohtaisesta kuvauksesta.

Qaytbayn rakennus antaa esimerkin myös siitä, miten kaksi kuvausta voi lukea yhdessä. Archnetin käyttämä sana kermanvärinen koskee jalustan vaaleampaa kiveä. Museum With No Frontiers käyttää tästä kivestä sanaa keltainen. Kun tarkka sävy on kuvauksen kannalta tärkeä, mainitse lähde värisanan yhteydessä. Rakennusvuosi 1482 ja myöhempi kunnostus ovat samalla tavalla eri tietoja. Kunnostuksen ajankohta auttaa kuvaamaan rakennuksen historiaa, mutta ei ajoita automaattisesti jokaista kuvassa näkyvää kiveä.

Ablaq rakennuksen sisällä

Metropolitan Museum of Artin Seinäpaneeli, jossa on geometrinen punoskuvio, 1970.327.8, on 1400-luvun monivärinen marmorimosaiikki, jonka alkuperäksi on merkitty Kairo. Julkaistu luettelo kuvaa upotuskuvion kummallakin sivulla olevaa kontrastiväristä marmoriverhousta ja nimeää sen ablaqiksi. Katso kehystä ja keskiosaa erikseen. Kaistat ja kehysosat rajaavat sommitelman. Keskustan täyttävät toisiinsa kietoutuvat pienet muodot. Islamilaisten geometristen kuvioiden opas selittää, miten toistuvat tähdet ja punoskuviot voidaan järjestää tällaiselle pinnalle.

Luettelo arvioi, että pystysuora paneeli kuului todennäköisesti seinän alaosaan. Alkuperäistä rakennusta ei tunneta. Kyse on arviosta, joka koskee paneelin paikkaa seinällä. Tietue ei sijoita sitä nimettyyn moskeijaan tai palatsiin. Museossa marmoria voi tutkia läheltä. Esine ja luettelo tarjoavat yhdessä tietoa väristä, sommittelusta ja todennäköisestä paikasta huoneessa.

Kun kuvassa näkyy vain mosaiikin keskiosa, siitä voi tarkastella yksittäisiä muotoja. Koko paneelin kuvassa käy ilmi myös keskiosan ja värikkäiden reunakaistojen suhde. Molemmat näkymät kertovat nykyisestä esineestä. Arvio sen alkuperäisestä korkeudesta huoneen seinällä perustuu puolestaan luetteloon. Jos alkuperäistä rakennusta ei tunneta, kuvan kuvatekstiin riittää museon arvio alkuperästä Kairossa ja luettelon ehdottama sijainti seinän alaosassa.

Osmanien ajan Damaskos ja vanhemman tekniikan jatkuminen

Darwish paššan moskeija Damaskoksessa näyttää, miten raidallista kivimuurausta käytettiin edelleen toisenlaisessa rakennuksessa. Museum With No Frontiers ajoittaa moskeijan 1570-luvulle ja kuvaa julkisivussa moniväristä syyrialaista ablaqia. Tietueessa mainitaan myös kupolilla katettu rukoussali ja pienempien kupolien kattama pylväikkö. Rakennuksen värilliset keraamiset laatat kuvataan paikallisesti valmistetuiksi İznikin tyyliin. Raidallinen kivi, maalattu laatta ja kupolien sijoittelu kertovat eri asioita rakennuksesta ja sen tekijöistä.

Kun julkisivua verrataan aiempaan al-Qaymarin sairaalaan, eriväristen kivien käytön voi nähdä jatkuvan erilaisista pohjakaavoista huolimatta. Al-Qaymarissa sisäänkäynti johtaa iwanien ympärille jäsenneltyyn sairaalaan. Al-Darwishiyyassa sisäänkäynti kuuluu moskeijaan, jossa on kupolilla katettu rukoussali. Muurauksen värikontrasti on tunnistettavissa molemmissa. Pohjakaavat, kirjoitukset ja asiakirjat kertovat kummankin rakennuksen omasta historiasta.

Damaskoksen kahdessa rakennuksessa voi aloittaa samasta havainnosta ja jatkaa eri asiakirjoihin. Al-Qaymarin kaaren yläpuolella näkyvä kirjoitus auttaa ajoittamaan sairaalan rakennustöiden alkua. Al-Darwishiyyassa rakennusta koskeva tietue kertoo myös moskeijan kupoleista ja paikallisista laatoista. Jos kuvassa näkyvät rinnakkain kivipinta ja maalattu keramiikka, kummankin voi nimetä erikseen. Silloin esimerkiksi İznikin tyyli liitetään laattoihin eikä kaikkien julkisivun materiaalien valmistuspaikkaan.

Miten ablaqia voi kuvailla valokuvan perusteella

Aloita rakennuksen osasta, jonka tunnistat. ”Vuorottelevat punaiset ja kermanväriset kivikerrokset neliömäisessä jalustassa” kertoo, missä ablaq näkyy Qaytbayn sabilissa. ”Kolmilohkoinen portaali vuorottelevan väristen kivien reunustamana” kuvaa Gani Bakin moskeijan piirrettä. Irrotetun esineen, kuten Metropolitan Museum of Artin paneelin, kohdalla nimeä kontrastiväriset osat reunassa ja mosaiikki keskellä. Lisää sen jälkeen päivämäärä, paikka ja epävarmuudet, joille löytyy tukea rakennuksen tai museon asiakirjoista.

Jos kuva näyttää kaaren edestä, kuvaile värijärjestystä, saumojen muotoa ja kohtia, joihin raidat päättyvät. Sivunäkymä tai piirustus voi kertoa lisää materiaalin paksuudesta. Korjatun tai rapautuneen kohdan lähikuva auttaa vertaamaan nykyistä pintaa vanhempaan valokuvaan. Rakennus- ja korjausajankohdat helpottavat havaintojen tulkintaa.

Kuvatekstissä kannattaa nimetä ensin kohta, josta havainto on tehty. Kuvan rajauksen voi kertoa mainitsemalla esimerkiksi, että kaari näkyy edestä tai jalusta vain osittain. Silloin lukija tietää, mihin väitteet saumojen muodosta ja värien järjestyksestä perustuvat. Rakennuksen ajoituksen voi lisätä luettelosta. Jos sivunäkymää ei ole, verhouksen paksuus voidaan jättää avoimeksi.

Rakennuksia ja museoesineitä koskevat lähteet