
Näin Rawdan nilometri mittasi Niilin vedenkorkeutta
Kolme tunnelia johti Niilin vettä kaivoon, jossa oli asteikollinen marmoripylväs. Mittaus auttoi arvioimaan tulvaa ja päättämään padoista, kanavista ja veroista.
Kairon Rawdan saaren nilometrillä mitattiin Niilin vedenkorkeutta. Kolme tunnelia yhdisti joen kiviverhoiltuun mittauskaivoon. Kun joki nousi, vettä virtasi kaivoon ja vedenpinta kohosi asteikolla varustetun marmoripylvään ympärillä. Mittaaja vertasi vedenpintaa pylvään merkintöihin. Lukema auttoi arvioimaan kausitulvaa ja tekemään päätöksiä kanavista, tulvapenkereistä ja maatalouden verotuksesta.
Rawdan saarella säilynyt rakennelma tunnetaan myös nimellä al-Miqyas. Egyptin matkailu- ja muinaismuistoministeriö ajoittaa abbasidien aikaisen rakennelman vuoteen 861, kalifi al-Mutawakkilin hallituskaudelle. Nilometrin toimintaa voi tarkastella kahdessa vaiheessa. Seuraa ensin veden reittiä joesta kaivoon. Katso sen jälkeen, miten vedenpinta ja pylvään asteikko yhdessä antoivat lukeman.
Miten joen vesi pääsi mittauskaivoon
Nilometrin pystyleikkauksessa kaivo ulottuu alas saaren pinnan alapuolelle. Joesta tuleva vesi pääsi kaivoon sivulta. Archnet kuvaa kolme tunnelia. Museum With No Frontiers sijoittaa kolme aukkoa kaivon itäpuolelle. Margaret S. Gravesin julkaisemassa rakennusleikkauksessa aukot ovat eri korkeuksilla. Seuraa reittiä joelta tunneliin ja tunnelista kaivoon. Katso sitten, missä kohdassa kaivon vedenpinta kohtasi mittauspylvään. Archnet, al-Miqyasin kohdetietue ja Margaret S. Graves, Arts of Allusion, luku 5 ja kuva 5.3
Kun joen ja kaivon välillä on avoin vesiyhteys, kaivon pinta voi kuvata joen paikallista vedenkorkeutta. Kaivo antoi mittaajalle pysyvän havaintopaikan, jossa vedenpintaa saattoi verrata kiinteään asteikkoon. Tämän periaatteen voi päätellä rakenteesta. Lisätietoja tarvittaisiin sen arvioimiseen, seurasiko kaivo jokaista lyhytaikaista vaihtelua tai kulkiko kaikissa tunneleissa vettä kaikilla vedenkorkeuksilla. Leikkaus näyttää yhteyksien sijainnin ja aukkojen korkeuserot. Siitä ei selviä, kuinka nopeasti vedenpinnat lähestyivät samaa tasoa.
Pohjois-Afrikan keitailla maanalaiset khettara- ja foggarakanavat johtivat pohjavettä loivaa viettoa pitkin sinne, missä sitä käytettiin. Rawdan tunnelit johtivat jokivettä mittauskaivoon. Veden määränpää kertoo kummankin rakenteen tehtävästä. Keitaalla reitti jatkuu veden käyttöpaikkaan. Rawdassa se päättyy tilaan, jossa havaitsija vertasi vedenpintaa asteikkoon.
Jos piirroksessa näkyy useita eri korkeudelle merkittyjä aukkoja, voit aloittaa paikantamalla kunkin aukon kaivon seinällä. Kirjaa, mikä on muiden yläpuolella ja mihin tilaan se aukeaa. Kun kysymys koskee tiettyä tulvaa, tarvitaan myös päivätty tieto vedenkorkeudesta. Piirroksen tiedot auttavat paikantamaan aukon, ja historiallinen lukema auttaa arvioimaan, mihin asti vesi tuolloin nousi.
Mitä varten kaivo, portaat ja pylväs olivat
Kiviverhoillun kaivon alin osa on pohjaltaan pyöreä. Museum With No Frontiers kuvaa sen yläpuolella kaksi neliömäistä tasoa, joista ylin on keskitasoa leveämpi. Portaat laskeutuvat sisäseiniä pitkin. Keskellä seisoo kahdeksankulmainen marmoripylväs. Kaivon tila antoi vedenpinnalle mahdollisuuden nousta ja laskea. Portaita pitkin pääsi eri syvyyksille. Pylvään merkinnät toimivat kiinteänä pystysuuntaisena asteikkona. Kohdetietue kuvaa myös tunneliaukkojen suippokaaret. Museum With No Frontiers, rakennelman tiedot ja valokuvat
Kun katsot kuvaa kaivon sisäpuolelta, etsi ensin askelman reuna tai kahden tason rajakohta. Katso sitten keskellä seisovan pylvään näkyviä sivuja. Ylhäältä kuvattu pylväs voi näyttää todellista lyhyemmältä. Keskitaso voi myös peittää osan kaivon alaosasta. Laajasta kuvasta hahmottaa koko rakennelman. Asteikon merkinnät erottuvat parhaiten marmoripinnan lähikuvassa. Saman askelman tai pylvään sivun tunnistaminen eri kuvissa auttaa yhdistämään yksityiskohdan kaivon kokonaiskuvaan.
Jos kuvan reunus peittää pyöreän alaosan, pystyleikkauksesta voi katsoa, miten se liittyy neliömäiseen keskitasoon. Valokuvasta puolestaan voi seurata, missä portaat kulkevat seinän vieressä. Näin samasta kohteesta voi selvittää sekä osien muodot että sen, miten ne sijaitsevat toisiinsa nähden. Yhdestä kuvakulmasta kaikki osat eivät välttämättä näy.
Mitä kyynärissä ilmoitettu lukema kertoo
Lukema oli asteikolta luettu korkeus. Kun vedenpinta ylsi johonkin merkintään, havaitsija saattoi kirjata sen kohdan. Myöhempi havainto kertoi, oliko vesi noussut vai laskenut. Graves kertoo, että pylvään asteikossa käytettiin kyynäriä ja sormenleveyksiä. Säilytä historiallisesta lähteestä otetun luvun yhteydessä sekä mittayksikkö että tiedon ajoitus. Yhteinen muunnos nykyiseen mittayksikköön saattaa häivyttää eroja siinä, miten tutkijat selittävät pylvään asteikkoa tai kokoavat vanhoista teksteistä mittaussarjan.
Kaksi laitosta ilmoittaa itse pylväälle eri pituuden. Egyptin matkailu- ja muinaismuistoministeriö ilmoittaa pituudeksi 19 kyynärää. Museum With No Frontiers kuvaa kahdeksankulmaisen marmoripylvään 16 kyynärän pituiseksi. Toisessa historiallisessa yhteydessä 16 kyynärää tarkoittaa vedenkorkeutta. Graves viittaa 900-luvun lopulla kirjoittaneeseen maantieteilijään al-Muqaddasiin. Tämä yhdisti 12 kyynärän lukeman ilmoitukseen joen noususta ja 16 kyynärän lukeman ilonilmauksiin. Laitosten luvut kuvaavat pylvään pituutta. Maantieteilijän luvut koskevat tulvan aikana luettua vedenkorkeutta. Kun kerrot pylvään pituuden, mainitse, minkä laitoksen tietueesta luku on peräisin. Egyptin matkailu- ja muinaismuistoministeriö, Rawdan saaren nilometri ja Graves, luku 5
Jos muistiinpanoissa on kaksi 16 kyynärän lukua, kirjoita kummankin yhteyteen, mitä mitattiin. Museotietueessa kyse on pylväästä. Al-Muqaddasin kuvauksessa luku liittyy vedenpintaan ja sen julkiseen merkitykseen. Ilmoita myös lähteen tyyppi, esimerkiksi rakennelman kuvaus tai maantieteilijän selostus. Näin kumpikin luku säilyttää asiayhteytensä, kun lainaat sitä myöhemmin.
Historiallisessa lukemassa yksikkö on myös osa lähteen sanamuotoa. Jos kaksi tutkimusta antaa tulvan korkeuden kyynärissä, tarkista, minkä ajan mittajärjestelmää kumpikin tarkoittaa. Pylvään yhteydessä voidaan lisäksi mainita sormenleveydet, koska asteikolla oli pienempiä jakoja. Kaavion selite puolestaan voi ilmoittaa, millä yksiköllä tutkimuksen tekijät esittävät eri vuosien havainnot. Pidä yksikön kuvaus mukana varsinkin silloin, kun poimit luvun irti kaaviosta tai lainaat sitä osana rakennelman kuvausta.
Miksi tulvan korkeus vaikutti kanaviin ja verotukseen
Kausitulva saattoi ulottua viljelymaille, jotka tarvitsivat Niilin vettä. Ministeriön kuvauksen mukaan mittaukset auttoivat tekemään tulvapenkereitä ja kanavia koskevia valmisteluja. Maatalouden odotettavissa olevalla tuotannolla oli merkitystä myös verotuksessa. Lukema antoi yhden lähtökohdan päätöksille. Kaivon vedenpinta kertoi tilanteen mittauspaikalla. Veden pääsy tietylle pellolle riippui myös maaston muodosta ja kanavista. Lähteet kuvaavat mittauksen ja hallinnon yhteyttä. Niistä ei ilmene, että kaikkialla olisi käytetty yhtä kaavaa veron laskemiseen.
Kaksi muuta vesirakennelmaa havainnollistaa veden nostamista. Saqiya-laite astioineen nosti vettä liikkuvan astiaketjun avulla. Haman vesipyörät nostivat Orontesjoen vettä akvedukteihin. Rawdan kiviverhoillussa kaivossa havaitsija pystyi näkemään, millä korkeudella vedenpinta oli. Pylväältä luettu korkeus, vesipyörän nostama vesimäärä ja kanavan virtaama ovat eri suureita.
Kun vertailet laitteita, valitse ensin kysymykseen sopiva tieto. Jos kysyt, mille korkeudelle vesi nousi Rawdan kaivossa, vastaus on asteikon lukema. Jos taas tarkastelet, paljonko vettä kulki kanavan läpi tietyssä ajassa, tarvitset tiedon virtaamasta. Myös tieto pellolle päätyneestä vedestä edellyttäisi paikallista näyttöä. Pelkkä vedenkorkeus mittauspaikalla kertoo vain osan siitä, miten tulvavesi jakautui eri paikkoihin.
Miksi rakennelmassa näkyy useita aikakausia
Archnet ja Egyptin ministeriö ajoittavat säilyneen abbasidien aikaisen rakennelman vuoteen 861. Museum With No Frontiers kertoo, että Ahmad ibn Muhammad al-Hasib valvoi rakentamista. Se ajoittaa Ahmad ibn Tuluniin liitetyt työt vuoteen 873. Tietue erottaa abbasidien aikaisen perustamisen kirjoitusvyöhykkeiden muutoksista ja myöhemmistä korjauksista. Ulompi kate vaihdettiin tietueen mukaan 1900-luvulla. Yhdellä vuosiluvulla voi siksi kuvata mittausrakennelman perustamista, toisella tiettyä rakennustyötä ja kolmannella näkyvän katteen vaihtamista.
Seinien kirjoitukset kuuluvat rakennuksen historiaan. Ministeriö kuvaa seinillä olevien Koraanin tekstien aiheiksi veden, kasvillisuuden ja vaurauden. Mittauksessa käytetyt viivat ovat pylväässä. Merkintöjen paikat auttavat hahmottamaan, mihin eri pintoja käytettiin. Veden julkinen merkitys näkyy toisessa yhteydessä Kairon myöhemmissä sabil-kuttab-rakennuksissa, joissa yhdistyivät julkinen vedenjakelupiste ja koulu.
Egypti toimitti Rawdaa koskevan esityksensä 28. heinäkuuta 2003. Kohde on Unescon maailmanperintökeskuksen aieluettelossa. Tietue sijoittaa nilometrin saaren kärkeen historiallisen Kairon lähelle. Kohteen asemaa kuvattaessa kannattaa käyttää luettelon täsmällistä nimeä. Unescon maailmanperintökeskus, aieluettelon kohde 1826
Rakennusvaiheita voi seurata liittämällä lähteen ilmoittaman ajankohdan aina siihen kohtaan, jota lähde käsittelee. Kun kuvaat pylvään ympärillä olevaa mittaustilaa, kerro ensin, mikä vuosi liitetään säilyneen rakennelman abbasidiaikaiseen vaiheeseen. Jos tarkastelet myöhempiä töitä, pidä vuoden 873 maininta omassa asiayhteydessään. Jos kuva puolestaan näyttää ulomman katteen, voit tarkistaa museon tietueesta, milloin se vaihdettiin. Se, mitä kuvassa näkyy, auttaa näin valitsemaan, mitä kohtaa rakennushistoriasta kannattaa lukea.
Yksittäisestä lukemasta historialliseen mittaussarjaan
Pylvään viiva osoittaa yhden korkeuden, jonka vesi saattoi saavuttaa. Kirjallinen havainto lisää siihen ajankohdan ja todella mitatun vedenkorkeuden. Tutkijat voivat koota eri teksteihin kirjattuja havaintoja yhdeksi sarjaksi. Esimerkiksi Journal of Global History -lehden tutkimuksen kaavio esittää tulvien vuosittaisia korkeuksia vuosilta 1001–1522 osmanikautta edeltäneen mittajärjestelmän kyynärissä. Kuvateksti nimeää lähteinä käytettyjä kronikoita ja myöhempiä kokoelmia. Ajanjakso ja mittayksikkö auttavat lukemaan eri vuosien tietoja samalla asteikolla. Cambridge University Press, kuva 4 ja huomautukset lähteistä
Niilin varren muut mittausrakennelmat osoittavat, miksi luvun ohella kannattaa ilmoittaa paikka. Niilin suiston Tell Timaissa arkeologit kaivoivat esiin kalkkikivikaivon, jota he tutkivat kreikkalais-roomalaisen Thmouisin kaupungin nilometrinä. Tutkijat liittävät kaivon muodon paikallisiin vesireitteihin. Tell Timai kuuluu eri paikkaan ja aikakauteen kuin Rawda. Kumpikin mittausrakennelma tarjoaa tietoa siitä, kuinka siellä elänyt yhteisö saattoi havainnoida vettä omassa ympäristössään. Silverstein ja muut, Thmouisin nilometrin kaivaus ja vertailu
Mittauksia vertaillessa voi kirjoittaa paperille lähteen nimen, lukeman ajankohdan, mittayksikön ja paikan. Jos tieto tulee kaaviosta, merkitse myös, että tutkijat ovat koonneet sen useista lähteistä. Kaivosta otettu kuva puolestaan kertoo rakennelman muodosta ja osien keskinäisestä sijainnista. Tällainen merkintätapa auttaa tunnistamaan, mikä tieto kuvaa kohdetta ja mikä kuvaa tiettyyn ajankohtaan kuuluvaa havaintoa.
Näin luet Rawdan piirrosta tai valokuvaa
Aloita sivuaukoista. Tarkista, onko edessäsi pystyleikkaus vai kaivon sisään katsova valokuva. Seuraa leikkauksessa tunnelia kaivoon ja etsi keskellä oleva pylväs. Hahmota valokuvan syvyys ensin askelmien ja eri tasojen reunojen avulla. Etsi vasta sen jälkeen asteikon viivat. Nykyinen kuva auttaa tunnistamaan rakennelman muodon. Tietyn tulvan korkeuden osoittamiseen tarvitaan kirjallinen historiallinen mittaustieto.
Tarkista ennen luvun kirjaamista, tarkoittaako se joen vedenkorkeutta tiettynä ajankohtana, pylvään ilmoitettua pituutta vai historiallisessa kertomuksessa seremoniaan liitettyä lukemaa. Säilytä selitys luvun vieressä. Merkitse vertailua varten myös tekijä tai laitos ja tiedon laji. Kyse voi olla rakennelman kuvauksesta, yhdestä havaitusta lukemasta tai monesta havainnosta jälkikäteen kootusta sarjasta. Voit aloittaa kysymällä, missä tunnelin suu sijaitsi, mihin asti vesi nousi tiettynä vuonna ja mitä vuosia tutkimuksen kaavio kattaa. Kuhunkin kysymykseen vastataan eri lähteellä.
Rakennelman tietueet, piirrokset ja historialliset tutkimukset
- Egyptin matkailu- ja muinaismuistoministeriö kuvaa ajoitusta, kirjoituksia ja mittausten käyttöä hallinnossa.
- Archnet esittelee abbasidiajan ajoituksen ja vesiyhteydet.
- Museum With No Frontiers kuvaa kaivon tasoja, pylvästä ja rakennusvaiheita sekä tarjoaa valokuvia.
- Margaret S. Graves, Arts of Allusion käsittelee rakennusleikkausta, asteikkoa ja al-Muqaddasin kertomusta.
- Unescon maailmanperintökeskus esittää Egyptin toimittamat tiedot aieluettelossa.
- Journal of Global History sisältää kaavion vuotuisista tulvakorkeuksista ja tiedot sen kirjallisista lähteistä.
- Silverstein ja muut esittelevät Tell Timain kaivon arkeologista tutkimusta.





