Mikä on mabkhara? Historiallisten suitsukeastioiden muodot

Suitsukeastia voi olla avoin kulho, rei’itetyllä kannella varustettu astia tai ripustettavaksi suunniteltu säiliö. Aloita kohdasta, johon materiaali voitiin asettaa. Etsi sitten aukot, joista tuoksu saattoi poistua, sekä jalat, kahva tai lenkit, jotka kertovat, miten astiaa tuettiin. Museon luettelo voi kertoa nykyisin puuttuvista osista, korjauksista ja mahdollisista käyttötavoista.

Suitsukeastioiden yhteydessä esiintyy nimiä mabkhara ja majmar. Tässä verrataan dokumentoituja esineitä muodon perusteella. Dohassa sijaitsevaa astiaa kutsutaan luettelon otsikossa suitsukeastiaksi, mutta kuraattorit arvelevat, että se oli tarkoitettu tuoksukynttilöille. Otsikko, esineen fyysinen kuvaus ja käytön tulkinta yhdessä selittävät, miksi yleisnimitys sopii erilaisiin rakenteisiin.

Mitä mabkhara tarkoittaa vieraanvaraisuuden yhteydessä

Abu Dhabin kulttuuri- ja matkailuviranomaisen aineistossa mabkhara on vieraanvaraisuuteen liittyvän suitsukeastian nimi. Union Square -aukion kuvauksessa mainitaan suitsukeastian muotoinen monumentti kahvipannun ja ruusuvettä sirottavan astian rinnalla. Bait Al Gahwan perinnekuvauksessa käytetään kirjoitusasua mibkhara astiasta, joka voi kuulua vieraiden vastaanottoon. Nämä kaksi lähdettä auttavat tunnistamaan sekä sanan että sen käyttöyhteyden. Abu Dhabin kulttuuri- ja matkailuviranomainen, Union Square ja Bait Al Gahwa, perinnekuvaus

Sana nimeää erään astiatyypin. Vanhan esineen museotekstissä saattaa olla englanninkielinen incense burner tai muu alueellinen sana, kuten Omanin esimerkissä majmar. Kirjaa museon käyttämä termi muodon viereen. Yhdessä lähteessä astia voi liittyä vieraanvaraisuuteen, toisessa se voi olla jäämiä sisältävä kaivauslöytö, ja tekninen kuvaus voi selittää liikkuvat osat.

Kun kokoat vertailua, voit kirjoittaa esinenumeron viereen lähdetyypin. Aukion kuvauksessa astian muoto on osa muistomerkkiä. Kaivauslöydön kuvauksessa taas tarkastellaan itse esinettä ja sen löytötilannetta. Molemmat voivat auttaa ymmärtämään sanaa, ja lisätiedon luonne kertoo, millaisia yksityiskohtia lähteestä voi poimia seuraavaan vertailuun.

Mitä avoimesta kulhosta voi nähdä

Omanin kansallismuseo esittelee Ra’s al-Jinzista löytyneen kalkkikivisen suitsukeastian, joka on ajoitettu vuosiin 2500–2000 eaa. Valokuvassa näkyy matala avoin kulho ja neljä lyhyttä jalkaa. Museo kertoo tulen jälkiä jääneen astiaan sen löytöhetkellä ja tunnistaa sen majmariksi. Löytö antaa Arabian niemimaalta varhaisen vertailukohdan myöhemmälle metallityölle. Kulho näyttää, missä materiaali saattoi olla. Jäämiä koskeva tieto perustuu kaivauslöytöön. Molemmat havainnot auttavat tunnistuksessa. Omanin kansallismuseo, Ra’s al-Jinzin kalkkikiviastia

Seuraa kuvasta ensin avointa reunaa. Katso sitten, missä kulho liittyy jalkoihin. Sivukuva näyttää, kuinka korkealla astia on alustastaan. Ylhäältä näkee, miten suuri osa sisäpinnasta on näkyvissä. Arkeologisen esineen luettelossa voidaan kertoa, missä asennossa tai kunnossa kulho löytyi ja mitä materiaalia siinä oli. Tietyn aromiaineen tunnistaminen edellyttää muutakin näyttöä kuin avointa muotoa.

Voit kirjoittaa kuvatekstiin, että kuvassa näkyvät matala kulho ja neljä lyhyttä jalkaa. Kerro löydettäessä havaituista tulen jäljistä museon selostuksen perusteella. Kun havainnot merkitään erikseen, lukija voi löytää jalkojen muodon kuvasta ja jäämät tiedosta, joka liittyy juuri tämän astian kaivauslöytöön. Merkitse kuvan lähde ja löytöä selostavan julkaisun nimi, jos käytät kuvatekstiä toisen esineen vertailukohtana.

Miten rei’itetty kansi muuttaa muotoa

Metin 1976.102 on 700- tai 800-luvulta. Siinä on matala lieriömäinen runko, kolme jalkaa ja saranoitu kupukansi. Valetussa pronssikannessa on aukkoja sekä siipi- ja kasvikuviota. Museon mukaan savu pääsi kulkemaan aukkojen kautta ja jalat on muotoiltu kissaeläimen tassuiksi. Korkeudeksi annetaan 13,6 cm ja suurimmaksi pituudeksi 24,2 cm. Saranan kuvasta voi erottaa avautuvan kannen sen alla olevasta kiinteästä rungosta. Met, suitsukeastia kupukannella, 1976.102

Metin toinen pronssiesine 67.178.3a, b ajoitetaan 1000-luvulle ja liitetään Andalusiaan. Siinä on neliömäinen runko, jalat, pitkä kahva ja korkea kupukansi. Museo mainitsee alavyöhykkeen hevosenkenkäkaaret yhtenä alkuperäarvion perusteena. Mitat ovat 24,8 × 25,4 × 10,8 cm. Kun vertaat sitä lieriömäiseen esineeseen, katso ensin runkoja ja vasta sitten kansia. Artikkeli ihmisistä ja eläimistä islamilaisessa taiteessa antaa taustaa vanhemman esineen tassujalkojen kaltaisten aiheiden kuvaamiseen. Met, Andalusiaan liitetty suitsukeastia 67.178.3a, b

Kahdesta kuvasta voi etsiä ensin kohdan, jossa kansi kohtaa rungon. Katso sen jälkeen, kulkevatko sivut kaarevasti vai kohtaavatko ne kulmissa. Kun kirjoitat rungosta ja kannesta eri kohtiin, samantapaisia kupuja voi vertailla ja pitää silti pitkän kahvan ja tassujen muodon oikeilla esineillä. Numerot auttavat yhdistämään myös mitat samoihin valokuviin.

Kirjoita muistiin, mitä kuvakulmaa käytät. Edestä otettu valokuva näyttää matalan rungon ja kupukannen suhteen, mutta kahva voi jäädä siitä sivuun. Toisesta suunnasta voi näkyä sekä pitkä kahva että rungon kulma. Jos vertaat kahta museokuvaa, merkitse esinenumero ennen kuin kuvailet yksityiskohdat. Samantapainen kupu auttaa vertailemaan muotoa, ja rungon reunat näyttävät, kumpaa astiaa kuvaat.

Lenkit, salvat ja liikkuva sisäkuppi

British Museumin 1992,0715.1 on luetteloitu monikulmaiseksi astiaksi, joka tehtiin Pohjois-Intiassa suunnilleen 1500- tai 1600-luvulla. Siinä on kupumainen yläosa, lootuksen muotoinen huippukoriste sekä lenkkejä ja salpoja ripustusta varten. Mitat ovat 15 × 16 × 12 cm. Tietue mainitsee yhden taipuneen jalan ja vertaa muotoa pohjoisintialaisiin hautarakennuksiin. Lenkit kertovat ripustuksesta. Taipunut jalka kuvaa nykyistä kuntoa. Arkkitehtoninen vertailu koskee muotoa. British Museum, pohjoisintialainen suitsukeastia 1992,0715.1

Metin 17.190.2095a, b on rei’itetty pallo 1200-luvun lopulta tai 1300-luvun alusta. Se liitetään Damaskokseen. Pallon korkeus on 15,9 cm ja ketjun kanssa ilmoitettu mitta on 22,2 cm. Saranoitujen puoliskojen sisällä riippuu pieni kuppi kolmessa renkaassa. Museon mukaan renkaat auttoivat pitämään kupin vakaana ulkopallon liikkuessa. Ulkokuva näyttää aukot ja puoliskojen sauman. Mekanismia varten tarvitaan kuva avatusta pallosta. Met, rei’itetty pallo, 17.190.2095a, b

Kuppi voi olla tiettyä tehtävää palveleva osa. Pallossa se on renkaisiin kytketty sisäosa. Osmanien zarfissa osien välinen suhde on erilainen. Ulompi pidike tukee tarjoilussa käytettävää kuppia. Vertailu auttaa kysymään, mikä liikkuu, mitä pidetään paikallaan ja mistä osista luettelo kertoo.

Damaskokseen liitetyn pallon mitoista voi kirjoittaa kaksi riviä. Toinen mitta koskee itse palloa ja toinen sisältää ketjun. Luetteloitujen mittojen ero on 6,3 cm. Lähikuvassa ketju voi jatkua rajauksen ulkopuolelle, joten mittojen tulkinta kannattaa tarkistaa esinetiedoista. Kolme sisärengasta voi merkitä erikseen, koska ne liittyvät kupin kannatteluun pallon sisällä.

Pohjois-Intian astiasta voi tehdä kaksi erillistä havaintoa. Toinen koskee ripustusta, joka näkyy lenkeissä ja salvoissa. Toinen koskee taipunutta jalkaa, jonka katalogi mainitsee kunnon kuvauksessa. Hautarakennusten vertailu liittyy sen sijaan muotoon. Kun nämä tiedot ovat vierekkäin, lukija voi etsiä kuvasta oikean osan ja nähdä, mikä huomio perustuu museon tekemään vertailuun.

Miten museo kuvaa korvaavaa kantta

National Museums Scotlandissa on pronssinen suitsukeastia A.1956.518, jota kuvaillaan Museum With No Frontiersin kautta. Korkeus on 16,51 cm. Astia ajoitetaan 1200-luvun puoliväliin tai vuosisadan myöhempään osaan ja sen alkuperäksi ilmoitetaan Syyria tai Irak. Luettelo kuvaa lieriömäistä runkoa ja kolmea jalkaa. Nykyinen saranoitu kupukansi on luettelon mukaan moderni korvaava osa. Tietueessa ehdotetaan, että aiempi kansi kiertyi runkoon laipan ja renkaan avulla. Tietue osoittaa myös paikan, johon pitkä kahva olisi alun perin kiinnittynyt. Museum With No Frontiers, National Museums Scotland A.1956.518

Yhdistä kuvassa näkyvä sarana nykyiseen korvaavaan kanteen. Ehdotettu kierrekiinnitys kuuluu aiemman muodon tulkintaan. Luettelo ehdottaa myös mahdollista kirkkoyhteyttä kuva-aiheiden ja vertailujen perusteella. Tulkinta koskee tätä esinettä. Muotoa voi tarkastella vertaamalla Metin suitsukepalloa messinkisiin taivaanpalloihin. Taivaanpallon merkinnät kertovat pinnan käytöstä. Suitsukeastian sarana ja renkaat kertovat astiasta ja sen sisäosista.

Valokuvatekstissä voit mainita, missä sarana näkyy. Selosta sitten laippa ja rengas luettelon ehdotuksena aiemmasta kiinnityksestä. Jos mainitset mahdollisen kirkkoyhteyden, kerro myös millaiseen kuvalliseen vertailuun tieto perustuu. Näin kuva ja tulkinta voidaan tarkistaa omista lähteistään, vaikka ne ovat saman astian kuvauksessa.

Miksi suitsukeastiaksi nimetyssä astiassa saattoi olla kynttilöitä

Qatar Museums luetteloi MW.467.2007:n mamelukkien suitsukeastiaksi. Astia on 36,5 cm korkea ja halkaisijaltaan 16,5 cm. Tietueessa mainitaan lieriömäinen messinkirunko, kolme tyyliteltyä jalkaa, rei’itetty kupukansi ja hopea- ja kultaupotukset. Tilaajaksi mainitaan sulttaani al-Nasir Muhammad ibn Qalawun. Kokoelman yleiskatsaus ilmoittaa paikaksi Egyptin tai Syyrian ja ajaksi 1300-luvun. Qatar Museumsin yksityiskohtainen tietue ilmoittaa Egyptin ja vuodet 1294–1340. Pidä kumpikin alkuperä- ja ajoitusarvio oman lähteensä yhteydessä. Qatar Museums, MW.467.2007 ja Museum of Islamic Art, valikoima kokoelmasta

Yksityiskohtaisessa tietueessa ehdotetaan, että astia suunniteltiin tuoksukynttilöille. Otsikko, muodon kuvaus ja tulkinta käytöstä ovat kaikki luettelotietoja. Valokuva voi näyttää aukot ja koristelun. Sisältöä koskeva arvio on kuraattorien tulkinta. Artikkeli Qalawunin sairaalasta Kairossa tarjoaa toisen esimerkin siitä, miten tietueet liittävät nimiä ja laitoksia mamelukkien esineisiin ja rakennuksiin. Tämän astian tilaajaksi on nimetty al-Nasir Muhammad ibn Qalawun.

Jos kirjoitat lyhyen kuvauksen, aseta esinenumero mittojen viereen. Merkitse seuraavaksi, missä yleiskatsaus antaa laajemman paikkatiedon ja missä yksityiskohtainen tietue antaa rajatumman ajoituksen. Sijoita kynttilöitä koskeva ehdotus käyttötulkinnan yhteyteen. Näin lukija voi löytää kummankin luettelomuotoilun ja tarkistaa, kumpi sivu kertoo oletetusta sisällöstä.

Mitä kokoelmavalokuvasta kannattaa etsiä

Aloita kokonaiskuvasta, josta näkee, onko astia avoin, kannellinen vai muuten suljettu. Etsi näkyvä kulho tai kuppi. Paikanna jalat, kahva tai ripustuskohdat. Katso sitten, näkyykö toisessa kuvassa kannen kiinnitys. Suoraan edestä otettu kuva voi peittää aukot koristevyöhykkeen taakse. Ylhäältä otettu kuva voi näyttää rei’itetyn pinnan. Sisäkuvasta voi nähdä kupin tai sen, että jokin osa puuttuu.

Vertaa sitten muotoa tietueeseen. Ra’s al-Jinzin kulhon kaivauskuvaus lisää tiedon jäämistä. Metin pallon avoin näkymä ja luettelo selittävät renkaat. Skotlannin esineestä luettelo erottaa nykyisen kannen ehdotetusta alkuperäisestä kiinnityksestä. Dohan esineen kuvauksessa erotetaan nimi tulkinnasta siitä, mitä astiassa oli. Lisää tietoihin esinenumero, jotta lukija voi löytää tarkan kohteen.

Yhdessä vertailumerkinnässä voi kuvata ensin tuen, sitten näkyvän aukon ja lopuksi sen, mitä luettelossa kerrotaan käytöstä. Avoimessa kulhossa kaikki neljä jalkaa eivät välttämättä näy samasta suunnasta. Rei’itetyn pallon ulkokuva puolestaan kertoo sen pinnasta. Merkitse kuvan suunta ja esinenumero. Jos sisäpuolen kuva myöhemmin löytyy, voit lisätä havainnon samaan muistiinpanoon ja säilyttää samalla ensimmäisen kuvan tiedot.

Museotietueita jatkovertailuun

• Bait Al Gahwa, perinnekuvaus sijoittaa mibkharan vieraiden vastaanottoon liittyviin esineisiin.
• Omanin kansallismuseo kuvaa Ra’s al-Jinzin kalkkikivikulhoa ja kaivausyhteyttä.
• Met, 1976.102 dokumentoi saranoidun rei’itetyn kannen ja kolme jalkaa.
• Met, 67.178.3a, b dokumentoi Andalusiaan liitetyn neliömäisen muodon.
• British Museum, 1992,0715.1 ilmoittaa mitat ja kuvaa lenkit ja salvat.
• Met, 17.190.2095a, b näyttää rei’itetyn pallon ja selittää ripustetun kupin.
• National Museums Scotland A.1956.518 dokumentoi korvaavan kannen ja ehdotetut alkuperäiset kiinnitykset.
• Qatar Museums, MW.467.2007 kuvaa upotuskoristellun astian ja tulkinnan tuoksukynttilöistä.