Mitä imaami, muezzin ja khatib tekevät moskeijassa?

Moskeijassa imaami johtaa yhteistä rukousta, muezzin kutsuu ihmisiä rukoilemaan ja khatib pitää saarnan. Saarnan nimi on khutba. Perjantain kokoontumisessa sama henkilö voi pitää ensin khutban ja johtaa rukouksen sen jälkeen. Moskeija voi myös antaa tehtävät kahdelle eri henkilölle.

Näiden nimitysten tunteminen auttaa lukemaan perjantain ohjelmaa, moskeijan henkilöstöesittelyä tai tallenteen tekijätietoja. Kun ohjelmassa on vieraileva khatib, hänet on merkitty kyseisen kokoontumisen saarnaajaksi. Henkilöstösivulla mainittu vakituinen imaami toimii moskeijassa jatkuvassa tehtävässä. Molemmat tiedot voivat koskea samaa perjantain kokoontumista, vaikka asiakirjat kuvaavat eri tehtäviä.

Mitä kolme nimitystä kertovat

Rukouksen johtaminen, rukouskutsu ja saarna

Nimitys	Päätehtävä tässä yhteydessä	Mitä paikalla voi nähdä tai kuulla
Imaami	Johtaa seurakuntaa salatissa eli rituaalisessa rukouksessa.	Seisoo rivien edessä ja ohjaa paikalla olevia rukouksen aikana.
Muezzin	Lausuu adhanin ja usein myös iqaman.	Kutsuu rukousajan alkaessa ja voi antaa uuden merkin yhteisen rukouksen alkaessa.
Khatib, myös khateeb	Pitää khutban.	Puhuu perjantaina kokoontuneille, usein minbariksi kutsutulta saarnastuolilta.

Adhan ja iqama ovat kutsuja. Salat tarkoittaa rukousta ja khutba saarnaa. Ohjelmaan voidaan siksi merkitä erikseen saarnaaja ja rukouksen johtaja, vaikka kummallakin rivillä olisi sama nimi. Yhden päivittäisen rukouksen kohdalle voidaan merkitä sekä adhanin että iqaman ajankohta. Adhanin ja iqaman opas kertoo, mitä kutsuissa lausutaan ja mihin kumpaakin kutsua käytetään.

Imaami johtaa rukousta ja voi toimia vakituisessa tehtävässä

Yhteisessä rukouksessa paikalla olevat seuraavat imaamia. Kun imaami esimerkiksi kumartuu pystyasennosta, hänen takanaan olevat seuraavat liikettä. Tässä yhteydessä imaami on henkilö, joka johtaa juuri tätä ryhmää tässä rukouksessa. Henkilöstöluettelossa sama sana voi olla jatkuvia velvollisuuksia sisältävän tehtävän nimike. Turkin uskonnollisen säätiön islamin tietosanakirja TDV käsittelee sekä rukoukseen liittyvää merkitystä että sanan laajempaa historiallista käyttöä johtajuudesta. Yhteys kertoo, mistä merkityksestä on kyse. TDV:n artikkeli imaamista.

Yhdysvalloissa Pohjois-Carolinan Raleigh’ssa sijaitseva kuningas Khalidin moskeija kuvaa vakituisen imaamin tehtävät säännöissään. Tehtävään kuuluu päivittäisten rukousten johtaminen ja saarnojen pitäminen. Säännöissä imaamille annetaan myös opetukseen liittyviä tehtäviä ja velvollisuus määrittää toimistonsa aukioloajat. Tämän vuoksi seurakunnan jäsen voi ottaa yhteyttä toimistoon arkipäivänä ja kysyä kurssista tai uskonnollisesta asiasta. Kyse on tämän moskeijan tehtävänkuvasta. Kuningas Khalidin moskeijan säännöt, kohta 9.03.

Koraanin resitointi kuuluu rukoukseen. Sen vuoksi rukouksen johtajaa esiteltäessä saatetaan mainita hänen kokemuksensa resitoinnista. Qari resitoi Koraania ja hafiz osaa koko Koraanin ulkoa. Jos vieraileva resitoija kutsutaan johtamaan rukousta, resitointiin liittyvä nimitys kertoo hänen koulutuksestaan tai työstään. Imaami kertoo hänen tehtävänsä juuri siinä rukouksessa. Ohjelmasta tai kokoontumisilmoituksesta voi tarkistaa, mitä vieras tekee kyseisellä kerralla. Katso hafizin ja qarin vertailu.

Muezzin kutsuu, kun rukousaika alkaa

Muezzinin arabiankielinen nimitys voidaan kirjoittaa latinalaisin kirjaimin myös muadhdhin. Tavallisessa yhteisrukouksessa adhan ilmoittaa, että rukousaika on alkanut. Iqama kertoo jo kokoontuneille, että yhteinen rukous alkaa aivan pian. Aikataulussa voi siis olla aika, jolloin rukouksen ajanjakso alkaa, ja myöhempi aika, jolloin seurakunta asettuu riveihin. Muezzinin kutsu kuuluu ennen kuin imaami aloittaa rukouksen johtamisen. TDV kuvaa tehtävän varhaisia vaiheita ja mainitsee kertomuksen Bilal ibn Rabahista, joka kutsui rukoilemaan katolta Medinassa. TDV:n artikkeli muezzinista.

Joissakin historiallisissa moskeijoissa rukousajan laskeminen ja kutsun lausuminen annettiin eri henkilöille. Rukousajat määrittävä muwaqqit saattoi käyttää työssään taulukoita ja välineitä. Muezzin puolestaan lausui kutsun ääneen. Asiakirja, joka nimeää rukousaikataulun laatijan, kertoo siis ajan laskemisesta. Kertomus siitä, kuka lausui adhanin, antaa tietoa toisesta tehtävästä. Jos luettelossa on erikseen tehtävä ajan määrittämiselle ja tehtävä kutsulle, niiden kohdalla voi olla kaksi eri nimeä.

Nimityssäännöt riippuivat myös paikasta ja ajasta. TDV kuvaa helmikuussa 1888 laadittua osmanien sääntöä. Se määräsi muezzinin tehtäviin hakeville kokeet, jotka järjestettiin Istanbulissa ja maakunnissa eri tavoin. TDV:n kuvauksessa Istanbulin hakija oli oikeuslaitoksen tarkastuslautakunnan edessä. Maakunnissa arviointiin osallistui muun muassa tuomari, mufti ja paikallisia oppineita. Hyväksytyn hakijan hyvästä käytöksestä annetut todistukset oli määrä tutkia ennen nimitystä. Näin samassa säännössä kuvattiin sekä kokeen järjestäjät että se, mitä asiakirjoja nimitystä varten tarkastettiin. Historiallisessa luettelossa sana voi siis tarkoittaa muodollisen valinnan kautta täytettyä paikkaa. Yhden perjantain ohjelma, jossa muezzin mainitaan nimeltä, osoittaa puolestaan sen, kuka on määrätty lausumaan kutsu sillä kerralla. TDV muezzinien nimittämisestä osmanien aikana.

Kun imaamin ääni ei kuulunut kaikille, muezzin tai toinen osallistuja saattoi toistaa imaamin antamia äänimerkkejä rukouksen aikana. TDV:n tabligh-artikkeli kertoo sanan tästä merkityksestä ja mainitsee, että tarvittaessa useampi henkilö saattoi välittää äänen. Toinen ääni auttoi kauempana olevia seuraamaan sitä, joka jo johti rukousta. Sama muezzin oli voinut lausua adhanin tai iqaman ennen rukousta. Äänen välittäminen rukouksen aikana palvelee eri tarkoitusta kuin nämä aloitusta edeltävät kutsut. TDV imaamin äänen välittämisestä.

Khatib pitää khutban

Khatib on puhuja ja khutba hänen pitämänsä saarna. Itä-Lontoon moskeijan kuvauksessa perjantaisaarna pidetään ennen yhteistä rukousta. TDV käsittelee myös eid-juhlien saarnoja ja kuvaa tapaa pitää saarna juhlarukouksen jälkeen. Jos ohjelmassa mainitaan sekä rukous että saarna, tilaisuuden nimen avulla voi päätellä, kummassa järjestyksessä ne pidetään. Itä-Lontoon moskeijan selitys rukouksesta ja TDV:n artikkeli khutbasta.

Moskeija voi sijoittaa ohjelmaan myös varsinaisesta saarnasta erillisen puheenvuoron. Hazrat Abubakr Siddique -moskeijan perjantain ohjelmassa on englanninkielinen puhe, jota moskeija kutsuu bayaaniksi. Myöhemmin seuraavat kutsu, arabiankielinen khutba ja rukous. Ohjelmassa mainitaan vierailija, jonka tehtävä on pitää englanninkielinen puhe. Siksi pelkkä nimike puhuja voi koskea eri osaa tapahtumasta. Nimen viereinen ohjelmakohta kertoo, mikä tehtävä puhujalle on annettu. Järjestys on kyseisen moskeijan ilmoittama. Hazrat Abubakr Siddique -moskeijan perjantain ohjelma.

Julkaistu teksti ja tilaisuudessa käytettävä kieli ovat eri tietoja. Singaporen islamilainen uskonnollinen neuvosto (MUIS) on julkaissut 30. lokakuuta 2026 päivätyn, Koraania ja hyvää luonnetta käsittelevän saarnan englanniksi, malaijiksi ja tamiliksi. Päivätyiltä sivuilta voi ladata tekstit. Malaijinkielisellä sivulla on sekä latinalaisin kirjaimin että jawi-kirjoituksella laadittu versio. Arkisto kertoo, mitä tekstejä voi lukea. Jos haluat tietää, mitä kieltä tietyssä kokoontumisessa käytetään, tarkista moskeijan ilmoitus kyseiselle paikalle ja kellonajalle. MUISin saarna-arkisto ja malaijinkielinen julkaisu.

Miten yhteisöt jakavat tehtävät

East Bayn muslimiyhteisökeskus eli MCC East Bay kuvaa perjantain kokoontumisen, jossa muezzin lausuu kutsut, myös iqaman. Khatib pitää saarnan ja johtaa sen jälkeen rukouksen. Keskuksen ohjeiden mukaan useamman saarnan pitävän khatibin tulee johtaa vain yksi rukous. Keskuksen esimerkissä sama henkilö voi siis hoitaa molemmat tehtävät yhdessä kokoontumisessa. Kun kokoontumisia järjestetään peräkkäin, joku toinen voidaan tarvita johtamaan seuraavia rukouksia. MCC East Bayn ohje khatibeille.

MCC East Bayn esimerkissä myös rukouksen jälkeen puhuu keskuksen edustaja. Hän kertoo yhteisön asioista. Jos tallenteeseen sisältyy tämäkin osuus, siinä voi kuulua rukouskutsun, saarnan ja rukouksen lisäksi vielä erillinen puhe. Tällaisessa tallenteessa puhujan tunnistaminen on helpompaa, jos katsoo, mihin kohtaan ohjelmaa puhe sijoittuu. Keskuksen omassa esimerkissä ilmoitukset tulevat vasta rukouksen jälkeen.

Friscon islamilaisen keskuksen imaamikomitea ylläpitää muun muassa luetteloa päivittäisten rukousten johtajista ja luetteloa khutban pitäjistä. Luetteloiden avulla voi jakaa tehtävät erikseen. Jos keskuksessa on useita kokoontumisia, tarkista, mikä nimi on merkitty oikealle päivälle, paikalle ja kellonajalle. Henkilöstösivun tehtävänimike kuvaa henkilön asemaa organisaatiossa. Ohjelma kertoo, kenelle keskus antoi tehtävän kyseiseen kokoontumiseen. Friscon islamilaisen keskuksen imaamikomitea.

MCC East Bayn päivätty ohjelma antaa esimerkin. Keskus oli merkinnyt 19. joulukuuta 2025 Farid Dinglen pitämään saarnat kello 12.30 ja 13.30 MCC East Bayn tiloissa. Quran Hodge oli merkitty kello 13.40 pidettävään saarnaan Rosewoodin konferenssikeskuksessa ja kello 14.30 pidettävään saarnaan jälleen MCC East Bayssa. Kun yhdistää rakennuksen ja kellonajan, löytää suunnitellun puhujan. Ilmoitus kertoo, kenelle saarna annettiin kullakin kerralla. Esimerkiksi kello 13.30 ja 13.40 tarkoittavat eri tilaisuuksia, vaikka molemmat on merkitty samaan perjantain ohjelmaan. Ensimmäinen on keskuksen omassa tilassa ja toinen Rosewoodissa. MCC East Bayn ohjelma 19. joulukuuta 2025.

Missä rukous, saarna ja kutsu tapahtuvat

Imaami johtaa rukousta rivien edessä kasvot samaan rukoussuuntaan kuin seurakunnalla. Saarnassa khatib kääntyy kuulijoiden puoleen, usein minbarilta. Metropolitan Museum of Artissa on puinen minbarin ovipari, joka on ajoitettu suunnilleen vuosiin 1325–1330. Museo liittää ovet Kairoon ja arvelee niiden voivan olla peräisin Saif al-Din Qawsunin moskeijasta. Ovet ovat todennäköisesti olleet saarnastuolin portaikon sisäänkäynnissä. Korotetulta tasolta puhuja saattoi puhua kokoontuneille. Luettelotiedoissa kuvataan ovet ja niiden oletettu alkuperä. Esine antaa käsityksen fyysisestä tilasta, jossa ohjelmaan kirjoitettu tehtävä voitiin hoitaa. Metropolitan Museum of Artin minbarin ovet, esine 91.1.2064.

Mihrab osoittaa rukoussuunnan. Minbar on saarnastuoli, ja minareetti on torni, joka on historiallisesti liitetty rukouskutsuun. Sanat tarkoittavat rakennuksen osia. Paikan päällä voi kiinnittää huomiota siihen, milloin kutsu kuuluu ja missä rukouksen johtaja seisoo. Sama henkilö saattaa ensin puhua kuulijoille saarnastuolista ja sen jälkeen siirtyä rivien eteen johtamaan rukousta. Moskeija-arkkitehtuurin sanasto selittää, miten rakennuksen osat erottaa toisistaan.

Miten luet perjantain ilmoitusta tai tallenteen tietoja

Kuvittele ilmoitus, jossa mainitaan vierailijan puhe ja sen alla yhteisen rukouksen kellonaika. Kellonaika kertoo, milloin rukouksen on määrä alkaa. Rukouksen johtajan nimen löytää tehtävää koskevalta riviltä tai kokoontumisen vuorolistasta. Sama pätee tallenteeseen, joka alkaa vasta saarnasta ja loppuu sen jälkeen. Tallenteen nimi voi kertoa, kuka saarnaa, ja rukouksen johtajan saa selville rukouksen kattavasta lähteestä.

• Katso, mikä tehtävä nimen vieressä lukee. Jos vierailija on merkitty khatibiksi, hänelle on annettu saarna. Jos rukouksen johtaja mainitaan erillisellä rivillä, siitä käy ilmi, kuka johtaa yhteistä rukousta.
• Tarkista kokoontuminen ja paikka. Moskeija tai keskus voi järjestää perjantaina useita kokoontumisia. Eri kellonaikaan tai eri rakennuksessa saattaa puhua eri henkilö. Katso sen kokoontumisen tiedot, johon aiot mennä.
• Katso, mitä asiakirja kertoo. Saarna-arkisto voi antaa tekstin ja päivämäärän. Tallenteen tiedot voivat nimetä siinä puhuvan henkilön. Puhujan vakituisen aseman tarkistamiseen sopii moskeijan henkilöstöluettelo.

Jos ilmoituksessa on vain perjantairukous ja kellonaika, voit kysyä, milloin saarna alkaa ja missä seurakunta kokoontuu. Jos vierailijan puhe on mainittu erikseen, voit kysyä, järjestetäänkö se ennen varsinaista kokoontumista. Opas ensimmäistä kertaa perjantairukoukseen osallistuvalle kertoo, mitä paikan päällä tapahtuu.

Lähteitä ja esimerkkejä

• TDV:n islamin tietosanakirjan artikkelit imaamista, muezzinista, khutbasta ja tablighista antavat määritelmät ja historiallisen taustan.
• Kuningas Khalidin moskeijan säännöt kuvaavat sen vakituisen imaamin tehtävät.
• Itä-Lontoon moskeijan rukousselitys ja Hazrat Abubakr Siddique -moskeijan ohjelma kuvaavat näiden paikkojen rukousta ja saarnaa.
• MUISin arkisto kertoo, mitkä tekstit on julkaistu ja millä kielillä.
• MCC East Bayn esimerkki, Friscon komitean tehtävät ja MCC East Bayn päivätty ohjelma kuvaavat paikallista tehtävänjakoa ja aikataulua.
• Metropolitan Museum of Artin minbarin ovet esittelevät saarnastuolin osan ja sen käytön.