
Islamin pyhät kirjat: Koraani, Tawrat, Zabur, Injil ja Suhuf
Etsi Koraanin jakeet, jotka nimeävät pyhät kirjoitukset ja niitä saaneet profeetat. Katso, missä merkityksissä käytetään nimiä Toora, Psalmit ja evankeliumit.
Muslimit pitävät Koraania Jumalan Muhammadille antamana ilmoituksena. He uskovat myös, että Jumala ilmoitti kirjoituksia jo aiemmin. Koraani mainitsee Moosekseen liitetyn Tawratin, Daavidille annetun Zaburin ja Jeesukselle annetun Injilin. Se viittaa myös Abrahamin ja Mooseksen varhaisempiin kirjoituksiin, joita kutsutaan nimellä Suhuf. Koraanin jakeessa 3:3 esiintyvät sekä Tawrat että Injil. Daavidia ja varhaisempia kirjoituksia koskevat kohdat löytyvät Koraanin muista suurista.
Lyhyiden luetteloiden pituus riippuu muun muassa siitä, ryhmitelläänkö varhaisemmat kirjoitukset yhdeksi kohdaksi. Koraanin jae 4:136 kehottaa uskomaan sekä Jumalan lähettiläälle ilmoitettuun Kirjaan että siihen, mitä ilmoitettiin ennen sitä. Usko ilmoituksiin koskee laajempaa joukkoa kuin nimien luettelo. Opas islamin kuuteen uskonkohtaan kertoo, kuinka usko kirjoituksiin liittyy uskoon enkeleihin, profeettoihin ja viimeiseen päivään.
Missä Koraani mainitsee eri kirjoitukset?
- Koraani, Muhammad. Koraanin jae 2:97 nimeää Gabrielin ilmoituksen tuojaksi. Hän toi sen profeetalle Jumalan luvalla. Jakeessa 27:1 käytetään ilmoituksesta nimeä Koraani.
- Tawrat, Mooses. Jakeessa 5:44 mainitaan Tawrat nimeltä. Jae 2:53 kertoo kirjoituksesta, jonka Jumala antoi Moosekselle. Kun jakeet lukee yhdessä, näkyy, mihin islamin opetuksessa tavallinen yhteys perustuu.
- Zabur, Daavid. Jae 4:163 mainitsee sekä Daavidin että hänelle annetun Zaburin. Sama asia sanotaan jakeessa 17:55.
- Injil, Jeesus. Jae 5:46 mainitsee Marian pojan Jeesuksen ja kertoo, että Jumala antoi hänelle Injilin.
- Suhuf, Abraham ja Mooses. Koraanin jaksossa 87:14–19 viitataan lopuksi Abrahamin ja Mooseksen varhaisempiin kirjoituksiin. Jakso 53:36–41 mainitsee heidän kirjoituksensa kertoessaan henkilökohtaisesta vastuusta.
Tawrat ja Tawrah ovat saman arabialaisen nimen rinnakkaisia kirjoitusasuja. Samoin ovat Injil ja Injeel. Suomenkielinen käännös saattaa käyttää nimiä Toora, Psalmit ja evankeliumi kohdassa, jossa opaskirja käyttää arabiasta siirrettyä nimeä. Kun hakusanalla löytyy useita tuloksia, katso myös suuran numero, jae ja se, kenestä kohdassa puhutaan. Voit kirjoittaa muistiin sekä käytetyn suomennoksen sanan että arabiankielistä nimeä vastaavan kirjoitusasun.
Numerot auttavat löytämään kohdan myös sellaiselta sivustolta, jossa suuran nimi on kirjoitettu toisella tavalla. Esimerkiksi 5:46 tarkoittaa viidennen suuran jaetta 46. Kun olet avannut sen, voit tarkistaa käännöksestä, kuka jakeessa saa ilmoituksen ja millä nimellä sitä kutsutaan. Näin myös toisen kielen hakutuloksen voi yhdistää samaan tekstikohtaan.
Koraanin teksti, sen käännös ja aineellinen kappale
Koraanilla on islamissa erityinen asema Muhammadille annettuna ilmoituksena. Jae 25:32 vastaa kysymykseen siitä, miksi ilmoitus annettiin vähitellen. Se kertoo tarkoituksena olleen vahvistaa profeetan sydäntä. Jae 5:48 sanoo, että Muhammadille annettu Kirja vahvistaa aiemmat kirjoitukset ja että sillä on auktoriteettia suhteessa niihin. Auktoriteetista kertova ilmaus voidaan kääntää eri tavoin. Jakeessa puhutaan myös erilaisista yhteisöistä ja kehotetaan kilpailemaan hyvissä teoissa. Jakeissa 5:44 ja 5:46 kerrotaan Tawratin ja Injilin sisältämästä johdatuksesta.
Suuran ja jakeen numerot osoittavat kohdan tekstissä. Suomenkielinen sanamuoto on tietyn käännöksen ilmaus. Kirjaston luettelotunnus kertoo, mikä säilytettävä esine on kyseessä. Mushafista kertova opas selittää Koraanin kirjallisesta kappaleesta käytetyn nimen ja näyttää, kuinka yksi lehti voi säilyttää katkelman suuremmasta teoksesta. Jos sama jae on kahdessa kuva-arkistossa, kummallakin kuvassa näkyvällä lehdellä voi silti olla oma tunnuksensa.
Birminghamin yliopiston kuvaus esittelee Minganan kokoelman pergamenttikatkelman. Siihen sisältyy osia suurista 18–20. Tämän tiedon avulla samat kohdat voi löytää kokonaisesta Koraanista. Radiohiiliajoitus koskee pergamenttia. Sen arvioiminen, milloin sanat kirjoitettiin, vaatii muunlaista näyttöä. Koraanin käsikirjoitusten lukumerkkejä käsittelevä artikkeli näyttää, kuinka sivun asettelusta ja merkeistä voi päätellä, missä tekstijakso alkaa tai päättyy.
Kun kirjoitat Birminghamin katkelmasta, merkitse toiselle riville, mitä suuria lehdillä on. Toiselle riville voi kirjata aineen ja sen, millä menetelmällä aine tutkittiin. Jos tarkistat Koraanin jakeen ajankohdan sijaan sen sanamuotoa, aloita säilyneestä tekstikohdasta. Kuvat ja kirjaston kuvaus auttavat ymmärtämään, miten paljon samasta jaksosta todella näkyy pergamentilla.
Mitä Koraani kertoo Tawratista?
Jakeessa 5:44 Tawrat sisältää johdatusta ja valoa. Sen mukaan profeetat ratkaisivat sen avulla juutalaisen yhteisön asioita, ja rabbineille sekä oppineille annettiin tehtäväksi säilyttää Jumalan kirjoitusta. Islamissa Tawrat yhdistetään Moosekseen. Kun luet jakeen 5:44 rinnalla jakeen 2:53, näet jakeiden kuvaavan eri asioita. Ensimmäinen antaa nimen ja kirjoituksen tehtävän. Jälkimmäinen nimeää Mooseksen ja kertoo hänelle annetusta kirjoituksesta. Kun kumpikin lähde merkitään erikseen, lukija voi tarkistaa, mitä kussakin kohdassa sanotaan.
Juutalaisessa käytössä Toora voi suppeassa merkityksessä tarkoittaa viittä Mooseksen kirjaa. Sefarian Tanakh-kirjasto luettelee tämän otsikon alla ensimmäisen, toisen, kolmannen, neljännen ja viidennen Mooseksen kirjan. Profeetat ja Kirjoitukset ovat omia osastojaan. Sefarian Tooraa esittelevä sivu selittää myös sanan laajemman merkityksen juutalaisessa opetuksessa. Jos vertailet Tawratia ja Tooraa, selvitä puhutaanko kaikista viidestä kirjasta, yhdestä kohdasta vai laajemmasta opetusperinteestä.
Kun kuvaat Koraanin jaetta, voit käyttää sen yhteydessä nimeä Tawrat. Kun kirjoitat Tanakhin kohdasta, anna kirjan nimi ja tarkka tekstikohta. Nimet ja yhteys Moosekseen tekevät vertailun mahdolliseksi. Väite, että nykyisen laitoksen jokainen rivi vastaa Koraanissa mainittua ilmoitusta, vaatisi tarkempia perusteita. Siksi samassa tutkimusmuistiossa kannattaa antaa ensin molemmat lähteet ja kertoa vasta sitten, mitä yhteistä kohdissa on havaittavissa.
Nimellä ”Mooseksen kirja” voi vertailussa olla useita tehtäviä. Se voi olla tapa kertoa Moosekselle annetusta kirjoituksesta tai arkinen viittaus tiettyyn Tooran kirjaan. Jos toinen lähde viittaa esimerkiksi Toiseen Mooseksen kirjaan, kirjoita mukaan sen luku ja jae. Koraanin kahden jakeen viitteet voi siinä yhteydessä pitää omalla rivillään, jotta lukija löytää kummankin aineiston.
Miksi Zabur käännetään usein psalmeiksi?
Selvimmät viittaukset Daavidiin ovat 4:163 ja 17:55. Ensimmäisessä jakeessa Zaburin antaminen seuraa luetteloa ilmoituksen saaneista profeetoista. Toisessa se tulee Jumalan tietoa ja profeettojen eroja koskevan toteamuksen jälkeen. Nimen kääntäminen psalmeiksi auttaa näkemään yhteyden psalmien perinteeseen. Molemmat jakeet liittävät Zaburin Daavidiin. Ne jättävät avoimeksi kirjoituksen tarkan sisällön ja sen osien järjestyksen.
Psalmien kirjalla on paikkansa kussakin raamatullisessa kaanonissa. Sefarian luettelossa se kuuluu Tanakhin Kirjoituksiin. Yhdysvaltain katolisen piispainkokouksen raamatunhakemisto sijoittaa sen Vanhan testamentin viisauskirjallisuuteen. Molemmista luetteloista pääsee etsimään yksittäistä psalmia. Viittaus Koraanin jakeeseen 4:163 johtaa kohtaan, jossa Daavidin saamasta kirjoituksesta puhutaan. Yksittäisen psalmin ja jakeen vertailuun merkitään kummankin tekstin painos ja kohta.
Jakeesta 21:105 näkyy, mitä pelkällä käännetyllä nimellä voi jäädä löytämättä. Arabia käyttää sanaa al-zabur kohdassa, jossa Jumalan oikeamieliset palvelijat perivät maan. Jotkut käännökset valitsevat siinä yleisemmän ilmauksen, esimerkiksi ”kirjoitukset”. Haku sanalla ”Psalmit” voi jättää jakeen pois. Vertaa kohtaa jakeeseen 4:163 ja lue, mitä kummankin sanan ympärillä sanotaan. Kääntäjän ratkaisu tulee ymmärrettäväksi vasta, kun se asetetaan yhteyteensä.
Jos rakennat muistiinpanon siitä, missä järjestyksessä lähteitä kannattaa lukea, aloita selvimmästä Daavidin mainitsevasta jakeesta. Avaa sen jälkeen 21:105 ja tarkista, mikä osoittaa sanan liittyvän kyseisen kohdan ajatteluun. Vasta sitten on mielekästä liittää mukaan tietty psalmi toisesta lähteestä. Anna siitä oma kirja- ja jaeviite.
Injil Koraanissa ja kristilliset neljä evankeliumia
Koraanin 5:46 mainitsee Marian pojan Jeesuksen ja kertoo, että Jumala antoi hänelle Injilin. Jeesus ja Injil esitetään suhteessa aiempaan Tawratiin. Injilin kuvataan sisältävän johdatusta ja valoa. Ilmaus ”annettiin Jeesukselle” kertoo, kuka sai ilmoituksen. Jakeessa ei ole yksittäisten kirjojen nimiä tai luetteloa niiden sisällöstä.
Katolinen hakemisto luettelee evankeliumien ryhmään Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen kirjat Jeesuksesta. Apostolien teoilla ja kirjeillä on omat paikkansa Uudessa testamentissa. Kristillisessä kielenkäytössä evankeliumi voi tarkoittaa sanomaa itseään, kuten katolisen kirkon katekismuksen Jeesusta Kristusta käsittelevässä johdannossa. Nimen käyttö selviää, kun vertailussa kerrotaan, onko kyse Koraanin jakeesta, kristillisestä sanomasta vai jostakin neljästä nimetystä kirjasta.
Jos jostakin evankeliumista poimitaan lause keskusteluun, sen luku ja jae auttavat lukijaa tunnistamaan myös sitä ympäröivät sanat. Kun taas kuvataan Jeesuksen tehtävää tai hänen saamaansa ilmoitusta Koraanissa, lukeminen voi alkaa jakeesta 5:46. Viittaukset voivat olla peräkkäin, vaikka ne vastaavat eri kysymyksiin.
Mitä Abrahamin ja Mooseksen kirjoituksista sanotaan?
Suhuf on arabian monikkomuoto, joka voi tarkoittaa lehtiä tai kirjoitettuja merkintöjä. Jakeiden 87:18–19 käännöksissä voi olla sanoja kuten ”aiemmat kirjoitukset” tai ”kääröt”. Edeltävät jakeet käsittelevät puhdistautumista, Herran muistamista ja rukousta. Sitten ne vertaavat kiintymystä elämään tässä maailmassa ja tulevan elämän pysyvyyttä. Lue jaksosta jo jae 14, jotta näet, mihin jakeen 18 sana ”tämä” viittaa.
Jakeissa 53:36–41 nimetään ensin Mooses ja sitten Abraham. Niitä seuraavat sanat käsittelevät jokaisen vastuuta kantaa oma taakkansa ja vastata ponnisteluistaan. Nämä kaksi kohtaa havainnollistavat, mitä Koraani yhdistää varhaisiin kirjoituksiin. Niissä ei ole koko tekstiä, sivumäärää tai säilyneen esineen kuvausta. Jos haluat tietää, oliko jokin käsikirjoitus käärö vai erillinen lehti, tarvitset tietoja juuri kyseisestä esineestä.
Mooses mainitaan luettelossa kahdesti, sillä Koraani puhuu hänelle annetusta kirjoituksesta ja toisissa kohdissa varhaisemmista häneen liitetyistä kirjoituksista. Kun joku kysyy, onko pyhiä kirjoja tasan viisi, voit näyttää viisi kohtaa ja kertoa, että viimeinen koskee kahta profeettaa. Usko ilmoitukseen ilmaistaan laajemmin jakeessa 4:136.
Kääröä kuvaava valokuva opettaa asiasta jotain vain, kun kuvan yhteydessä kerrotaan sen alkuperä. Katso mahdollisen kuvan kuvatekstistä, millä nimellä säilyttäjä kutsuu esinettä. Jakeen käännöksen voi tarkistaa erikseen. Näin kirjan muotoa koskeva tieto ja jakeen merkitys eivät jää saman kuvan varaan.
Näin tarkistat väitteen pyhästä kirjasta
- Avaa tarkka jae. Jeesusta ja Injiliä koskevassa kysymyksessä lue 5:46 ja sen ympärillä olevat jakeet. Kirjaa, kenen nimi mainitaan ja mitä hänestä sanotaan. Mooseksen kohdalla merkitse 2:53 ja 5:44 erillisinä lähteinä.
- Pidä käännös viitteen mukana. Etsi arabialainen ilmaus jakeista 21:105 ja 4:163, jos sanat ovat käännöksissä erilaiset. Sanatarkan sitaatin kohdalla ilmoita kääntäjä. Omin sanoin kerrottaessa merkitse tekstikohta.
- Merkitse Raamatun viite erikseen. Anna kaanon tai painos, kirja ja tekstikohta. Neljän evankeliumin kohdalla lukijan on tiedettävä, mihin kirjaan viittaat. Daavidille annetun kirjoituksen lähteeksi annat Koraanin 4:163 tai 17:55.
- Tarkista esineen luettelotunnus. Etsi säilyttävä laitos, tunnus, säilyneiden kohtien laajuus ja ajoituksen peruste. Islamilaisten käsikirjoitusten kolofoneja käsittelevä opas näyttää, miten kopioija saattoi jättää nimensä tai päivämäärän. Esineen vaiheita voi jäljittää luettelosta ja lehdillä säilyneistä omistajamerkinnöistä.
Yhdelle riville voi kirjoittaa ”Jeesukselle annettu Injil, Koraani 5:46”. Lisää seuraavalle ”Evankeliumi Matteuksen mukaan” ja luku sekä jae, jota haluat verrata. Aseta Suhufin kohdalla 87:14–19 ja 53:36–41 rinnakkain. Ensimmäinen palauttaa rukoukseen ja tulevaan elämään. Toinen käsittelee kunkin ihmisen omaa vastuuta.





