Shukr islamissa: kiitollisuus, Alhamdulillah ja teot

Shukr islamissa: kiitollisuus, Alhamdulillah ja teot

Muslim Post Editorial Desk@muslimpost

Mitä shukr tarkoittaa? Lue, miten Koraani ja hadithit yhdistävät kiitollisuuden ylistykseen, tekoihin, kärsivällisyyteen ja toisten kiittämiseen.

Shukr tarkoittaa kiitollisuutta tai kiittämistä. Islamilaisissa lähteissä kiitollisuutta Jumalaa kohtaan voi osoittaa sanomalla alhamdulillah, huomaamalla saamansa hyvän ja käyttämällä sitä tavalla, joka osoittaa kiitollisuutta. Koraanissa on asiaan kaksi eri näkökulmaa. Jakeessa 31:12 kiittäminen hyödyttää kiittävää ihmistä. Jakeessa 34:13 Daavidin perhettä kehotetaan toimimaan kiitollisuudesta. Eräs hadith liittää Jumalan kiittämisen myös ihmisten kiittämiseen siitä, mitä nämä ovat tehneet.

Jos etsit sanoja, jotka voit lausua, alla selitetään tuttu ylistyksen ilmaus. Jos mietit, mitä kiitollisuuden osoittaminen tarkoittaa, tarkastele esimerkeissä kolmea asiaa: mitä ihminen huomaa, mitä hän sanoo ja mitä hän tekee saamallaan hyvällä. Sama jae voi auttaa useammassa kuin yhdessä kysymyksessä. Ympärillä oleva teksti kertoo, mikä asia on sillä kertaa puheena.

Mitä shukr tarkoittaa Koraanissa?

Koraanin jae 31:12 mainitsee Luqmanin viisauden ja kiitollisuuden yhteydessä. Jakeessa sanotaan, että kiittävä ihminen kiittää omaksi hyödykseen. Lopuksi Jumalaa kuvataan sellaiseksi, joka ei tarvitse mitään ja on ylistyksen arvoinen. Sanan selitystä etsivä voi aloittaa tästä. Se, miten ihminen vastaa saamaansa hyvään, vaikuttaa häneen myös silloin, kun kukaan muu ei näe hänen vastaustaan.

Koraanin jakeissa 14:6–8 Musa pyytää kansaansa muistamaan, mitä Jumala teki heidän hyväkseen. Siinä yhteydessä jakeeseen 14:7 sisältyvät sanat:

لَئِن شَكَرْتُمْ لَأَزِيدَنَّكُمْ

Katkelman merkitys on, että jos he kiittävät, Jumala antaa heille lisää. Ympärillä oleva teksti kertoo, ketkä saavat muistutuksen ja mitä heidän tulee muistaa. Jae jättää avoimeksi lisäyksen muodon ja ajan. Jos sitä lainataan kirjoituksessa, jossa puhutaan tuloista tai muusta muutoksesta, kannattaa antaa jaenumero ja viite laajempaan kohtaan. Silloin lukija voi nähdä, mitä jae sanoo ja mikä on kirjoittajan valitsema esimerkki.

Kun luet kahta kohtaa rinnakkain, kirjoita henkilön nimi ja aihe viitteen viereen. Jakeessa 31:12 puhutaan Luqmanista ja viisaudesta. Jakeissa 14:6–8 muistutus kuuluu Musan puheeseen kansalleen. Molemmat antavat aineksia kiitollisuuden pohtimiseen. Niiden omat asiayhteydet auttavat jäljittämään jokaisen ajatuksen oikeaan paikkaan.

Lukupiirissä voi kysyä jakeen 31:12 kohdalla, kuka hyötyy kiittämisestä. Esittäkää jakeen 14:7 kohdalla oma kysymys siitä, mistä Musa muistuttaa kansaansa. Silloin eri käännöksistä lukeneet ihmiset voivat etsiä vastauksia samoista jakeista. Omasta elämästä otetun esimerkin voi kirjoittaa eri kohtaan kuin vastauksen, joka löytyy suoraan alkuperäisestä tekstistä.

Jos kuulet lyhyen lainauksen jakeesta 14:7 ilman viitettä, voit etsiä siitä tunnusomaisen sanan ja tarkistaa sen jälkeen jakeen edeltäjän. Siinä Musa kertoo kansalleen, mistä heidän tulee muistaa pelastuneensa. Silloin väite tulojen muutoksesta voidaan kirjata nykyajan esimerkiksi, jos joku on maininnut sellaisen. Lainauksen varsinainen tehtävä tekstissä on välittää muistutus ja lupaus samaan tilanteeseen. Vastaava lukutapa käy Luqmanin kohdalla. Merkitse ensin, missä kohdassa puhutaan viisaudesta, ja vasta sitten, mitä jae sanoo kiittämisen hyödystä. Kun viitteet ovat mukana, ymmärtämistä ei tarvitse rakentaa yhden irrotetun lauseen varaan.

Mitä Alhamdulillah ilmaisee?

Alhamdulillah tarkoittaa, että ylistys kuuluu Jumalalle. Samat sanat aloittavat Koraanin jakeen 1:2, jossa Jumalaa ylistetään maailmojen Herrana. Ihminen voi sanoa ne hyvien uutisten jälkeen, muistaessaan jotakin hyvää tai aterian päätyttyä. Tavallisia arabiankielisiä ilmauksia esittelevä opas kuvaa tilanteita, joissa samat sanat voi kuulla.

Ylistys ja kiitollisuus liittyvät toisiinsa. Ilmaus kohdistaa ylistyksen Jumalalle. Sana shukr kuvaa kiitollisuutta, joka voidaan sanoa ääneen ja joka voi näkyä toiminnassa. Jos ystävä kysyy sanojen merkitystä, lyhyt selitys voi riittää. Jos hän haluaa tietää, miksi ne lausuttiin juuri sillä hetkellä, voit kertoa, mitä puhuja silloin arvosti. Kirjoitus ateriaan liittyvistä ylistyksistä ja rukouksista antaa esimerkit ja niiden omat lähteet.

Egyptin Dar al-Ifta käsittelee saatua hyvää ja sen käyttöä artikkelissaan kiittämisestä, jossa puhutaan myös ylistyksen sanoista. Joku voi lausua alhamdulillah, kun ystävä opettaa hänelle uuden taidon. Myöhemmin hän voi miettiä, mitä oppi ja pystyykö käyttämään tai jakamaan tietoa hyödyllisellä tavalla. Ensimmäinen tilanne antaa syyn sanoille. Seuraava riippuu siitä, mitä ihminen haluaa tehdä saamallaan tiedolla.

Miten teko voi näyttää kiitollisuuden?

Koraanin jakeet 34:10–13 kuvaavat Daavidia ja Salomoa ja kertovat, mitä heidän käyttöönsä annettiin. Lähellä loppua jae 34:13 puhuttelee Daavidin perhettä:

اعْمَلُوا آلَ دَاوُودَ شُكْرًا

Merkitys on, että perhettä pyydetään toimimaan kiitollisuudesta. Etsi ensin kehotus toimia ja lue sen ympäristö. Kehotus on osa kertomusta, jossa on tiettyjä lahjoja ja vastuuta. Kiitollisuutta pohtiva lukija voi kysyä, mitä Daavidin perhe sai ja mitä heitä kehotettiin tekemään. Molempien kysymysten kirjaaminen tekee jakeen suhteesta kertomukseen helpommin nähtävän.

Kun keskustelet jakeesta nykyään, voit nimetä saadun hyvän ennen kuin ehdotat tekoa. Ihminen, jolla on aikaa, voi käyttää osan siitä selittääkseen jotakin toiselle. Naapureilta apua saanut voi mainita heidän osuutensa ja auttaa heitä, kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Merkitse oma esimerkkisi sellaiseksi, jos otat sen lukupiiriin. Jae antaa yhteyden kiitollisuuden ja toiminnan välillä. Sopiva toiminta riippuu olosuhteista.

Sahih al-Bukharin hadith 4837 antaa esimerkin Jumalan palvelemisesta. Aisha kertoo kysyneensä profeetalta, miksi tämän yörukous kesti niin kauan. Muhammad vastasi puhumalla kiitollisena palvelijana olemisesta. Sama kertomus kuvaa muutosta hänen tavassaan rukoilla myöhemmin. Kiitollisuuden kannalta merkityksellistä on se, että hän antaa oman syyn sille, mitä hän teki.

Kun luet kahdesta teosta yhdessä, voit merkitä Daavidin perhettä koskevan kehotuksen yhteen kohtaan ja Aishan kysymyksen toiseen. Ensimmäinen on kehotus Koraanin kertomuksessa. Toinen johtaa vastaukseen, jonka profeetta antaa omasta toiminnastaan. Molemmat lähteet liittyvät kiitollisuuteen teoissa, ja eri merkinnät auttavat tunnistamaan, kuka sanoo mitäkin.

Daavidin perhettä koskevaa kohtaa voi lukea myös aloittamalla siitä, mitä kertomuksessa on annettu tai laitettu ihmisten käyttöön. Lue sitten kehotus toimia kiitollisuudesta. Näin toiminta ei jää yleiseksi sanaksi, vaan saa paikan muiden yksityiskohtien joukossa. Aishan kertomusta voi lukea toisella kysymyksellä: miksi profeetta kertoo syyn rukoukselleen? Näissä kahdessa lähteessä on eri puhujat ja erilainen kerronnan rakenne. Niitä voi käyttää samalla oppitunnilla, kun kumpaakin lähdettä ensin katsotaan omassa yhteydessään ja vasta sen jälkeen verrataan. Muistiinpano voi pitää kummankin lähteen omalla rivillään.

Miksi myös ihmisten kiittäminen kuuluu aiheeseen?

Jamiʿ al-Tirmidhin hadith 1954 välittää Abu Hurayran kertoman lausuman, joka yhdistää Jumalan kiittämisen ihmisten kiittämiseen. Se on lähde, kun puhutaan avun, opetuksen tai lahjan antaneen ihmisen huomioimisesta. Jos kiität henkilöä suoraan, kerro, mitä hän teki ja mitä se mahdollisti. Yksi tiettyä tekoa koskeva lause kertoo hänelle, mihin apua tarvittiin.

Egyptin Dar al-Iftan vastaus ystävällisyyden vastavuoroisuudesta pohtii, kuinka vastataan palvelukseen ja rukoillaan hyvää sen tehneelle ihmiselle. Kiitosviestissä voi mainita ensin, mitä toinen teki. Halutessaan voi myös rukoilla henkilön puolesta. Artikkeli duasta ja rituaalisesta rukouksesta selventää henkilökohtaisen pyynnön merkitystä.

Yhteisessä hankkeessa yhtä ihmistä voi kiittää yksityisesti ja kiittää sitten myös koko joukkoa. Yksi voi olla käyttänyt aikaa vieraan työvaiheen selittämiseen ja toinen ottanut hoitaakseen avoimen tehtävän. Hadith antaa lähtökohdan ihmisten kiittämiselle. Itse kiitoksen voi sovittaa siihen, mitä tapahtui. Jos kiitos annetaan ryhmälle, voi myös harkita, ovatko yksittäisten ihmisten osuudet ymmärrettävissä ilman, että heidän pitää itse selittää niitä.

Jos kiität saamastasi ajasta, voit kuvata vaikkapa sen, mikä työvaihe selvisi tai miten apu helpotti tehtävää. Kun saan avun, josta toiset eivät tiedä, voin sanoa kiitoksen myös kahden kesken. Jos taas koko ryhmä teki yhdessä työtä, sanat voivat kuvata yhteistä tulosta. Nämä ovat arkisia tapoja soveltaa ajatusta toiselle osoitetusta kiitoksesta. Tirmidhin kohta tarjoaa lähteen suhteelle ihmisten kiittämisen ja Jumalalle osoitetun kiitollisuuden välillä. Dar al-Iftan selitys antaa puolestaan esimerkin rukouksesta henkilön hyväksi. Merkitse molemmat viitteet, jos kerrot niistä samassa yhteydessä.

Kiitollisuus ja kärsivällisyys muuttuvissa oloissa

Sahih Muslimin hadithissa 2999 Suhayb välittää kertomuksen uskovan vastauksesta onneen ja vaikeuteen. Kun tapahtuu jotain toivottua, kertomuksessa mainitaan kiittäminen. Kun vaikeus tulee, siinä mainitaan kärsivällisyys. Molemmat kuvataan oloiksi, joissa uskova voi löytää hyvää. Siksi kannattaa lukea molemmat kohdat ja katsoa, missä tilanteessa kumpikin vastaus sanotaan.

Ihminen voi kiittää vaikean viikon aikana saamastaan avusta ja sanoa yhä, että viikko oli raskas. Jos lainaat hadithia, anna molempien puolien näkyä. Yksin kiittämiseen keskittyvä katkelma ei kerro, mitä kertomuksessa sanotaan vaikeuksista. Artikkeli ahdingossa lausuttavista rukouksista esittelee kohtia, joita voi lukea silloin, kun haluaa pyytää helpotusta.

Lukuryhmä voi jakaa paperin kahteen sarakkeeseen ja kirjoittaa olosuhteet niiden päälle. Etsikää sitten lähteestä kunkin tilanteen vastaus. Yhdessä esimerkissä voi samanaikaisesti olla saatu apu ja ongelma, joka on vielä ratkaisematta. Ryhmä voi keskustella siitä käyttämällä lähteen sanoja ja antaa kunkin kertoa omista olosuhteistaan.

Ryhmän harjoituksessa voidaan myös jättää vaikea tilanne niin avoimeksi, että siitä puhutaan ainoastaan avun saajan omilla ehdoilla. Hän voi nimetä asian, josta kiittää, ja asian, jonka kanssa joutuu vielä elämään. Tämän jälkeen luetaan, mitä Suhaybin kertomuksessa kumpaankin kohtaan sanotaan. Silloin puhe kiitollisuudesta ei peitä sitä, mitä ihminen itse kertoo ongelmasta.

Miten valita lähde tai tehdä muistiinpano?

Valitse lähde kysymyksesi mukaan. Kiittämisen hyötyyn pääset jakeesta 31:12. Lisäystä koskevasta lupauksesta voi lukea 14:7:n ja muut jakeet sen ympärillä. Jos etsit kiitollisuutta teoissa, löydät kehotuksen Daavidin perheelle jakeesta 34:13. Toisten kiittämistä käsittelee Tirmidhin hadith. Kirjoita jakeen tai kertomuksen numero selityksen viereen, jotta muutkin voivat avata saman paikan.

Omaan muistiinpanoon voi kirjata yhden ilon aiheen, yhden auttajan ja yhden keinon käyttää tai jakaa saatua hyvää. Jos opit uuden taidon, voit kiittää sen opettanutta ihmistä ja merkitä tehtävän, jossa taitoa voisi käyttää. Jos lisäät lainauksen, merkitse sen lähde erikseen. Lukija löytää silloin alkuperäiset sanat ja tunnistaa, mikä osa kuvaa sinun kokemustasi. Ryhmän käyttämässä muistiinpanossa jakeelle, kertomukselle ja osallistujien esimerkeille voi antaa omat rivit. Kun tarkastat omaa muistiinpanoasi, voi olla hyödyllistä esittää jokaiselle kohdalle lyhyt kysymys. Kuka kiittää? Mitä hän teki? Missä kerrotaan, miksi toinen ihminen saa kiitoksen? Jos yksi kysymys vastaa useaan eri asiaan, voit laittaa vastauksen viereen kaksi lähdettä ja sanoa, mitä kummassakin käsitellään. Esimerkiksi kiitollinen teko voi tuoda mieleen Daavidin perhettä koskevan kehotuksen ja Aishan kertomuksen. Tarkat viitteet auttavat tunnistamaan niiden erilaisen tilanteen myös aivan uuden lukijan tullessa ryhmän seuraavalle tapaamiskerralle.