
Dua al-Faraj ja rukoukset helpotuksen saamiseksi
Mitä Dua al-Faraj tarkoittaa? Löydä Koraanin ja hadithien rukouksia ahdinkoon sekä samalla nimellä julkaistu kaksitoistašiialainen rukous.
Jos sinulla on jo rukouksen alku, etsi sekä alkusanoilla että nimellä. Alku, puhuja ja lähdeviite tunnistavat tekstin usein varmemmin kuin otsikko yksin. Jos etsit esimerkkiä Koraanista etkä ajattele tiettyä tekstiä, aloita jakeista 21:87–88. Jos rukousvihkossa mainitaan nimenomaisesti aikakauden imaami, etsi sen otsikko ja ensimmäinen rivi šiialaisesta hartausjulkaisusta. Tee havainto tekstin alusta ennen kuin päätät, mihin lähteeseen rukous kuuluu.
Mitä arabiankielinen nimi tarkoittaa?
Duʿāʾ tarkoittaa avuksi huutamista tai pyyntörukousta. Faraj tarkoittaa tässä helpotusta, vaikeuksista avautuvaa tietä tai ahdingon hellittämistä. Arabialaisten konsonanttien ja vokaalien pituuksien merkintä vaihtelee, kun ilmaus kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin. Verkkosivulla voi lukea Dua al-Faraj, Dua e Faraj tai Duʿāʾ al-Faraj. Kaikki voivat viitata samaan arabiankieliseen ilmaukseen. Usean eri rukouksen yhteydessä hakusana kuvaa sitä, mihin rukousta käytetään. Yksittäisessä julkaisussa toimittaja voi puolestaan käyttää sitä yhden määrätyn rukouksen nimenä.
Fajr on toinen sana. Se tarkoittaa aamunkoittoa ja on aamunkoiton rituaalirukouksen nimi. Arabiankielisissä sanoissa الفرج ja الفجر konsonantit ovat eri järjestyksessä. Jos latinalaisilla kirjaimilla tehty haku tuo esiin aamurukouksen kellonaikoja, katso, puhutaanko lähteessä helpotuksesta vai aamunkoitosta. Oppaassa dua- ja salah-rukouksista kerrotaan, miten henkilökohtainen rukous ja määrämuotoinen rituaalirukous liittyvät toisiinsa.
Kun läheisesi jakaa tutunnimisen rukouksen, voit pyytää häntä ilmoittamaan ensimmäiset sanat tai sivun, jolta hän luki sen. Saat näin viitteen, jonka voit tarkistaa ennen tekstin välittämistä eteenpäin. Läheisesi saattaa tuntea rukouksen paikallisella nimellä, vaikka verkkolähde käyttää eri otsikkoa. Tarkka alkuteksti auttaa siinäkin tilanteessa, että kaksi sivua käyttää samaa nimeä eri rukouksista. Yksi rivi riittää usein löytämään oikean kohdan julkaisusta.
Jos viesteissä puhutaan vain faraj-rukouksesta, pelkkä nimi jättää kaksi kysymystä avoimeksi. Onko sanalla tarkoitettu helpotusta, jota pyydetään, vai onko se otettu tietyn rukouksen otsikosta? Vertaa ensin aloitusta. Koraanin kohta ja imaamiin viittaava teksti löytyvät tämän kirjoituksen eri lähteistä. Jos tarkoitus oli etsiä aamunkoiton rukousta, tarkista arabian kirjainten järjestys. Yhden kirjaimen paikka on tällöin käytännöllisempi vihje kuin hakutuloksissa näkyvä otsikko.
Yunusin rukous Koraanissa
Koraanin jakeissa 21:87–88 Yunus, joka tunnetaan myös nimellä Joona, kutsuu Jumalaa pimeydessä. Hän tunnustaa, että vain Jumala on palvonnan arvoinen, ylistää Häntä ja myöntää tehneensä väärin. Seuraavassa jakeessa Jumala vastaa hänelle ja pelastaa hänet ahdingosta. Jakeet kannattaa lukea yhdessä. Niistä ensimmäinen sisältää rukouksen sanat, kun taas toinen kertoo, miten Jumala vastaa kertomuksessa. Puhe ja vastaus kuuluvat siten saman tapahtuman kuvaukseen.
Jumalan ainutlaatuisuuden tunnustaminen ja oman virheen myöntäminen ovat osa samaa pyyntörukousta. Tilanne ja kertomuksen lopputulos selittävät, miksi tekstistä puhutaan helpotusta pyytävänä rukouksena. Sanamuoto ilmaisee myös katumusta. Tämä voi jäädä huomaamatta, jos lukee ainoastaan otsikon eikä sitä osaa jakeesta, jossa Yunus puhuu. Jos haluat lausua rukouksen, avaa jae numeron perusteella ja lue arabiaa tai kuuntele lausuntaa. Latinalaisin kirjaimin kirjoitettu muoto voi auttaa tunnistamaan sanat. Sama äänne voidaan silti merkitä eri oppaissa eri tavalla.
Jamiʿ al-Tirmidhi 3505 välittää kertomuksen, jossa Muhammad kutsuu tekstiä Dhun-Nunin rukoukseksi. Dhun-Nun on Yunusista käytetty nimitys. Hadith puhuu Jumalan avuksi kutsumisesta tällä rukouksella. Kokoelman otsikko ja hadithin sanamuoto selittävät, miksi jaetta luetaan myös erillään kertomuksesta. Pidä muistiinpanoissasi molemmat viitteet. Koraanin jae sisältää itse kohdan, ja hadith on oma lähteensä sille, miten tekstiä käytetään pyyntörukouksena. Näiden viitteiden avulla toinen lukija löytää sekä sanat että maininnan niiden käyttämisestä.
Voit tehdä vierekkäiset muistiinpanot jakeesta ja hadithista. Kirjoita jakeen kohdalle, kuka puhuu ja mitä seuraava jae kertoo hänen pelastumisestaan. Kirjoita hadithin kohdalle kokoelman nimi, kertomuksen numero ja nimitys Dhun-Nun. Näin Yunusin toinen nimitys ei näytä uudelta henkilöltä, eikä viittaus al-Tirmidhiin peitä sitä, että rukouksen sanat ovat Koraanissa. Menettely auttaa myös tunnistamaan lyhyen lainauksen, josta puuttuu seuraava jae.
Mitä al-Bukhari ja Muslim kertovat ahdingon hetkistä?
Sahih al-Bukhari 6346 sisältää Ibn Abbasilta välitetyn tiedon Jumalan ykseyden julistuksesta, joka lausuttiin hädässä. Sanat kutsuvat Jumalaa valtaistuimen sekä taivaan ja maan Herraksi. Kokoelmassa tämä kertomus on ahdingon aikaista rukousta käsittelevän otsikon alla. Arabialaisin hakusanoin etsivä voi löytää kohdan sanalla karb, joka tarkoittaa ankaraa murhetta tai ahdinkoa. Rukousta hakeva voi samalla käyttää sanaa faraj kuvaamaan helpotusta, jota hän toivoo. Toinen sana kuvaa tilannetta ja toinen etsittyä helpotusta.
Sahih Muslim 2730a välittää Ibn Abbasilta läheisesti samansisältöisen kertomuksen. Alku vahvistaa Jumalan ykseyden ja kuvaa Häntä valtavaksi ja pitkämieliseksi. Sen jälkeen ilmaistaan Jumalan herruus valtaistuimesta, taivaista ja maasta. Jos verkkosivulla rukouksen alku on merkitty Muslimin kokoelmaan kuuluvaksi, tarkista sanamuoto tästä viitteestä. Vertaa sitä tarvittaessa Bukhari 6346:een avaamalla kumpikin erikseen. Läheisetkin kertomukset voivat olla sanamuodoltaan erilaisia. Sivu saattaa julkaista yhden version ja antaa viitteen molempiin, jolloin pelkän viiteluettelon perusteella ei vielä näe, kumman sanamuoto on näkyvissä.
Joillekin lukijoille on yllätys, että sanat ylistävät Jumalaa ja tunnustavat Hänen herruutensa ilman nimenomaista pyyntöä tietystä tapahtumasta. Ahdinko ilmenee kokoelman otsikosta ja Ibn Abbasin kertomuksesta. Jos laadit jaettavaa lukumateriaalia, lisää siihen sekä asiayhteys että kokoelman nimi ja numero. Hadith-tekstien ja niiden viitteiden opas selittää, miksi pelkkä numero ei yksilöi lähdettä. Kun lukija löytää oikean kokoelman, hän voi myös tarkistaa, mitä tilanteesta sanotaan samassa kohdassa.
Kokoelmien vertailussa kannattaa erottaa ainutlaatuisuutta koskeva lausuma, Jumalan ominaisuuksiin viittaavat sanat ja se, mitä valtaistuimesta, taivaista ja maasta sanotaan. Merkitse lähde sille sanamuodolle, jonka valitset. Jos paikallisen rukousvihkon teksti mukailee yhtä kertomusta, molempien kokoelmien viitteet voivat auttaa vertaamaan rinnakkaisia välityksiä. Ne eivät kuitenkaan yksin kerro, kumman kokoelman sanajärjestys vihkoon on valittu. Sen voi tarkistaa avaamalla kummankin tekstin.
Dua al-Faraj kaksitoistašiialaisessa hartaudessa
Kaksitoistašiialaisessa hartauskäytössä nimi voi tarkoittaa tekstiä, joka alkaa johdantoilmauksen jälkeen sanoin Ilāhī ʿaẓuma al-balāʾ. Siinä puhutellaan Jumalaa onnettomuuden vakavuudesta. Najmuddin Tabasin julkaisu Dua al-Faraj -rukouksesta sisältää arabiankielisen tekstin, latinalaisin kirjaimin annetun ääntämisohjeen ja englanninkielisen käännöksen. Rukouksen alaotsikko viittaa aikakauden imaamin ilmestymiseen. Se kertoo kyseisen julkaisun tavasta sijoittaa teksti omaan hartausperinteeseensä.
Rukous kuvaa Jumalalle vaikeaa tilannetta, siunaa Muhammadia ja hänen perhettään ja pyytää helpotusta, joka liittyy hartauteen imaamia kohtaan. Imam Mahdi Associationin rukousluettelo sisältää Dua Farajin useiden nimettyjen rukousten joukossa. Luettelon rakennetta voi käyttää apuna, jos samasta imaamista löytyy useita rukouksia. Tarkista ensimmäinen rivi ja luettelon se kohta, josta rukous on otettu. Linkeistä saa esille täydet tekstit ja pystyy näkemään eroja, joita lyhyt verkkokatkelma ei välttämättä näytä.
Käännös auttaa etenkin ensilukijaa, kun taas arabiankielinen alku auttaa vertaamaan eri julkaisuja. Paikallinen painettu rukousvihko saattaa kirjoittaa nimen eri tavalla, lisätä huomautuksia tai esittää viereisellä sivulla toisen rukouksen. Kirjaa ensin otsikko sellaisena kuin julkaisu sen antaa. Merkitse sitten, millä sanoilla itse teksti alkaa. Näin otsikkorivi ja tekstin alku ovat mukana myös silloin, kun lukija käyttää toista painosta.
Tabasin julkaisua voi käyttää myös silloin, kun käsillä oleva rukous on käännetty eikä vihkossa näy arabiaa. Katso käännöksestä, seuraako johdantoa puhuttelu Jumalalle vastoinkäymisen vakavuudesta. Vertaa sitten rukouksen otsikkoa ja sen yhteydessä annettua tietoa imaamista. Nämä kaksi tietoa auttavat löytämään julkaisun oikean kohdan ilman, että saman luettelon muita rukouksia pidetään saman tekstin eri käännöksinä. Jos epäselvyys jää, etsi rukouksen ensimmäinen tunnistettava rivi.
Miten lähteet kuvaavat rukousta vaikeuksissa?
Egyptin Dar al-Ifta käsittelee vaikeuksia arabiankielisessä uskonnollisessa lausunnossa ahdingon kohtaamisesta. Siinä puhutaan Jumalan puoleen kääntymisestä ja viitataan Koraanin jakeeseen 27:62. Jakeessa kysytään, kuka vastaa ahdingossa olevalle ja poistaa kärsimyksen. Lausunto kuvaa rukouksen yleistä käyttöä ahdingossa. Jaetta 27:62 voi lukea omana kohtanaan, erillään Yunusin sanoista. Dar al-Ifta puolestaan tarjoaa nimettynä tulkitsijana oman selityksensä ja sovelluksensa niille lähteille, joita lausunto siteeraa.
Jos haluat pyytää jotakin oman elämäsi tilanteeseen, on hyvä merkitä, mikä osa tulee lähteestä ja mikä on muotoiltu omin sanoin. Muistiinpanossa voi kertoa lukeneensa ensin Yunusin rukouksen ja pyytäneensä sitten apua henkilökohtaiseen asiaan. Näin lukija tietää, mihin viite kuuluu. Samalla tavalla voi nimetä sen kertomuksen, jonka luki Bukharin tai Muslimin kokoelmasta. Opas aamun pyyntörukouksiin ja Jumalan muistamiseen palvelee eri tarkoitusta, kun etsinnässä ovat juuri tiettyyn vuorokaudenaikaan liittyvät tekstit.
Lähde kannattaa tarkistaa, kun tekstiin liitetään tarkka toistojen tai päivien määrä. Koraanin jakeet 21:87–88 kertovat Yunusin sanat ja niiden vastauksen. Bukhari 6346 kertoo, mitä ahdingossa lausuttiin. Kumpikaan viite ei määrää tiettyä toistomäärää tai päivien sarjaa. Jos rukousvihko suosittelee omaa aikataulua, etsi juuri sille asialle annettu lähde. Kun jaat tekstiä, pane viite sen väitteen yhteyteen, jonka lähde todella perustelee.
Kun teet tiivistä lukuohjetta, voit antaa kullekin viitteelle oman tehtävän. Jakeesta 21:87 löytyy Yunusin puhe, sen seuraavasta jakeesta kertomuksen tapahtuma ja al-Tirmidhin kertomuksesta maininta sanojen käyttämisestä rukouksessa. Bukharin ja Muslimin viitteet voi merkitä rinnalle omille riveilleen. Dar al-Iftan lausunto puolestaan liittää toisen jakeen ahdingossa rukoilemiseen yleisemmin. Tällainen merkintä auttaa lukijaa selvittämään, väittääkö kirjoitus jotakin itse jakeen sanoista vai niiden myöhemmästä soveltamisesta.
Miten tunnistat rukouksen ennen lukemista tai jakamista?
Aloita ensimmäisestä tunnistettavasta ilmauksesta. Jos sanat puhuttelevat Jumalaa ja Yunus tunnustaa menetelleensä väärin, vertaa niitä jakeeseen 21:87. Jos tekstissä mainitaan valtaistuimen sekä taivaiden ja maan Herra, vertaa Ibn Abbasilta välitettyjä kertomuksia niiden omissa kokoelmissa. Jos johdannon jälkeen puhutaan onnettomuuden vakavuudesta ja vihkossa rukous yhdistetään aikakauden imaamiin, tarkista kaksitoistašiialaisen julkaisun otsikko ja arabiankielinen teksti yhdessä.
Merkitse seuraavaksi, mitä katsot. Arabiankielinen jae, sen kirjoittaminen latinalaisin kirjaimin, käännös ja selitysteksti palvelevat eri tarkoituksia. Jos ensimmäinen näkyvä rivi on basmala, lue vielä seuraava rivi, koska sama johdanto voi edeltää muitakin hartauskirjoituksia. Kun jaat rukouksen, anna suora linkki jakeeseen, hadithiin tai nimettyyn julkaisuun. Eri nimellä rukouksen oppinut lukija voi näin avata täsmälleen sen tekstin, jota tarkoitat, ja erottaa sen muista samannimisistä teksteistä.





