Miten maghribi-kirjoituksen tunnistaa Koraanin lehdeltä?

Miten maghribi-kirjoituksen tunnistaa Koraanin lehdeltä?

Muslim Post Editorial Desk@muslimpost

Tarkastele kaartuvia kirjaimia, värillisiä lukumerkkejä ja kultaisia jaemerkkejä. Vertaa pergamenttia, vaaleanpunaista paperia ja myöhempiä reunuksia.

Maghribi-kirjoitus on arabialaisten käsialojen läntinen ryhmä, jota käytettiin Pohjois-Afrikassa ja al-Andalusissa. Kun katsot Koraanin käsikirjoituksen lehteä, aloita yhdestä päätekstin rivistä. Joidenkin kirjainten pitkät kaaret laskeutuvat rivin alapuolelle. Pienet värimerkit ja kultaiset koristeet ovat eri kohdissa. Merkkien tehtävät voi tarkistaa juuri kyseisen lehden kokoelmatiedoista.

Folio tarkoittaa käsikirjoituksen yksittäistä lehteä, jolla on etu- ja kääntöpuoli. Kaksoislehti eli bifolium muodostuu yhdestä taitetusta arkista, josta tulee kaksi lehteä. Sidoksesta irrotettu lehti voi säilyttää kirjoituksen, apuviivat, reunat ja merkit. Alkuperäisen paikan määrittäminen sidoksessa voi vaatia muita lähteitä. Tässä tarkastellaan kirjoitusta ja sivun jäsentelyä yksittäisten kokoelmatietojen avulla. Huomaa kirjoitusalustan materiaali, kirjoituksen väri sekä mahdollinen myöhemmin lisätty reunus tai sidonta.

Etsi perusviiva ja sen alapuolelle ulottuvat kaaret

Valitse päätekstin rivi ja seuraa linjaa, jolla kirjainten rungot sijaitsevat. Etsi sen alta kaartuvia vetoja. Metropolitan Museum of Artin lehti 21.28 on pohjoisafrikkalainen pergamenttilehti, joka ajoitetaan noin vuoteen 1300. Se on kooltaan 16,5 × 15,2 senttimetriä. Museo kuvailee maghribi-kirjainten kaartuvaa muotoa ja kiinnittää huomiota rivin alle ulottuviin vetoihin. Pääteksti on ruskeaa, ja sen vieressä näkyy pieniä sinisiä ja vihreitä pisteitä. Kolmilohkoinen kultainen solmukuvio merkitsee jakeen loppua.

Lähikuvassa voi nähdä vedon suunnan. Koko sivun kuvassa näkyy, missä veto on rivillä ja miten se ulottuu rivien väliseen tilaan. Vertaa useita kohtia samalta sivulta. Kirjaa muistiin museon käyttämä kirjoituksen nimi ja kuvassa erottuva piirre. Arabialaisen kalligrafian kirjoitustyyppien opas näyttää muita esimerkkejä kirjainten muotoeroista. Kokoelmanumero yhdistää havaitun rivin museon tunnistamaan lehteen.

Erota värilliset lukumerkit kultaisista jaemerkeistä

Smithsonianin National Museum of Asian Art kirjaa lehden F1929.69 1200-luvulta peräisin olevaksi irrotetuksi pergamenttilehdeksi. Ruskeaa maghribi-kirjoitusta on seitsemän riviä yhdessä palstassa. Vokaalimerkit ovat vihreitä ja keltaisia ja diakriittiset merkit ruskeita. Siniset merkit osoittavat konsonantin kahdentumista tai vokaalin puuttumista. Kultainen solmukuvio osoittaa jakeen lopun. Luettelossa kuvataan näin useita saman sivun merkkien tehtäviä.

Katso kuvassa ensin suuria viivoja. Huomaa, onko pieni merkki niiden yläpuolella, alapuolella vai tekstin seassa. Etsi erillinen kultainen kuvio ja katso, paljonko sen ympärillä on tilaa. Eri merkkityypit voivat erottua kuvasta jo ennen kuin tiedät niiden nimet. Käytä museon luetteloa, kun nimeät merkin. Metin lehdellä sinisiä ja vihreitä merkkejä kutsutaan diakriittisiksi pisteiksi. Smithsonianin oma kuvaus antaa lehden merkeille täsmällisemmät tehtävät. Kumpikin väriluettelo koskee sitä lehteä, jota museo kuvaa.

Alain Georgen tutkimus värillisistä pisteistä ja alueellisesta alkuperästä vertaa varhaisia käsikirjoituksia ja kirjallisia kuvauksia vokaalien merkitsemisestä. Tutkimuksessa katsotaan merkkien käyttöä laajemmassa aineistossa. Kun kuvaat yhtä lehteä, kerro ensin merkin sijainti, muoto ja luettelossa mainittu tehtävä. Islamilaisten käsikirjoitusten musteiden opas selittää, miten näkyvä väri ja tunnistettu materiaali voidaan ilmoittaa erikseen.

Smithsonianin mukaan F1929.69 on kooltaan 16,5 × 15,5 senttimetriä ja mahdollisesti peräisin Etelä-Espanjasta tai Pohjois-Afrikasta. Metin lehti on kooltaan samankaltainen. Mitat auttavat vertaamaan kahta erikseen kuvattua kirjoituspintaa, vaikka kuvat näkyisivät ruudulla eri kokoisina. Jos kuvateksti kertoo Smithsonianin lehden alkuperän, säilytä molemmat luettelon esittämät vaihtoehdot.

Vertaa pergamenttia värjättyyn paperiin

Metin 21.28 ja Smithsonianin F1929.69 ovat pergamenttia. Aga Khan -museon lehti AKM258 on paperia, joka on värjätty persikkaan vivahtavan vaaleanpunaiseksi. Museo antaa paikaksi Valencian Espanjassa, ajaksi noin vuoden 1200 ja mitoiksi 32,6 × 25,6 senttimetriä. Luettelo kuvaa kirjainten laajoja kaaria ja esittää Játivan paperin mahdolliseksi valmistuspaikaksi. Ehdotus koskee paperia. Lehden valmistuspaikka on kirjattu omaan kenttäänsä.

Metin Vaaleanpunaisen Koraanin kaksoislehti 2017.232 tarjoaa toisen paperiesimerkin. Museo ilmoittaa sen valmistusmaaksi Espanjan ja ajoittaa sen suunnilleen 1200-luvulle. Kummassakin lehdessä on viisi riviä suuria maghribi-kirjaimia. Luettelon mukaan kultaisissa lukumerkeissä on ruskeita, sinisiä ja vihreitä ääriviivoja. Kultaisten kiekkojen sisällä on sinisiä, kirjaimin merkittyjä lukuja. Lehdet ovat suorakulmaisia. Vaaleanpunainen sävy kuuluu paperiin. Kulta, hopea, muste ja peittävä vesiväri ovat sille merkittyjä materiaaleja.

Vertaa samanlaisten yksiköiden mittoja. Yksittäisen lehden leveys kattaa eri alan kuin avatun kaksoislehden leveys. Tarkista myös, näkyykö kuvassa näyttelyalusta tai uudempi kehys. Kun käytät kuvatekstissä luettelon nimeä lehti tai kaksoislehti, mitat pysyvät yhteydessä esineen todelliseen pintaan. Opas mushafin fyysiseen rakenteeseen selittää lehden suhteen sidottuun niteeseen.

Met ilmoittaa esineelle 2017.232 korkeudeksi 31,8 ja leveydeksi 50,2 senttimetriä. AKM258 on lähes yhtä korkea, mutta sen leveys tarkoittaa yksittäistä lehteä. Tarkista luettelosta, kuinka laajaa pintaa mitta koskee. Sitten voit verrata rivimääriä lehti kerrallaan, vaikka kuvista toinen esittää kaksoislehteä.

Tunnista marginaali ja myöhemmät lisäykset

Khalili Collections -kokoelman lehti QUR 520 on luetteloitu pohjoisafrikkalaiseksi ja ajoitettu noin vuosiin 1250–1350. Mitat ovat 29 × 22,6 senttimetriä. Luettelo mainitsee musteen, kullan ja peittävän vesivärin hienolla vellum-pergamentilla. Vaaleanpunaisesta paperista ja kullalla roiskitusta tummansinisestä paperista tehdyt myöhemmät reunukset ajoitetaan 1800-luvulle. Kirjaimet ovat kultaisia ja niiden ääriviivat mustia. Luettelo erottaa jaemerkit koristeellisemmista pyöreistä reunamerkeistä, jotka osoittavat viiden ja kymmenen jakeen ryhmiä.

Etsi, missä alkuperäinen kirjoituspinta päättyy ja kehys tai liitetty paperi alkaa. Valokuvassa ne voivat näyttää yhdeltä suorakulmiolta. Luettelo ilmoittaa materiaalit ja ajoitukset erikseen. Kokoelma esittää mahdolliseksi kuninkaallisen tilauksen Marokossa tai kenties nasridien Granadassa. Säilyneiden lehtien kirjoituksen erot voivat viitata useaan kirjuriin. Liitä ehdotukset kokoelman sanamuotoihin ja sen kuvaamaan aineistoon. Opas käsikirjoitusten kolofoneihin ja omistusmerkintöihin näyttää, miten lehti voi säilyttää todisteita niteen eri vaiheista.

Katalogissa mainitaan QUR 520:n sivulla yhdeksän riviä, päätekstissä maghribi-kirjoitus ja joissakin lisäkohdissa kuufilainen kirjoitus. Riviluku auttaa hahmottamaan päätekstin aluetta. Seuraavaksi voit paikantaa marginaalin pyöreät kuviot ja katsoa, mistä myöhemmin lisätty paperi alkaa.

Seuraa kirjoitustyyppien eri tehtäviä yhdessä niteessä

Walters Art Museumin käsikirjoitus W.556 on 1100-luvun pergamenttinide. Sen oma kolofoni ilmoittaa, että kyseessä on yhdeksäs osa. Luettelossa korkeus on 16 ja leveys 15 senttimetriä. Pääteksti on tummanruskeaa maghribi-kirjoitusta, jossa on monivärisiä vokaalimerkkejä. Lukujen otsikot ja koristeltujen kenttien piirtokirjoitukset ovat varhaista abbasidilaista eli kuufilaista kirjoitusta. Lehden 133 kääntöpuolella (133b) koristeltu päätös ja kolofoni on kirjoitettu mashriqi-kirjoituksella, josta samassa luettelossa käytetään myös nimeä thuluth maghribi.

Luettelo kuvailee jakeiden lopuissa käytettyjä kolmilehtisen apilan muotoisia merkkejä ja erilaisia muotoja viiden ja kymmenen jakeen ryhmille. Yhden niteen eri lehdiltä löytyvät päätekstin rivi, koristeltu otsikko ja päätösmerkintä. Eri kirjoituksilla ja merkeillä on omat tehtävänsä. Säilytä luettelon lehtiviite kunkin havainnon yhteydessä. Kolofoni ilmoittaa osan numeron. Luettelon mukaan siinä ei ole valmistumispäivää eikä kirjurin nimeä. Tummanpunainen vuohennahkasidos ajoitetaan erikseen todennäköisesti 1500-luvulle, ja sitä on korjattu myöhemmin.

Katso lehtiä digitoidussa järjestyksessä, jos sellainen on tarjolla. Koristeltu aloitusaukeama ja päätekstin sivu voivat näyttää erillisiltä, kun kuvista näkee vain rajattuja kohtia. Lehtinumerot kertovat järjestyksen. Katalogi kertoo, että leikkaaminen on vaurioittanut päätekstin aloitussivun reunakoristetta. Lehden nykyiset reunat voivat siten kertoa myöhemmästä käsittelystä sekä varhemmasta asettelusta.

W.556:n kirjoitusalue on luettelon mukaan 12,5 senttimetriä korkea ja 10 leveä. Luettelossa mainitaan myös yksi palsta ja seitsemän apuviivaa. Lehden pinta ja kirjoituksen käyttämä alue ovat kaksi eri mittaa. Käytä mittatietoja apuna, kun etsit kuvasta päätekstin ja marginaalin rajaa.

Digitoidussa W.556:ssa avausaukeaman oikea puoli on 3b ja vasen puoli 4a. Luettelon mukaan aukeamalla on kultaisia, sinisiä ja valkoisia geometrisia koristeita. Varsinainen teksti alkaa sivulta 4b, jossa on koristeltu otsake ja osittain pois leikkautunut reunakoriste. Kun katselet sivuja numerojärjestyksessä, näet, mitkä koristeet kuuluvat avaavaan aukeamaan ja mitkä päätekstin alkuun. Kerro kuvatekstissä aina, onko esillä yksittäinen sivu vai aukeama.

Vertaa varhaista lehteä myöhempään käsikirjoitukseen

Aga Khan -museon lehti AKM482 on luettelon mukaan 900-luvun kuufilaista kirjoitusta. Museo kiinnittää huomiota laskeviin kaariin, joista tuli myöhemmin maghribi-kirjoituksen tuntomerkkejä. Pergamentin kummallakin puolella on kolme riviä. Punaiset ja vihreät merkit on selitetty lehden omassa luettelotiedossa. Lehti tarjoaa vertailukohdan piirteelle, joka esiintyy myöhemmässä maghribi-kirjoituksessa. Käytä kuufilaista kirjoitusta koskevaa luettelon nimitystä myös kuvatekstissä.

Waltersin käsikirjoitus W.568 ajoitetaan 1700-luvulle. Suuret maghribi-kirjaimet on kirjoitettu italialaiselle paperille, ja vokaalimerkit ovat punaisia, vihreitä ja keltaisia. Vuohennahkasidoksen painokuviointi on tehty ilman kultausta, ja sidos ajoitetaan todennäköisesti 1800-luvulle. Luettelosta saa myöhemmän vertailukohdan kirjoitusalustalle ja värien käytölle. Maghribi-nimitys kattaa pitemmän ajanjakson kuin tämän niteen paperi ja sidos.

Walters kuvaa italialaisessa paperissa olevan vesileiman, jossa on kolme kuunsirppiä. Käsikirjoituksen valmistuspaikaksi on merkitty Maghreb. Paperin alkuperä ja seutu, jolla teksti kirjoitettiin, kannattaa kirjata omiin kohtiin. Jos vesileima ei näy valokuvassa, liitä tieto luettelon materiaalikuvaukseen. Sidoksen todennäköinen ajoitus auttaa erottamaan vielä kolmannen vaiheen.

AKM482:n sivu on museon mukaan 23,8 senttimetriä korkea ja 33,5 leveä. Luettelo kuvailee punaisia ja vihreitä pisteitä varhaisiksi vokaalimerkinnöiksi, jotka osoittavat enimmäkseen hamza-merkkejä ja pitkiä vokaaleja. Jakeen loppua osoittaa kuusi kultaista pistettä kolmion muodossa, ja joka viidennen jakeen kohdalla on koristeellinen ympyrä. Nämä yksityiskohdat antavat vertailukohdan Metin lehdelle, jossa lopun merkki on kultainen solmu. Kummankin merkin tulkinta perustuu oman lehden kuvaukseen.

Kirjoita kuvateksti, jossa havainto yhdistyy lähteeseen

Aloita kokoelmasta, numerosta, luettelon ajoituksesta ja paikasta, johon esine on liitetty. Tunnista kuvan lehti tai sen puoli. Kerro kirjoitusalusta, mitat, päätekstin kirjoitus ja nimetyt merkit. Jos reuna näkyy, tarkista luettelosta, kuuluuko reunus lehteen vai onko se myöhempi lisäys. Kirjaimen yksityiskohtakuva voi kaivata toista kuvaa, jossa näkyy kirjaimen paikka rivillä. Säilytä lehtiä verrattaessa kumpikin numero sen oman materiaalin ja ajoituksen rinnalla.

Käytä kirjoituksesta kunkin luettelon kuvausta. Metin lehdellä 21.28 kultainen solmu merkitsee jakeen loppua. Smithsonian luettelee seitsemän rivin lehdelleen erikseen värit ja tehtävät. Waltersin W.556:ssa piirteet jakautuvat useille lehdille. Vaaleanpunaisen Koraanin kohdalla etsi viisi riviä ja paperin sävy. Liitä kukin väite kuvaan tai katalogin tietokenttään.

Museoiden luettelotiedot ja tutkimukset