
Abbasidikauden sinivalkoiset kulhot: Basran savi, lasite ja koboltti
Neljä museokulhoa näyttää, miten kobolttikoriste erottuu valkoisesta lasitteesta ja millä perusteella keramiikan valmistus voidaan yhdistää Basraan.
Useat 800-luvulle ajoitetut ja Basraan yhdistetyt kulhot näyttävät, miten nämä osat liittyvät toisiinsa. Yhdessä on kirjoitusta, toisessa keskustasta ulospäin leviävä kasviaihe. Luettelot voivat käyttää lasitteesta eri nimityksiä. Myös valmistuspaikka vaatii omat perustelunsa. Muoto ja väri tarjoavat vertailukohdan. Astianpalat ja keramiikkauunin yhteydestä löytynyt aineisto voivat antaa tarkempaa tietoa tuotannosta.
Erota savirunko, valkoinen pohja ja kobolttikoriste
Katso sisäpinnan lisäksi kulhon profiilia, jalkaa ja reunaa. Lasittamaton jalkarengas tai kulunut reuna voi paljastaa savimassan. Lasite antaa pinnalle oman ilmeensä niillä alueilla, joille sitä on levitetty. Sininen kuvio erottuu koristellulla alueella vaaleasta pohjasta. Qatar Museumsin kulhon PO.31.1999 esittely kertoo, että astia on savikeramiikkaa ja siinä on peittävä valkoinen lasite sekä koboltinsininen maalaus. Museo ajoittaa sen 800-luvulle, nimeää Basran ja ilmoittaa halkaisijaksi 20,5 senttimetriä.
Museo nostaa esiin levein vedoin maalatun kuufalaisen kirjoituksen, joka on sijoitettu sivuun keskustasta. Valokuvasta voi tarkistaa, mille alueelle siveltimenjäljet keskittyvät ja paljonko vaaleaa pintaa jää näkyviin. Arabialaisen kalligrafian opas tarjoaa kirjainmuotoja vertailtavaksi. Jos käytät kuvatekstissä sanaa kuufalainen, kerro, että tunnistus on museon. Kirjoitustyyli kuuluu eri tietokenttään kuin materiaali tai astian valmistuspaikka.
Kun katsot kuvia eri suunnista, tarkista ensin, näkyykö jalan alapinta. Suoraan ylhäältä kuvatussa kulhossa koriste voi näkyä kokonaan, vaikka paljas savipinta jää piiloon. Sivulta otetussa kuvassa taas erottuu seinämän kaarevuus. Käytä jokaista kuvaa sen yksityiskohdan selvittämiseen, joka siitä todella näkyy. Jos jalan väriä ei voi tarkistaa, merkitse havainto rajatuksi sisäpintaan ja tarkista materiaalikuvaus museon omalta sivulta.
Miksi peittävä lasite voi näyttää valkoiselta saven päällä
Peittävästä lasitteesta alla olevan savimassan väri ei näy selvästi läpi. Ashmolean Museumin katsaus abbasidikauden keramiikkaan käsittelee tinaoksidin vaikutusta eräissä lasitteissa sekä kobolttipigmentin käyttöä koristelussa. Valkoinen pohja antaa sinisille viivoille voimakkaan kontrastin. Valokuva auttaa paikantamaan vaalean alueen. Se, mikä aine tekee lasitteesta peittävän, selviää esineluettelosta tai materiaalitutkimuksesta, jos asia on niissä selvitetty.
Detroit Institute of Arts ajoittaa kulhon 30.460 800- tai 900-luvulle. Se kuvaa astian tinalasitetuksi ja koboltilla maalatuksi savikeramiikaksi. Korkeus on 5,9 senttimetriä ja halkaisija 20,3 senttimetriä. Tinalasite on siis juuri tämän astian materiaalitieto. Qatar Museumsin luettelo käyttää omasta kulhostaan yleisempää ilmausta peittävä valkoinen lasite. Säilytä näiden tietojen ero, jos esittelet esineet yhdessä.
Merkitse ensin, mikä alue kuvassa on vaalea, ja katso sitten, annetaanko materiaalikentässä tarkempaa nimeä. Kiilto, pinnan kuluminen ja kuvaustausta vaikuttavat sävyyn. Metallinhohtoisen lysterikeramiikan opas kuvaa toisenlaista pintavaikutelmaa. Kun vertailet kobolttikulhoa toiseen esineeseen, käytä kummankin pinnasta museon ilmoittamaa termiä. Jos samassa esineessä yhdistyy useita tekniikoita, liitä värihavainto siihen pintaan, johon luettelo sen yhdistää.
Käytännössä museokorttiin voi kirjoittaa ensin sen, mitä kuvassa näkyy, ja sen alle erikseen museon materiaalikuvauksen. Esimerkiksi kuvan pohjan vaaleus on havainto. Tinalasite on Detroitin kulhon luettelotieto. Jos kuvan vasen puoli on varjossa ja oikea puoli kiiltää, sävyjen eroa ei tarvitse selittää kahtena eri lasitteena. Vaihda kuvaa tai katso, mainitseeko museo pinnan vaihtelusta. Pidä sama esinenumero mukana, jotta seuraava kuva voidaan yhdistää oikeaan kulhoon.
Miten sininen kuvio täyttää kulhon sisäpinnan
Los Angeles County Museum of Artin kulho M.73.5.133 on 800-luvun savikeramiikkaa, jossa on sinistä maalausta peittävällä valkoisella lasitteella. Se on 6,35 senttimetriä korkea ja halkaisijaltaan 20,32 senttimetriä. Luettelokuvissa näkyy säteittäinen sommitelma ja pieni keskusmedaljonki. Seuraa kuviota keskustasta kohti reunaa. Suuret terälehteä muistuttavat muodot täyttävät suuren osan sisäpinnasta, ja niiden väliin jää vaaleita alueita. Sivukuva näyttää, missä kohdassa seinämä alkaa nousta jalasta.
Smithsonianin National Museum of Asian Art luetteloi kulhon S2004.64 800-luvun basralaiseksi savikeramiikaksi, jossa on kobolttipigmenttiä peittävällä lasitteella. Korkeus on 6,3 senttimetriä ja halkaisija 20,6 senttimetriä. Palmu esiintyy tietueessa aiheena. Pidä tämä tunniste oikean esinenumeron yhteydessä. Toistuvien geometristen kuvioiden opas näyttää, miten muotoja voidaan seurata keskipisteen ympärillä. Kulhon kirjoitus, maalattu puu ja toistuva reunakuvio voivat sijoittua eri tavoin samalle pinnalle.
Kirjaa, mistä kulmasta kutakin esinettä on kuvattu. Sisäkuva ylhäältä, sivuprofiili ja pohjanäkymä paljastavat eri piirteitä. Saman suuruusluokan halkaisijat helpottavat koristekenttien vertaamista. Yhteinen koko ei vielä osoita, että astiat olisi tehty tai poltettu samassa erässä. Vertaa myös reunaa, jalkaa ja siveltimenjälkiä. Liitä aina mitta siihen luettelotietueeseen, josta se on saatu.
Neljän luettelon luvut antavat vertailulle konkreettisen mittakaavan. Qatar Museums ilmoittaa halkaisijaksi 20,5 senttimetriä. Detroitin halkaisija on 20,3 ja korkeus 5,9 senttimetriä, Smithsonianin vastaavasti 20,6 ja 6,3. Los Angeles ilmoittaa 20,32 ja 6,35 senttimetriä. Säilytä lähteen käyttämä tarkkuus. Lähekkäiset lukemat eivät yksin paljasta yhteistä valmistusmallia. Ylhäältä kuvatussa astiassa vertaa vaalean tilan määrää keskikuvion ja ulompien muotojen välissä. Käytä sivukuvaa, kun haluat verrata jalan ja seinämän liittymää. Rajattu yksityiskohtakuva ei aina näytä näiden osien suhdetta, joten säilytä myös kuva astiasta kokonaisena.
Voit kokeilla vertailua asettamalla Qatarin ja Los Angelesin kuvat rinnakkain ja merkitsemällä kumpaankin kulhon keskikohdan. Etsi sen jälkeen kohta, johon sinistä väriä kertyy eniten. Qatarin esimerkissä kirjoitus on sivussa keskustasta, kun taas Los Angelesin kulhossa pienestä keskikuviosta edetään säteittäin ulospäin. Merkitse kuviosta käyttämäsi nimitys yhdessä sen lähteen kanssa. Luetteloon kirjattu aihe ja kuvasta mitattu etäisyys ovat eri havaintoja, vaikka ne kuvaavat samaa pintaa.
Mitä uuniaineisto kertoo Basran tuotannosta
Ashmolean Museumin keramiikka-analyysin tapaustutkimukset esittelevät vertailua Sirafista löydetyn abbasidikauden keramiikan ja Basran polttouunien aineiston välillä. Petrografiassa tutkitaan keraamisen massan rakennetta ja sen sisältämiä aineksia, tavallisesti ohuesta näyteleikkeestä. Tutkittujen peittäväpintaisten koboltti- tai lysterikoristeisten astioiden massoja yhdistettiin vertailussa Basran aineistoon. Tulos koskee tutkittua ryhmää. Pelkkä sininen väri ei ole testi valmistuspaikan määrittämiseen.
Uunituki tai poltossa hylätty astia on peräisin eri löytöyhteydestä kuin satamasta tai kauppapaikalta löytynyt kulho. Savimassojen vertailu auttaa erottamaan löytöpaikan siitä paikasta, jossa vastaavaa keramiikkaa valmistettiin. Museon yksittäistä kulhoa koskeva valmistuspaikkatieto voi perustua muihin havaintoihin. Kun kirjoitat kulhosta, ilmoita ensin museon antama paikka ja käytä materiaalitutkimusta, kun kerrot alueen tuotannosta yleisemmin.
Pidä muistiinpanoissa erillään näytteen löytöpaikka, vertailuaineiston alkuperä ja tutkijan johtopäätös. Näin lukija voi seurata, mihin Basran yhteys perustuu. Siraf mainitaan löytöpaikkana, kun taas Basran uuniaineistoa käytetään valmistuksen vertailussa. Jos luettelon kulhoa ei ole yksilöity tutkimuksessa näytteeksi, muotoile sen tiedot luettelon sanoin. Älä liitä näytteen mikroskooppihavaintoa automaattisesti tiettyyn museoesineeseen.
Kiinalaiset valkoiset astiat vertailukohtana
Qatar Museums ja LACMA käsittelevät irakilaisten astioiden valkoisia pintoja tuodun kiinalaisen keramiikan yhteydessä. Samankaltainen sävy voidaan saada eri materiaaleista. Vaalealla peittävällä lasitteella päällystetty paikallinen saviastia ja korkeassa lämpötilassa poltettu kiinalainen valkoinen keramiikka ovat eri materiaalikuvauksia, vaikka ylhäältä otetuissa kuvissa sävyt muistuttaisivat toisiaan. Tarkista kunkin esineen materiaalikenttä ennen kuin kutsut sitä posliiniksi.
Singapore National Heritage Boardin kuvaus Tang-kauden hylystä kertoo useista kiinalaisen keramiikan lajeista 800-luvun lastissa. Mukana oli korkeassa lämpötilassa poltettuja valkoisia astioita ja muutamia sinivalkoisia vateja. Lasti antaa ajoitetun esimerkin kaupasta. Yksittäisen kuvion vaikutteiden suunta tai koboltin alkuperä vaatii tutkimusta, joka todella käsittelee näitä kysymyksiä. Lyhyessäkin kuvatekstissä hylky voidaan esitellä rajattuna vertailuna, jolla on oma ajoitus ja löytöyhteys.
Kun vertaat lastilöytöä museon kulhoon, voit tehdä erilliset muistiinpanot ajoituksesta, materiaalista ja siitä, miten kappale on päätynyt löytöpaikkaansa. Laivan lasti kertoo, mitä tavaroita kuljetettiin yhdessä. Basran uuniaineisto tarjoaa tietoa keramiikan valmistuksesta toisessa ympäristössä. Kun nämä tiedot merkitään omiin kohtiin, on helppo palata tarkistamaan, puhuuko lähde tavaran kuljetuksesta vai savimassan ja uunilöytöjen vertailusta. Esineiden läheinen ajoitus tekee kysymysten erottamisesta erityisen tärkeää.
Lasitetutkimus ja museoluettelo vastaavat eri kysymyksiin
Oxfordin tutkimus 700–900-lukujen lasitetusta keramiikasta käyttää analyysiä ja kokeellista jäljentämistä peittävien lasitteiden selvittämiseen. Aineisto kattaa Basran kulhoja laajemman alueen ja useita esineryhmiä. Ota tutkimuksen rajaus huomioon, kun kirjoitat eri lasitetekniikoiden kehityksestä. Esineluettelo kuvaa ajoitusta, aluetta, muotoa ja näkyvää koristetta. Tekninen tutkimus voi selvittää, mitä näyte sisältää ja miten sen pinta on muodostunut.
Cuerda seca -kaakelien opas havainnollistaa toisenlaista tapaa lukea värialueiden rajoja. Kaakelitekniikassa lasitevärien alueet erotetaan toisistaan. Abbasidikulhon luettelo kuvaa kobolttimaalausta suhteessa peittävään pohjaan. Käytä kummastakin pinnasta sitä nimitystä, jolle on tukea asianomaisessa lähteessä.
Kirjaa, mikä oli havainnon kohde. Materiaalimerkintä kuuluu tietylle museokulholle, mikroskooppihavainto tietylle näytteelle ja hylkykertomus koko lastille. Ajoitukset voivat osittain osua yhteen, vaikka aineistot vastaavat eri kysymyksiin. Kun kirjoitat vertailun, anna jokaiselle tiedolle sellainen lähde, josta lukija voi palata juuri kyseiseen esineeseen tai tutkimusaineistoon.
Näin kirjoitat tarkistettavan kuvatekstin
Ilmoita kokoelma ja esinenumero sekä ajoitus, materiaali ja museon antama paikkatieto. Kerro, mikä kuvakulma näyttää koristeen ja missä näkyvät runko tai jalka. Lisää mitta ja nimeä mitattu suunta. PO.31.1999:n halkaisija ja S2004.64:n korkeus ja halkaisija ovat eri tietueiden tietoja. Jos kuva esittää vain rajauksen kobolttikuviosta, esinenumeron avulla lukija löytää kokonaisen kulhon.
Merkitse teknisten ja historiallisten väitteiden lähteet. Detroit kuvaa tinalasitteen, LACMA sinisen maalauksen peittävällä pohjalla ja Basran ja Sirafin vertailu tutkitut savimassat. Jos rinnastat kaksi kulhoa, laita jokainen mitta ja tunnistus oikean kuvan alle. Viimeiseksi tarkista kuvatekstistä numerot ja mahdolliset desimaalit. Kuvatekstin yleisnimitys sinivalkoinen kulho ja tarkan materiaalikentän sanamuoto voivat näkyä samassa tekstissä.
Lyhyessä näyttelytekstissä järjestys voi kulkea kuvasta takaisin luetteloon. Ensin kerrotaan, mihin katse kannattaa suunnata. Seuraavaksi annetaan kuvassa näkyvän esineen numero ja museon materiaalitieto. Lopuksi voidaan viitata laajempaan tutkimukseen, jos halutaan selittää, miten Basran tuotanto on tunnistettu. Jos tilaa riittää yhdelle kuvalle, käytä sitä piirrettä havainnollistavaan näkymään ja nimeä muut tiedot luettelosta saaduiksi. Jos rinnalla on toinen astia, sillä pitää olla oma esinenumero ja oma mittansa.
Museoluettelot ja tutkimukset
- Qatar Museums, PO.31.1999 esittelee Basran kulhon, lasitteen ja kuufalaisen kirjoituksen.
- Ashmolean Museum, abbasidikauden keramiikka kertoo peittävistä lasitteista ja niiden valmistusyhteydestä.
- Detroit Institute of Arts, 30.460 ilmoittaa tinalasitteen ja kobolttikoristeen.
- LACMA, M.73.5.133 näyttää sommittelun ja ilmoittaa kulhon mitat.
- Smithsonian, S2004.64 ilmoittaa Basran, materiaalin ja mitat.
- Ashmolean Museum, tapaustutkimukset esittelee uuniaineiston ja keramiikan vertailun.
- Singapore National Heritage Board, Tang-kauden hylky kuvaa lastin.
- Oxford Research Archive, varhainen lasitettu keramiikka esittelee lasitteiden tutkimusta.





