
Vallihaudan taistelu: Medinan piiritys vuonna 627 ja sen lähteet
Koraanin 33. suura, numeroidut hadithit ja historiallinen tutkimus Medinan piirityksestä, liittouman vetäytymisestä ja sitä seuranneesta tapahtumasta.
Miksi samalla piirityksellä on kaksi nimeä?
Khandaq on arabian sana, joka tarkoittaa tapahtumalle yleisen nimensä antanutta vallihautaa. Al-Ahzab viittaa liittoutuneisiin ryhmiin, jotka asettuivat Medinaa vastaan. Sahih al-Bukharin aihetta koskevan luvun otsikossa ovat molemmat nimet. Toinen niistä muistuttaa kaupungin puolustukseen liittyneestä rakennelmasta, kun taas toinen nimeää kaupunkia piirittäneet liittolaiset. Luvun otsikko ja numeroitu kertomus ovat luettavissa samalta sivulta Sahih al-Bukharin hadithissa 4099.
Al-Ahzab on myös Koraanin 33. suuran nimi. Suurassa on muitakin aiheita kuin tämä piiritys. Sana esiintyy jakeessa 33:22, jossa kerrotaan uskovien reaktiosta liittoutuneiden näkemiseen. Englanninkielisissä käännöksissä esiintyy esimerkiksi liittoutuneita ja klaaneja vastaavia sanoja. Jos oppikirjassa ja käännöksessä on eri nimitys, voit etsiä kohdan samalla jakenumerolla. Arabian sanamuoto ja sen merkitys näkyvät Quranic Arabic Corpusin sanakohtaisessa analyysissä jakeesta 33:22.
Lyhyessä muistiinpanossa voit merkitä molemmat nimet peräkkäin. Jos viittaat samassa kohdassa suuraan, lisää myös tarkka jakeen numero tai jaeväli. Kun selität piiritystä ryhmälle, joku voi tuntea nimen vallihauta ja toinen muistaa liittoutuneet, mutta molemmat voivat tunnistaa saman kohdan alkuperäisen lähteen avulla.
Miten tapahtuma sijoittuu Medinan varhaiseen historiaan?
Medinasta tuli yhteisön koti vuonna 622 tapahtuneen Mekasta muuton eli hidžran jälkeen. Kun liittouma saapui keitaalle vuonna 627, Muhammadin yhteisö ja quraysh olivat olleet vastakkain jo useita vuosia. Badrin taistelu, joka tavallisesti ajoitetaan vuoteen 624, oli aikaisempi yhteenotto. Uhud seurasi vuonna 625. Vallihaudan tapauksessa paine kohdistui asutukseen, jossa yhteisö asui. Artikkelit hidžrasta Mekasta Medinaan ja Badrin taistelusta kertovat, miten aiempien tapahtumien sijainti ja aika on tunnistettu.
Kaupungin aiempi nimi näkyy itse tekstissä. Jakeessa 33:13 eräs ryhmä puhuttelee Yathribin ihmisiä. Yathrib on Medinasta siinä käytetty nimi. Toiset pyytävät samassa jakeessa lupaa lähteä ja sanovat kotiensa olevan vailla suojaa. Teksti kyseenalaistaa perustelun. Jakeeseen jää sekä paikannimi että erilaisia tapoja suhtautua vaaran aiheuttamaan paineeseen. Historiantutkija Ayman S. Ibrahim ajoittaa vallihaudan taistelun vuoteen 627 eli viidenteen hidžran jälkeiseen vuoteen, Hudaybiyyan vuoteen 628 ja Mekan valtauksen vuoteen 630. Katso Koraani 33:13 ja Ibrahimin luku teoksessa Muhammad’s Military Expeditions.
Aikajanalla voit merkitä sekä ajanlaskun että kirjoittajan, jonka mukaan vuosi annetaan. Yathrib on jakeessa säilynyt nimi, kun taas 627 on tapahtuman historiallinen ajoitus. Samaa vuotta voi toisessa teoksessa vastata eri järjestyksessä esitetty hidžran vuosi. Molempien merkitseminen auttaa sijoittamaan tapahtuman suhteessa sitä edeltäneisiin yhteenottoihin.
Voit lukea aikajanaa myös siitä näkökulmasta, mistä kussakin tapahtumassa puhutaan. Hidžra kertoo siirtymisestä, Badr ja Uhud aiemmista yhteenotoista, ja vuotta 627 koskeva kohta asuinpaikan piirityksestä. Hudaybiyya mainitaan Ibrahimin tutkimuksessa seuraavana vuonna. Kun tapahtumien nimet ja paikat kirjoittaa auki, jokainen niistä on helpompi löytää lähteissä oikealta kohdalta.
Mitä suura Al-Ahzab kertoo piirityksestä?
Koraanin jakeet 33:9–27 alkavat kehotuksella muistaa Jumalan apu, kun joukkoja tuli uskovia vastaan. Jakeessa 9 mainitaan tuuli ja joukot, joita he eivät nähneet. Jakeet 10 ja 11 kuvaavat pelkoa ja ankaraa koettelemusta. Hätääntyneet katseet ja kurkkuun saakka nousevat sydämet kuvaavat ihmisten kokemaa painetta. Seuraavissa jakeissa on erilaisia reaktioita, kuten halu lähteä ja niiden päättäväisyys, jotka ymmärsivät koettelemuksen uskonsa kautta.
Lue jakeet 21–24 järjestyksessä. Jakeessa 21 Lähettiläs esitetään esimerkkinä. Jae 22 kertoo uskovien reaktiosta liittoutuneiden näkemiseen. Jae 23 puhuu ihmisistä, jotka pitivät kiinni sitoumuksistaan. Tämä järjestys selittää, miksi kohtaa luetaan uskonnollisissa yhteyksissä, joissa pohditaan luottamusta, toimintaa ja uskollisuutta. Opas suuriin ja jakeisiin näyttää, miten 33:22:n kaltainen merkintä auttaa löytämään saman tekstikohdan eri laitoksista ja käännöksistä.
Katso myös, keitä eri jakeet koskevat. Jakeet 9–11 puhuttelevat uskovia ja muistuttavat pelosta. Jakeessa 13 kuullaan kaupungissa olleiden ryhmien puhetta. Jakeessa 22 palataan siihen, miten uskovat reagoivat liittoutuneiden saapumiseen. Puhujan ja yleisön erottaminen auttaa asettamaan lyhyen lainauksen sen omaan yhteyteen.
Voit tehdä lukupiirissä kaksi kysymystä eri jakeista. Ensimmäinen voi käsitellä sitä, millä perusteella jotkut pyytävät päästä pois jakeessa 13. Toinen voi koskea jakeen 22 uskovia tilanteessa, jossa he näkevät liittoutuneet. Kun kysymyksen perään merkitään jae, vastausta ei tarvitse päätellä yhdestä irrallisesta lauseesta.
Mitä kertomukset sanovat työstä, nälästä ja yhteisestä ateriasta?
Al-Bukharin kertomuksessa 4099 Anas muistelee kylmää aamua. Muhajirunit eli muuttajat ja ansarit eli heitä Medinassa auttaneet ihmiset tekivät työtä yhdessä. Kertomuksessa mainitaan vaiva ja nälkä. Siinä Muhammad rukoilee molempien ryhmien puolesta. Nimitykset kertovat kaupungin sosiaalisesta historiasta. Medinaan tulleet ja heidät vastaanottaneet näkyvät kertomuksessa yhdessä työtehtävässä. Pelkistä päivämääristä ja tapahtumien nimistä tätä kohtausta ei näe.
Toisessa kertomuksessa Jabir ibn Abdullah huomaa Muhammadin nälän ja puhuu ruoasta vaimonsa kanssa. Vaimon työ aterian valmistamisessa on osa muistoa. Aluksi Jabir aikoo kutsua Muhammadin ja pienen joukon. Sen jälkeen kertomuksessa monet saavat syödä vähästä ruoasta, mitä kuvataan siunaukseksi. Muisto kertoo niukkuudesta, kodin työstä ja toisten ruokkimisesta. Siinä mainittu ihmismäärä liittyy ruokailijoihin. Koko kertomus on luettavissa viitteestä Sahih al-Bukhari 4102.
Merkitse lyhyeen muistiinpanoon Anasin nimi kylmän aamun kohdalle ja Jabirin nimi aterian kohdalle. Näin kaksi lähekkäistä kuvausta löytävät omat numeroidut lähteensä. Haditheja vertaamalla näkyy kaksi erilaista kohtausta samalta ajalta: yhdessä esillä on yhteinen työ, toisessa kotona tehty ruoka ja sen jakaminen muille.
Anasin kertomuksen ryhmänimet toimivat myös yhteytenä aiempaan muuttoon. Jos uusi lukija ei tunne nimityksiä, selitä ensimmäisellä käyttökerralla, kuka muutti ja ketkä auttoivat muuttajia Medinassa. Jabirin kertomuksessa lukija taas näkee, miten yksi perhe kuvataan osana laajempaa tapahtumaa. Samoissa historiallisissa oloissa saattoi olla sekä yhteistä työtä että yksittäisen kodin arkea.
Miten piiritys päättyi?
Liittouma vetäytyi. Koraanin jakeessa 33:25 Jumala käännyttää vastustajat ilman heidän tavoittelemaansa tulosta ja säästää uskovat taistelulta. Lue se yhdessä jakeen 9 tuulen ja näkymättömien joukkojen kanssa. Jakeet esittävät Medinan pääsyn ahdingosta Jumalan apuna. Niissä on sekä lopputulos että uskonnollinen merkitys. Tarkkaa vetäytymisen ajoitusta etsivä voi lukea historian tutkimusta.
Historioitsija Lena Salaymeh tarkastelee Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä tehdyssä väitöskirjassa varhaista islamilaista oikeus- ja historiakirjallisuutta. Hän kuvaa qurayshien johtaman liittouman pitkittynyttä piiritystä ja toteaa, että perinteisissä kertomuksissa lähtöön yhdistetään ankara sää. Tämä on tutkijan lukutapa hänelle säilyneistä kertomuksista. Koraanin kuvauksella tuulesta ja Jumalan avusta on oma tehtävänsä suurassa. Katso Salaymehin väitöskirjan ensimmäinen luku, osa I.
Lyhyessä esityksessä voit sijoittaa jakeen 9 tuulen ja jakeen 25 lopputuloksen samalle riville ja tutkijan sään kuvauksen omalle rivilleen. Jos toisessa teoksessa puhutaan määrätyistä päivistä, merkitse sen tekijä erikseen. Näin yksi väite piirityksen kestosta voidaan jäljittää siihen lähteeseen, jossa luku todella esiintyy.
Sään mainitseminen historiakirjassa ja tuulen mainitseminen jakeessa voivat olla samassa kappaleessa, kun kummallakin on selkeä tekijä ja viite. Salaymeh esittelee sen, mitä perinteisissä kertomuksissa sanotaan lähtöön liittyneestä säästä. Jakeen lukija taas näkee, mitä tuuli tarkoittaa siinä muistutuksessa, jonka suura antaa uskoville. Tällainen erottelu helpottaa myös käännösten vertailua.
Mitä lähteet kertovat Banu Qurayzan myöhemmästä tapauksesta?
Koraanin jakeet 33:26–27 kuvaavat erästä Kirjan kansaan kuuluvaa ryhmää, jonka teksti määrittää liittouman tukemisen kautta. Jakeissa mainitaan kuolleita, vangittuja ja toisille siirtynyttä omaisuutta. Klaanin nimeä tai lukumäärää ei anneta. Hadithit ja elämäkerrallinen perinne liittävät seuraavan tapauksen Banu Qurayzaan, tiettyyn 600-luvun Medinan juutalaiseen klaaniin. Väite liittouman tukemisesta koskee juuri kyseistä ryhmää ja konfliktia. Salaymeh tutkii vetäytymisen jälkeistä tapahtumaa erillisenä kysymyksenä ensimmäisen luvun osassa V.
Abu Sa’id al-Khudri kertoo Sahih al-Bukharin hadithissa 4121, että Banu Qurayza hyväksyi Sa’d ibn Mu’adhin tuomion. Kertomuksen mukaan päätös oli surmata taistelijat ja ottaa heidän jälkeläisensä vangeiksi. Se ei anna lukumäärää eikä nimiluetteloa. Kuolemia ja vangitsemista kuvataan Koraanissa. Hadith puolestaan nimeää tuomion antajan ja kertoo päätöksestä. Myöhemmät oikeusoppineet keskustelivat siitä, miten tapaus pitäisi luokitella. Salaymeh arvioi keskustelua osana oikeushistoriaa.
Voit lukea tapahtumien järjestyksen jakeesta 25 ja sitten jakeista 26–27. Merkitse ensin liittouman vetäytyminen ja sen jälkeen myöhempi tapaus eri kohtaan. Vasta sen jälkeen lisää klaanin nimi ja ratkaisijan nimi siitä kertomuksesta, jossa ne on ilmaistu. Näin on selvää, mitä ryhmää kukin yksityiskohta koskee.
Jos selostus antaa yksityiskohtaisen kuvan myöhemmästä tapahtumasta, tarkista erikseen, mitä Koraanin jakeissa on sanottu ja mitä numeroitu hadith lisää. Jakeessa ryhmä määritellään toiminnan perusteella. Hadithissa mainitaan nimeltä sekä ryhmä että tuomion antaja. Oikeushistoriallinen tutkimus puolestaan tarkastelee sitä, miten myöhemmät kirjoittajat luokittelivat tapahtuman.
Miten historioitsijat vertaavat säilyneitä kertomuksia?
Andreas Görke ja Gregor Schoeler jäljittävät Hisham ibn Urwaan ja hänen isäänsä Urwaan liitettyjen kertomusten eri versioita. He tarkastelevat myös al-Zuhrin aineistoa, jota useat välittäjät ovat säilyttäneet. He huomauttavat, että al-Zuhri jättää usein lähteensä nimeämättä. He seuraavat lisäksi Ibn Ishaqin laajemman kertomuksen välittymistä. Eri tekstit voivat säilyttää yhteisen aineiston eri versioita. Sanamuotojen yhtäläisyyttä arvioitaessa katsotaan siksi, miten tekstit on välitetty. Katso Görken ja Schoelerin luku vallihaudasta ja Banu Qurayzasta.
Rukouksesta kertovat kaksi hadithia antavat konkreettisen esimerkin eroista. Al-Bukhari 4119 nimeää iltapäivärukouksen Banu Qurayzan luo lähtemistä koskevassa ohjeessa. Muslim 1770 nimeää keskipäivän rukouksen. Molemmat kertovat, että ohje ymmärrettiin kahdella tavalla ja että Muhammad ei moittinut kumpaakaan ryhmää. Molemmissa ketjuissa mainitaan Nafi ja Juwayriya ibn Asma. Samat välittäjät ja sanamuodon ero voidaan merkitä erikseen. Hadithviittausten opas kertoo, miten kokoelma, numero ja teksti tarkistetaan.
Kun kerrot vallihaudan taistelusta lyhyesti, aloita ajoituksesta, Medinan piirityksestä ja vetäytymisestä. Viittaa pelon ja helpotuksen kohdalla Koraanin suuraan 33. Kylmää aamua ja yhteistä ateriaa varten mainitse asianomainen hadith. Tutkijan tulkinta tarvitsee hänen nimensä. Päivien tarkka lukumäärä, uhriluku tai ensimmäisen vallihautaa ehdottaneen nimi vaatii oman lähteensä. Näin samaa tapahtumaa voi seurata kirjoituksesta, säilyneistä kertomuksista ja historiallisesta tutkimuksesta.





