Samarran stukko: Abbasidien koristetyylin leviäminen

Samarran stukko viittaa erityiseen kipsilaastista valmistettuun seinäkoristeluun, joka kehitettiin abbasidien pääkaupungissa Samarrassa Irakissa vuosina 836–892. Nykyaikaiset arkeologit ovat luokitelleet nämä koristeohjelmat kolmeen tyyliin (A, B ja C). Nämä tyylit edustavat merkittävää murrosta varhaisessa islamilaisessa ornamentiikassa, jossa siirryttiin syvään kaiverretuista kasviaiheista kohti abstrakteja, muoteilla valettuja kuvioita.

Kansikuva on alkuperäinen tekoälyavusteinen historiallinen rekonstruktio, ei valokuva tietystä monumentista, työpajasta tai esineestä.

Materiaali, rakenne ja käyttö

Pääkaupungin nopea rakennustahti pakotti hoviarkkitehdit korvaamaan kalliin ja hitaasti työstettävän kivikaiverruksen helposti saatavilla olevalla kipsilaastilla eli stukolla. Tyyli A säilytti syvät kasviaheet, kun taas tyyli B siirtyi kohti litteämpää muotoilua. Tyyli C eli niin sanottu viistetty tyyli käytti vinoon leikattuja, virtaavia ja erittäin abstrakteja kuvioita, jotka voitiin toistaa nopeasti muottien avulla laajoille seinäpinnoille.

Näin se tunnistetaan oikein

On vältettävä harhakäsitystä, että Samarra olisi yksin keksinyt arabeskin tai geometrisen ornamentiikan, sillä tyylit kehittyivät vuorovaikutuksessa aiempien perinteiden kanssa. Tyyli levisi nopeasti muihin materiaaleihin, kuten puukaiverruksiin ja keramiikkaan, kun työpajoissa koulutetut käsityöläiset matkustivat muille alueille. Ernst Herzfeldin vuosina 1911–1913 suorittamat kaivaukset ja niistä tehdyt piirustukset muodostavat yhä tutkimuksen perustan.

Lähteet

• UNESCO World Heritage Centre: Samarra Archaeological City — capital plan, architecture, stucco and endangered status.
• The Met: Architectural Ornament of Abbasid Samarra — Herzfeld drawings, excavation and wall decoration.
• The Met: Art of the Abbasid Period — beveled style, media and wider influence.