
Profeetta Ibrahimin kertomus Koraanissa
Seuraa Ibrahimin kertomusta Koraanissa epäjumalista ja Kaaban perustuksista koetukseen, jonka jakeet eivät mainitse pojan nimeä.
Profeetta Ibrahim, joka tunnetaan myös nimellä Abraham, kutsuu Koraanissa kansaansa palvomaan ainoastaan Jumalaa. Hän rakentaa pyhän talon perustukset poikansa Ismailin kanssa. Hän joutuu myös koetukseen, jossa on mukana poika, jonka nimeä Koraani ei tuossa kohdassa ilmoita. Tapahtumat sijoittuvat useisiin suuroihin eli Koraanin lukuihin. Niissä Ibrahim kysyy kansaltaan, ketä ja mitä se palvoo. Hän rukoilee myös perheensä ja kaupunkinsa puolesta sekä turvautuu Jumalaan joutuessaan vaaraan.
Kahden jakeen avulla voi erottaa yksityiskohdat, jotka kerrotaan usein yhdessä. Jakeessa 2:127 Ibrahimin rinnalla työskentelee Ismail, joka tunnetaan myös nimellä Ismael. Jakeissa 37:102–107 Ibrahim kertoo pojalle unestaan. Hän puhuu pojalle käyttämättä tämän nimeä. Ishaq eli Iisak mainitaan nimeltä muualla. Jakeessa 11:71 esimerkiksi Ibrahimin vaimo saa tiedon tulevasta Ishaqin syntymästä. Kukin tieto kuuluu omaan kohtaukseensa. Oikeiden jaenumeroiden avulla hahmottuu, mitä eri kohdissa kerrotaan pojista.
Kuka Ibrahim on Koraanissa?
Marjamin suuran jakeet 19:41–50 esittelevät Ibrahimin totuudellisena miehenä ja profeettana. Heti sen jälkeen keskustellaan siitä, mitä totuuden puhuminen hänelle maksaa. Ibrahim kysyy isältään, miksi tämä palvoo sellaista, mikä ei kuule, näe eikä pysty auttamaan häntä. Isä uhkaa häntä, jos hän jatkaa. Ibrahim jättää jäähyväiset toivottamalla rauhaa. Hän lupaa pyytää Herraltaan anteeksiantoa isälleen ja vetäytyy sitten kansansa ja sen palvonnan kohteiden luota. Erimielisyys palvonnasta alkaa kotona ja vaikuttaa isän ja pojan väliseen suhteeseen.
Koraanin jakeet 3:65–68 kuvaavat Ibrahimin asemaa uskontojen historiassa toisesta näkökulmasta. Ne muistuttavat, että Toora ja evankeliumi ilmoitettiin hänen aikansa jälkeen. Ne nimittävät häntä hanifiksi, joka omistautuu ainoalle Jumalalle ja taipuu Hänen tahtoonsa. Jakeiden huomio on siinä, keneen Ibrahim suuntaa palvontansa. Muslimit katsovat hänen olevan yksi historian aikana lähetetyistä sanansaattajista. Opas islamin kuuteen uskonkohtaan auttaa ymmärtämään, miten usko profeettoihin ja sanansaattajiin sijoittuu muslimien uskon kokonaisuuteen.
Mitä Ibrahim kysyy kansaltaan epäjumalista?
Jakeissa 6:74–83 Ibrahim kysyy isältään ja kansaltaan epäjumalista, joita he palvovat. Tämän jälkeen jakeissa nähdään hänen tarkkailevan tähteä, kuuta ja aurinkoa. Ne kaikki laskevat vuorollaan. Käänne tulee jakeessa 6:79, jossa Ibrahim ilmoittaa kääntyvänsä taivaan ja maan Luojan puoleen. Jakeessa 6:83 Jumala sanoo antaneensa hänelle perustelun, jota hän käyttää keskustelussa kansansa kanssa. Kun jakson lukee loppuun, taivaankappaleita koskevien sanojen yhteys yhteisössä käytyyn keskusteluun tulee näkyviin.
Jakeissa 21:51–73 sama kysymys johtaa julkiseen kiistaan. Ibrahim kysyy, miksi ihmiset ovat niin kiintyneitä patsaisiin. He vastaavat, että myös heidän esi-isänsä palvoivat niitä. Kun useimmat patsaat löydetään hajotettuina, Ibrahim suuntaa huomion suurimpaan patsaaseen, joka on yhä paikallaan. Hän kehottaa kysymään patsailta, jos ne pystyvät puhumaan. Ihmiset joutuvat myöntämään, etteivät patsaat kykene vastaamaan. Lopulta he vaativat Ibrahimin polttamista. Jakeessa 69 Jumala käskee tulen olla Ibrahimille viileä ja vaaraton.
Kiistasta kerrotaan myös jakeissa 37:83–98. Kun kohdat luetaan rinnakkain, jaksoista käy ilmi, että kansa luottaa omien käsiensä työhön, kun taas Ibrahim palvoo ihmisten Luojaa. Suurassa 21 Ibrahimin kuulijat ymmärtävät hetken ajan kysymyksen merkityksen, mutta palaavat sitten vanhaan kantaansa. Ibrahimin turva tulee lopulta Jumalalta. Keskustelun voi seurata alusta loppuun, vaikka siihen ei liittäisi tiettyä vuotta eikä nimetyn kuninkaan vaiheita. Jakeiden perustelut ja puhujien vastaukset osoittavat, mistä kiistassa on kyse.
Jakson 21:51–73 loppu kertoo myös, mitä tapahtuu tulen jälkeen. Ibrahim ja Lut pelastetaan maahan, jonka Jumala on siunannut kansoille. Sitten Ishaq ja Yaqub mainitaan Jumalan lahjoina. Jakeissa on ihmisiä, jotka ohjaavat muita Jumalan käskyn mukaisesti. Heidän työnsä liittyy hyviin tekoihin, rukoukseen ja almujen antamiseen. Keskustelu siitä, ketä kuuluu palvoa, vaihtuu kuvaukseen siitä, mitä Jumalaa palvovat ihmiset tekevät. Poikaa koskevan koetuksen rinnalla tämä loppu tuo esille, että perheen kautta välittyvä vastuu näkyy usealla tavalla.
Keitä Ismail ja Ishaq ovat?
Ibrahim mainitsee molemmat poikansa rukouksessaan jakeissa 14:35–41. Jakeessa 39 hän kiittää Jumalaa siitä, että hän sai Ismailin ja Ishaqin vanhalla iällä. Jakson muissa jakeissa hän pyytää kaupungille turvallisuutta, itselleen ja lapsilleen suojaa epäjumalanpalvonnalta ja itselleen sekä jälkeläisilleen kestävyyttä rukoukseen. Hän on asuttanut osan perheestään pyhän talon lähelle laaksoon, jossa ei kasva viljaa. Ibrahim pyytää, että ihmiset tuntisivat kiintymystä heitä kohtaan. Rukous kertoo samalla heidän elinoloistaan ja siitä, miksi Ibrahim asutti heidät sinne, jotta rukousta voitaisiin harjoittaa.
Pojat esiintyvät eri yhteyksissä myös muualla. Jakeissa 11:69–76 vieraat tuovat hyviä uutisia. Ibrahim tarjoaa ruokaa ja huolestuu, kun vieraat eivät tartu siihen. He rauhoittavat häntä. Hänen vaimonsa saa tietää tulevasta Ishaqista ja tämän jälkeen syntyvästä Yaqubista, jota kutsutaan myös Jaakobiksi. Vaimo hämmästyy, koska hän saa kuulla lapsesta vanhalla iällä. Jakeessa 2:127 pyhän talon luona Ibrahimin kanssa työskentelevä henkilö on puolestaan Ismail. Nämä ovat kaksi eri tapaa, joilla pojan nimi tulee esiin. Toisessa jaksossa puhutaan syntymästä, toisessa työstä pyhän talon luona.
Kumpi poika esiintyy uhrikertomuksessa?
Jakeissa 37:83–113 Ibrahim pyytää vanhurskasta lasta ja kuulee saavansa kärsivällisen pojan. Myöhemmin hän kertoo pojalleen nähneensä unessa tämän uhraamisen ja kysyy, mitä poika ajattelee siitä. Poika kehottaa isäänsä tekemään, mitä tälle on käsketty, ja sanoo pysyvänsä lujana, jos Jumala tahtoo. Jumala kutsuu sen jälkeen Ibrahimia, vahvistaa hänen täyttäneen näyn ja kutsuu tapahtunutta ilmeiseksi koetukseksi. Poika säästyy, ja hänen tilalleen tulee toinen uhri. Kohtauksessa kuullaan sekä isää että poikaa. Poika kuulee unesta, vastaa omin sanoin ja kertoo olevansa valmis kärsivällisyyteen.
Pojan nimeä ei kerrota jakeissa 37:102–107. Vasta myöhemmin jae 37:112 mainitsee Ishaqin nimeltä vanhurskaana profeettana. Monet muslimit tuntevat unen pojan Ismailina. Keskiaikainen Ibn Kathir nimeää hänet Ismailiksi jakeiden 37:99–113 selityksessään. Yksi hänen perusteluistaan on, että Ishaqin maininta koetuksen jälkeen muodostaa erillisen ilmoituksen. Reuven Firestonen tutkimus tulkintojen historiasta käsittelee selityksiä, joissa poikaa pidetään Ishaqina, ja niitä, joissa häntä pidetään Ismailina. Molemmat näkemykset tunnetaan selitysperinteessä. Sen sijaan nimettömyyden voi todeta itse, kun lukee jakeet 37:102–107.
Nimet saavat eri kielissä eri kirjoitusasuja. Abraham, Ismael ja Iisak vastaavat nimiä Ibrahim, Ismail ja Ishaq. Jos kääntäjä täydentää pojan nimen hakasulkeissa tai antaa sen alaviitteessä, kannattaa silmäillä myös ympäröiviä jakeita. Jakeessa 37:102 Ibrahim puhuttelee poikaa poikanaan. Jakeessa 37:107 mainitaan suuri uhri, mutta siinä ei määritellä, että korvaava eläin oli pässi. Nimen ja eläimen mainitseminen ovat esimerkkejä yksityiskohdista, joita suullinen tai kuvitettu kertomus voi lisätä. Varsinaisten jakeiden vertailu osoittaa, kumpi tieto tulee Koraanista ja kumpi selityksestä.
Mitä Ibrahim ja Ismail tekevät Kaaballa?
Jakeissa 2:124–129 kuvataan, miten Ibrahim ja Ismail rakentavat talon perustukset. Työn aikana he pyytävät Jumalaa hyväksymään tekonsa. He pyytävät myös, että he ja heidän jälkeläisensä alistuisivat Jumalan tahtoon, että Jumala näyttäisi heille palvonnan menot ja lähettäisi sanansaattajan heidän jälkeläistensä joukosta. Aiemmin samassa jaksossa taloa sanotaan paikaksi, johon ihmiset palaavat ja josta he löytävät turvan. Isän ja pojan työ liittyy näin niiden elämään, jotka myöhemmin kokoontuvat paikalle palvomaan Jumalaa.
Islamilaisessa perinteessä tämä talo on Mekan Kaaba. Jakeessa 2:127 käsitellään nimenomaan perustuksia, eikä se anna rakennusvuotta tai kuvaa myöhempiä muutoksia, joiden kautta rakennus on saanut nykyisen muotonsa. Rukouksen suunta on nimeltään qibla. Sitä käsitellään erikseen jakeissa 2:144–150, joissa rukoilijoita käsketään suuntautumaan pyhää moskeijaa kohti. Metropolitan Museum of Artin Isfahanista peräisin oleva mosaiikkinen rukoussyvennys osoittaa, miten suunta voitiin osoittaa moskeijassa tai uskonnollisessa koulussa myöhempinä vuosisatoina. Syvennys auttaa rukoilijaa hahmottamaan suunnan, kun hän rukoilee Jumalaa.
Miten kertomus liittyy hadžiin ja id al-adhaan?
Koraanin jakeet 22:26–37 yhdistävät Ibrahimin talon sijaintiin ja kutsuun pyhiinvaellukselle. Alussa häntä käsketään puhdistamaan talo niitä varten, jotka tulevat kiertämään sitä sekä seisomaan, kumartumaan ja painautumaan maahan rukouksessa. Häntä käsketään myös kutsumaan ihmisiä pyhiinvaellukselle. Uhreja käsittelevä jakso puhuu ruoan jakamisesta ja painottaa hurskautta Jumalan edessä. Vuosisatoja myöhemmin osmanien aikakauden laattaan kuvattiin Kaaba juuri pyhäkön keskelle. British Museum ajoittaa laatan 1600-luvun puoliväliin ja pitää mahdollisena, että se tehtiin muistoksi pyhiinvaelluksesta. Esine kuvaa tapaa esittää pyhäkkö paljon myöhemmällä ajalla.
Muslimit muistelevat Ibrahimin koetusta uhrijuhlana eli id al-adhana. Pyhiinvaellus ja juhla liittyvät toisiinsa, mutta niihin osallistutaan eri tavoin. Hadž tarkoittaa pyhiinvaellusta, jonka rituaalit sijoittuvat Mekkaan ja sen ympäristöön. Juhlaa viettävät myös ne, jotka jäävät kotiin. Opas islamin viiteen pilariin kertoo pyhiinvaelluksen asemasta omana uskonnollisena tekonaan. Vertailu id al-fitrin ja id al-adhan välillä selittää juhlien paikan islamilaisessa kalenterissa ja miksi uhrijuhlaan liittyy omasta jakaminen.
Mistä jakeista kertomuksen lukeminen kannattaa aloittaa?
Aloita jakeista 19:41–50, joissa Ibrahim puhuu isänsä kanssa. Jatka jakeisiin 6:74–83 ja 21:51–73, joissa keskustellaan palvonnasta. Jakeet 14:35–41 sisältävät rukouksen kaupungin ja perheen puolesta, kun taas 2:124–129 kertoo työstä Ismailin kanssa. Lue 37:99–113 yhtenä kokonaisuutena, jotta näet, miten jaksossa siirrytään lapsen pyytämisestä uneen, koetuksen päättymiseen ja myöhempään Ishaqin mainintaan. Jakeissa 22:26–37 pyhä talo tuodaan mukaan keskusteluun pyhiinvaelluksesta ja uhrilahjoista.
Tässä järjestyksessä toisiinsa liittyvät jaksot voi lukea ensimmäisellä kerralla rinnakkain. Suurien järjestys, aiheittainen lukujärjestys ja historiallinen aikajana vastaavat kuitenkin eri kysymyksiin. Yhden kohtauksen sisällä näkee usein selvän järjestyksen. Ensin Ibrahim kysyy kansaltaan, sitten häntä uhataan tulella. Hän kertoo unestaan ennen kuin koetus päättyy. Kun Koraani siirtyy toiseen kohtaukseen toisessa suurassa, se ei usein ilmoita päivämäärää eikä tapahtumien välistä aikaa. Merkitse muistiin, kenet mainitaan nimeltä, mitä kukin sanoo ja miten kohtaus päättyy. Näin toistuvat aiheet ja kunkin jakson omat yksityiskohdat pysyvät näkyvissä.
Jakeita ja aineistoja jatkolukemiseen
- Koraani 19:41–50 ja 3:65–68 Ibrahimin profeetan asemasta ja omistautumisesta Jumalalle.
- Koraani 6:74–83 ja 21:51–73 palvonnasta käydyistä väittelyistä.
- Koraani 14:35–41 ja 11:69–76 Ibrahimin rukouksesta ja Ishaqia koskevasta uutisesta.
- Koraani 37:83–113 ja Firestonen tutkimus vuodelta 1989 koetuksesta ja myöhemmistä tulkinnoista.
- Koraani 2:124–129, 2:144–150 ja 22:26–37 pyhästä talosta, rukouksen suunnasta ja pyhiinvaelluksesta.
- Metin rukoussyvennys ja British Museumin laatta, jossa kuvataan pyhäkkö, esineitä myöhemmiltä vuosisadoilta.





