Mikä on aqiqa-seremonian tarkoitus?

Mikä on aqiqa-seremonian tarkoitus?

Muslim Post Editorial Desk@muslimpost
0

Aqiqassa kiitetään Allahia lapsen syntymästä. Lue seitsemännen päivän, nimen, hopealahjan ja ruoan jakamisen taustoista.

Aqiqa eli aqiqah on islamilainen riitti, jolla juhlistetaan lapsen syntymää. Sen tarkoitus on kiittää Allahia lapsesta. Riitin ytimessä on eläinuhri, joka annetaan vastasyntyneen puolesta. Lihan jakamisen kautta syntymän ilon voivat kokea myös sukulaiset, naapurit ja tukea tarvitsevat perheet. Perhe voi arkisessa puheessa kutsua aqiqaksi myös tapaamista, jossa lapsen syntymää juhlitaan.

Sunnalaiset hadith-kokoelmat ja oikeusoppineiden selitykset kertovat uhrista, ajankohdasta, nimen antamisesta ja hyväntekeväisyydestä. Yksi kertomus välittää profeetta Muhammadin sanat tai teon. Toinen lähde kertoo, mitä oikeusoppinut päättelee useista kertomuksista. Perheen kutsu puolestaan kuvaa käytännön suunnitelman. Lukemalla eri lähteitä omissa yhteyksissään voi ymmärtää, miksi kaksi perhettä saattaa viettää samaa juhlaa eri tavalla.

Miksi aqiqa ilmaisee kiitollisuutta lapsen syntymästä?

Sahih al-Bukharin kohdassa 5472 Salman ibn Amir al-Dabbi välittää lausuman, jossa uhri yhdistetään pojan syntymään. Saman sivun erillisessä keskustelussa selvitetään, keneltä al-Hasan al-Basri kuuli aqiqaa koskevan kertomuksen. Ensimmäinen kohta asettaa riitin syntymän yhteyteen. Toinen kuvaa yhtä vaihetta kertomuksen välityksessä. Kokoelman luvun otsikko käsittelee vahingon poistamista lapselta ja näyttää, mihin yhteyteen kokoaja sijoitti kertomukset.

Keskustelussa nimetään Samura ibn Jundub. Sama nimi tulee vastaan, kun jäljempänä tarkastellaan seitsemännettä päivää koskevaa kertomusta. Kun molempia kohtia käytetään samassa keskustelussa, voi kirjata ylös, mikä väite on Salmanin välittämä ja mikä tieto tulee al-Hasan al-Basrin käymästä keskustelusta. Näin kumpikin yksityiskohta on löydettävissä omasta kohdastaan, vaikka ne esiintyvät verkossa samassa kokoelman kohdassa.

Egyptin Dar al-Ifta kuvaa tarkoitusta arabiankielisessä lausunnossaan aqiqasta ja jaettavasta lihasta. Se pitää riittiä keinona kiittää Allahia lapsen lahjasta. Tässä oikeudellisessa selityksessä aqiqa tarkoittaa uhria. Arkisessa kutsussa sana voi kuvata kokonaisuutta, jossa vieraat tapaavat lapsen, kuulevat nimen tai aterioivat yhdessä. Kun puhutaan tarkoituksesta, ensimmäinen lähde selittää uskonnollista tekoa ja jälkimmäinen perheen omaa tapaa ottaa vieraat vastaan.

Sunan Abi Dawudin kohdassa 2843 Burayda muistelee, millainen syntymään liittyvä tapa hänen yhteisössään oli ennen islamia ja mitä muuttui islamin tulon jälkeen. Dar al-Ifta viittaa kertomukseen käsitellessään käytännön historiaa. Burayda kuvaa oman yhteisönsä kokemusta. Hänen todistuksensa antaa tietyn paikan ja näkökulman, josta riitin muutosta voi tarkastella. Myöhemmät selitykset käyttävät sitä historian taustana.

Tällaisen kohdan lähdeviitteeseen voi merkitä ensin kokoelman nimen ja sitten puhujan. Buraydan muisto ja Salmanin välittämä lausuma ovat kahdessa eri kokoelmassa. Kun viitteet on kirjoitettu näkyviin, lukija voi tarkistaa, mihin ympäristöön historiallinen kertomus sijoittuu ja missä kohdin tekstissä nimenomaan yhdistetään uhri lapsen syntymään. Samalla käy ilmi, miten nykyinen oikeudellinen selitys käyttää varhaista kertomusta oman näkemyksensä taustana.

Mitkä lähteet kertovat uhrista ja sen uskonnollisesta asemasta?

Jamiʿ al-Tirmidhin kohdassa 1516 Umm Kurz esittää kysymyksen aqiqasta. Kertomuksessa mainitaan kaksi lammasta pojasta ja yksi tytöstä. Tässä käytetyssä Sunan Abi Dawudin kohdan 2841 versiossa Ibn Abbas kertoo, että Muhammad toi uhrin kummankin tyttärenpoikansa, Hasanin ja Husaynin, puolesta. Tässä versiossa mainitaan yksi pässi kummallekin. Ensimmäinen teksti kertoo vastauksesta, toinen kahdesta yksittäisestä tapauksesta.

Malikin Muwattan kirjan 26 kertomuksessa 7 Malik kuvaa ympäristönsä käytäntöä, jossa tytön tai pojan puolesta annettiin yksi lammas. Hän pitää aqiqaa suositeltavana ja sanoo, että perhe voi syödä osan ja lahjoittaa osan hyväntekeväisyyteen. Edellä mainitussa lausunnossa Dar al-Ifta kutsuu aqiqaa erityisen suositelluksi sunnaksi. Virasto pitää yhtä lammasta riittävänä kummassakin tapauksessa ja kahta suositeltavana pojasta. Tämä on sen omassa lausunnossa esitetty kanta.

Kun kahdessa lähteessä on eri määrä, ensin kannattaa selvittää, mitä kukin lähde kuvaa. Kertomus siitä, mitä tietylle lapselle tehtiin, tarjoaa esimerkin. Vastaus Umm Kurzin kysymykseen välittää tietyn sanamuodon. Dar al-Iftan lausunto antaa soveltamista koskevan arvion. Hadithin tekstin ja välitysketjun lukuopas näyttää, miten sanamuoto, välittäjien nimet ja kokoelman viitenumero löydetään.

Malikin kohta on esimerkki siitä, että yhdessäkin kokoelman kohdassa voi olla eri tasoisia tekstejä. Siinä annetaan ensin tietoa ’Urwa ibn az-Zubayrin noudattamasta tavasta. Sen jälkeen Malik selostaa omalla äänellään, mitä hänen yhteisössään tehdään ja miten hän suhtautuu käytäntöön. Kohtaa käyttävä lukija voi mainita erikseen, mitä aiemmasta henkilöstä kerrotaan ja mitä Malik itse suosittelee.

Miksi perheet mainitsevat seitsemännen päivän?

Seitsemäs päivä mainitaan Samuran kertomuksessa Jamiʿ al-Tirmidhin kohdassa 1522. Kertomus yhdistää siihen uhraamisen ja mainitsee kaksi muuta asiaa, nimen antamisen ja pään hiusten ajamisen. Kun myöhempi kuvaus tuo nämä kolme kohtaa esiin samalla kertaa, lukija voi palata juuri tähän kertomukseen ja tarkistaa, miten se yhdistää ne.

Malesian liittovaltion territorioiden muftin toimisto kutsuu seitsemättä päivää suositelluksi ajaksi vastauksessaan aikaisemmasta ajankohdasta. Toimisto viittaa šafiʿilaisen koulukunnan näkemykseen, joka sallii uhrin aiemmin tai myöhemmin kuin seitsemäntenä päivänä, kun lapsi on syntynyt. Dar al-Iftan englanninkielinen aqiqa-selitys sallii myös uhrin syntymän jälkeen ja ilmoittaa suositeltuja päiviä. Julkaisun alussa oleva kysymys kertoo, mistä tilanteesta vastauksessa alun perin puhuttiin.

Kun perheessä kysytään aqiqan päivää, kysymys voi tarkoittaa uhrin aikaa tai sitä, milloin läheiset kokoontuvat. Samuran kertomus taustoittaa uhrin päivän. Perheen viesti kertoo, milloin joukko pääsee tapaamaan. Jos kutsussa mainitaan lounas lauantaina, se osoittaa vieraille, milloin heitä odotetaan. Samassa keskustelussa voi erikseen kysyä, kumpaa päivää tarkoitetaan.

Muftin toimiston vastaus käsittelee perheen kysymystä siitä, voidaanko riitti toimittaa viidentenä päivänä. Se antaa esimerkiksi viitteen šafiʿilaiseen al-Majmuʿ-teokseen, kun se puhuu aiemmasta tai myöhemmästä ajankohdasta. Jos tästä näkemyksestä kerrotaan suomeksi, lähteen nimen ja sen edustaman koulukunnan voi kirjoittaa samaan lauseeseen. Kun halutaan kertoa vain, mistä seitsemäs päivä tunnetaan, siihen päästään suoraan viittaamalla Samuran välittämään kertomukseen.

Miten nimi ja hopealahja näkyvät lähteissä?

Samuran kertomus mainitsee nimen antamisen seitsemännen päivän yhteydessä. Sahih Muslimin kohdassa 2315 on toinen esimerkki. Anasin mukaan Muhammad kertoi pojasta, joka syntyi sinä yönä ja jolle hän oli antanut nimen Ibrahim. Lähteet mainitsevat nimen eri tilanteissa. Perhe voi myös kertoa jo aiemmin valitun nimen vieraille myöhemmässä tapaamisessa.

Toinen kertomus yhdistää hiukset lahjaan. Malikin Muwattan kirjan 26 toisessa kertomuksessa sanotaan, että Fatima lahjoitti hopeaa, jonka paino vastasi hänen lastensa hiusten painoa. Kertomuksessa mainitaan Hasan, Husayn, Zaynab ja Umm Kulthum. Jamiʿ al-Tirmidhin kohdassa 1519 on myös kertomus Hasaniin liittyneestä hopealahjasta. Al-Tirmidhi huomauttaa arabiankielisessä tekstissä, että kertomuksen välitysketju on katkonainen. Tämä huomautus kuuluu kyseiseen kertomukseen.

Hopeasta kertovissa kohdissa on hieman erilaiset tiedot. Malikin versio nimeää neljä lasta, kun taas al-Tirmidhin kertomuksessa käsitellään Hasania ja säilytetään kokoajan huomio ketjusta. Lukija voi verrata lähteitä antamalla kummallekin oman viitteen. Hopean antaminen on kertomuksissa vapaaehtoista almun antamista, sadaqaa. Uhrin lihan jakaminen on toinen tapa antaa. Sadaqaa ja zakatia käsittelevä opas kuvaa vapaaehtoisen antamisen ja velvoittavan lahjoituksen sanastoa.

Kuka osallistuu aterialle tai saa lihaa?

Malik mainitsee sekä kotitalouden aterian että osan antamisen hyväntekeväisyyteen. Dar al-Ifta käsittelee aqiqan jakamista koskevassa lausunnossaan ruokailua, lahjoja ja apua. Sen mukaan kotitalous voi syödä osan ja jakaa lihaa sukulaisille, naapureille ja apua tarvitseville. Jakaa voi sekä kypsennettyä ruokaa että kypsentämättömiä annoksia.

Samassa lausunnossa viitataan varhaisempiin oikeusoppineisiin. Hanbalilainen al-Mardawi kuvaa kolme yhtä suurta osuutta kotitaloudelle, lahjaksi ja hyväntekeväisyyteen koulukuntansa suosittelemaksi jaoksi. Hän sallii, että perhe syö enemmän. Malikilainen al-Kharashi käsittelee ruoan tarjoamista kotitalouden jäsenille, naapureille sekä erilaisissa taloudellisissa oloissa eläville ihmisille. Kun kuviossa esitetään kolme osuutta, oppineen nimen perusteella voi avata lähteen ja katsoa, millaista joustoa siihen sisältyy.

Kotona syötävä ateria kokoaa yhteen ne, jotka pääsevät paikan päälle. Naapurille vietävä annos tai avun tarpeessa olevalle perheelle annettava ruoka voi tavoittaa jonkun, joka ei osallistu aterialle. Vieraslista kertoo, keitä isäntäväki odottaa kotiin. Ruoan jakamista koskevissa lähteissä näkyy, miksi aqiqan yhteisöllinen merkitys voi ulottua vieraita laajemmalle.

Nykyisen lausunnon sisällä on myös eri ääniä. Al-Mardawin sitaatissa tärkeä yksityiskohta on mahdollisuus syödä kotona kolmasosaa enemmän. Al-Kharashin sitaatissa on olennaista, että ruokaa voidaan tarjota eri taloudellisissa oloissa eläville ihmisille. Nämä kohdat voi lukea rinnakkain samasta arabialaisesta lähteestä. Näin huomaa, puhutaanko siinä osuuksien suuruudesta vai siitä, ketkä voivat osallistua jakamiseen.

Mitä kutsu aqiqaan voi tarkoittaa?

Egyptissä Dar al-Iftan subuʿ-juhlaa koskeva lausunto käsittelee makeisten ja lahjojen antamista vieraille ja lapsille. Virasto kuvaa sitä sosiaaliseksi tavaksi, jolla ilmaistaan kiitollisuutta, jaetaan iloa ja vahvistetaan läheisten suhteita. Samassa lausunnossa se käsittelee erikseen aqiqaan kuuluvaa uhria. Egyptiläinen perhe voi siis puhua molemmista tavoista saman syntymän yhteydessä.

Toinen perhe voi kutsua tapaamista yksinkertaisesti aqiqaksi ja ilmoittaa kutsussa, että vieraat pääsevät tapaamaan vauvaa ja syömään yhdessä. Perhe saattaa myös kertoa syntymästä ja jakaa ruokaa ilman isoa juhlaa. Kutsusta voi katsoa, onko luvassa vierailu, ateria vai lapsen nimen kertominen. Kertomukset ja juridiset lausunnot antavat taustan sille, miksi uhri liittyy lapsen syntymään.

Miten avustusohjelma ottaa osaa tilaisuuteen?

Islamic Relief Worldwiden aqiqa-ohjelma kertoo jakavansa lihaa apua tarvitseville kotitalouksille lahjoittajien puolesta. Islamic Relief Bangladeshin vuosikertomus vuodelta 2024 kuvaa aqiqaa yhtenä ruoka-avun muotona. Eid al-Adhaan liittyvät jaot esitetään toisessa kappaleessa. Näin järjestö esittää nämä kaksi toimintamuotoa omasta toiminnastaan kertovassa asiakirjassa.

Aqiqa liittyy lapsen syntymään. Qurbani tarkoittaa eid al-Adhan yhteydessä juhlaa varten annettavaa uhria, jota esitellään kahden eid-juhlan oppaassa. Molempiin ohjelmiin voi kuulua ruoan antaminen. Ohjelman nimi osoittaa, mikä tilaisuus on kyseessä. Ohjelmakuvaus ja toimintakertomus voivat kertoa, mille ryhmille ruoka jaettiin ja miten toiminta kirjattiin.

Vuoden 2024 kertomuksessa kuvaus on kausiluonteisen toiminnan yhteydessä. Aqiqaa koskevassa kappaleessa järjestö puhuu esimerkiksi ikääntyneistä ihmisistä ja ihmisistä, jotka ovat joutuneet lähtemään kodeistaan. Kun tällaisia asiakirjoja käytetään esimerkkeinä, on hyvä säilyttää mukana sekä julkaisuvuosi että toimijan nimi. Silloin lukija voi löytää maininnan tietyn järjestön omasta raportista ja nähdä, mitä se kertoo jakamisen ajankohdasta ja saajista.

Järjestön kautta antava perhe voi selvittää, kenelle apu on tarkoitettu ja raportoidaanko aqiqasta omana toimintanaan. Avustusjärjestön tarkistamista ennen lahjoitusta koskeva opas näyttää, mistä voi etsiä julkisen rekisteritiedon ja raportit. Varhaiset hadithit ja lausunnot kuvaavat, miten syntymä ja kiitollisuus liittyvät aqiqa-rituaaliin. Yksittäisen toimijan raportti näyttää, millaisena ruoan jakaminen näkyy sen ohjelmassa.