Ranskan uiguuriyhdistys vaatii kansainväliseltä yhteisöltä lisää huomiota uiguurikriisille ja järjesti merkittäviä tapahtumia

Johdanto: Oikeudenmukaisuuden ääni Euroopan sydämessä

Nykyään Itä-Turkestanin sorrettujen uiguurimuslimien kohtaama vakava kriisi ei ole vain yhden kansan asia, vaan se on koko islamilaisen umman ja ihmiskunnan omantunnon testi. Ranskan uiguuriyhdistys (Association des Ouïghours de France) on tämän taistelun eturintamassa ja vaatii, ettei kansainvälinen yhteisö – erityisesti länsimaat ja islamilaiset maat – pysyisi hiljaa tästä epäoikeudenmukaisuudesta. Alkuvuodesta 2026 yhdistys nosti uiguurien asian uudelle tasolle järjestämällä useita laajamittaisia tapahtumia.

Viimeaikaiset tapahtumat ja Kiinan harjoittama vaino ulkomailla

20. tammikuuta 2026 Ranskan uiguuriyhdistys ja Euroopan uiguuri-instituutti (IODE) avasivat virallisesti uuden keskuksensa Pariisissa. Tämä keskus on tärkeä linnake uiguurikulttuurin säilyttämisessä ja poliittisessa vaikuttamisessa. Vaikka Kiinan hallinto yritti estää tapahtuman painostamalla Ranskan paikallisviranomaisia, tavoite saavutettiin oikeudenmukaisuuden puolustajien päättäväisyyden ansiosta.

Tämän lisäksi Ranskan uiguuriaktivistit kohtaavat jatkuvasti Kiinan harjoittamaa "valtioiden rajat ylittävää vainoa" (Transnational Repression). Helmikuussa 2026 julkaistujen tietojen mukaan Kiinan viranomaiset soittivat Pariisissa asuville uiguureille, kuten Abdurahman Tohtille ja Mirkamil Turgunille, ja yrittivät pakottaa heidät vakoilemaan omaa yhteisöään. Tällainen pelottelu ei ole heikentänyt uiguuriyhteisön tahtoa, vaan se on päinvastoin vahvistanut heidän ääntään kansainvälisellä areenalla.

Oikeudellinen taistelu: Kanteet teknologiayhtiöitä vastaan

Ranskan uiguuriyhdistys ei rajoitu vain mielenosoituksiin, vaan se iskee Kiinan sortokoneistoon myös oikeudellisin keinoin. Syyskuussa 2025 yhdessä Maailman uiguurikongressin kanssa Pariisin tuomioistuimeen jätettiin kanne kiinalaisia teknologiayhtiöitä, kuten Huaweita, Hikvisionia ja Dahuaa vastaan. Näitä yrityksiä syytetään osallisuudesta uiguurien kansanmurhaan Itä-Turkestanissa käytettävän kasvojentunnistusteknologian ja kattavien valvontajärjestelmien kautta. Tämä oikeudellinen toimi on vahva varoitussignaali eurooppalaisille yrityksille, jotta ne eivät investoisi ihmisoikeusloukkauksiin.

Islamilaisen umman vastuu ja uskonnollinen näkökulma

Islam opettaa meille, että "muslimit ovat kuin yksi ruumis; jos yksi jäsen kärsii, koko ruumis tuntee kivun". Itä-Turkestanin moskeijoiden tuhoaminen, Koraanien polttaminen ja miljoonien muslimien pakottaminen luopumaan uskostaan on koko umman kipu. Ranskan uiguuriyhdistys kritisoi toiminnassaan voimakkaasti islamilaisia maita, erityisesti Islamilaista yhteistyöjärjestöä (OIC), joka on pysynyt hiljaa Kiinan taloudellisten etujen vuoksi.

Oikeudenmukaisuuden puolustaminen on uskon vaatimus. Koraanissa sanotaan: "Te, jotka uskotte! Olkaa oikeudenmukaisuuden vankkoja puolustajia" (Suura An-Nisa, jae 135). Ranskan uiguuriveljiemme ja -sisartemme taistelu ei ole vain poliittista, vaan se on kamppailua oikean ja väärän, sorron ja oikeudenmukaisuuden välillä. Heidän kansainväliseltä yhteisöltä vaatimansa "käytännön askeleet" tarkoittavat taloussuhteiden sitomista ihmisoikeusehtoihin ja pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämistä.

Dilnur Reyhan ja poliittinen painostus

Toinen Ranskan uiguuriyhdistyksen merkittävä hahmo, tohtori Dilnur Reyhan, on joutunut Kiinan suurlähetystön kohteeksi. Lokakuussa 2025 hänet haastettiin oikeuteen Kiinan suurlähetystön kanteen perusteella. Vaikka hänet tuomittiin sakkoihin "omaisuuden vahingoittamisesta", oikeudenkäynti paljasti Kiinan pyrkimykset hiljentää sananvapaus jopa Ranskan kaltaisissa demokraattisissa maissa. Dilnur Reyhanin sanat oikeudessa olivat koko uiguurikansan ääni: "Minua ei pitäisi syyttää Ranskan tuomioistuimissa, vaan minua pitäisi suojella Kiinan yrityksiltä hiljentää minut."

Johtopäätös: Toivo ja vastarinta

Ranskan uiguuriyhdistyksen toiminta osoittaa meille, että vaikka sorto olisi kuinka raskaata, totuuden ääntä ei voida koskaan vaientaa. Kansainvälisen yhteisön huomion vaatiminen uiguurikriisille ei ole vain poliittinen vaatimus, vaan inhimillinen ja uskonnollinen velvollisuus. Muslimeina meidän on seistävä sorrettujen rinnalla kaikkialla maailmassa ja suojeltava heidän oikeuksiaan. Tämä taistelu Ranskassa on tärkeä askel kohti Itä-Turkestanin vapautta ja oikeudenmukaisuuden voittoa.