Kansainvälinen uiguuritutkijoiden liitto järjesti kansainvälisen konferenssin uiguurien kulttuurisen identiteetin ja tieteellisen perinnön säilyttämiseksi nykyisten globaalien haasteiden keskellä

Johdanto: Tieteellinen huuto diasporan sydämestä

Itä-Turkestanin uiguurikansan kohtaamien eksistentiaalisten haasteiden lisääntyessä ja strategisena askeleena uiguurien älymystön yhdistämiseksi maanpaossa, **Kansainvälinen uiguuritutkijoiden liitto** järjesti korkean tason kansainvälisen konferenssin alkuvuodesta 2026. Tämä konferenssi järjestettiin kriittisellä hetkellä, jolloin uiguurien islamilaiseen ja kulttuuriseen identiteettiin kohdistuu järjestelmällisiä hävittämispyrkimyksiä. Tieteellisen ja henkisen perinnön säilyttämisestä on tullut oikeudellinen ja sivilisaatiollinen välttämättömyys, jota ei voida lykätä. Tämä tieteellinen foorumi ei ollut vain akateeminen kokoontuminen, vaan pikemminkin "henkinen rintama", joka pyrkii palauttamaan uiguurien historiallisen narratiivin osana muinaista islamilaista sivilisaatiota [uyghurcongress.org](https://www.uyghurcongress.org/ar/).

Konferenssin konteksti: Kulttuurisen kansanmurhan vastustaminen tieteen keinoin

Konferenssi käynnistyi teemalla "Identiteetin säilyttäminen muutosten aikana", ja siihen osallistui laajasti akateemikkoja ja tutkijoita eri puolilta maailmaa, erityisesti Turkista, Euroopasta ja Yhdysvalloista. Avausistunnoissa keskityttiin diagnosoimaan Itä-Turkestanin karua todellisuutta, jossa kansainväliset raportit osoittavat kieleen ja uskontoon kohdistuvan pakkokiinalaistamispolitiikan jatkuvan [akademiye.org](https://akademiye.org/ug/).

Puhujat korostivat, että nykyinen taistelu ei ole vain poliittinen, vaan se on taistelu tietoisuudesta ja muistista. Samalla kun Kiinan viranomaiset yrittävät muokata alueen historiaa katkaistakseen sen siteet islamilaisiin ja turkkilaisiin juuriin, Kansainvälinen uiguuritutkijoiden liitto työskentelee dokumentoidakseen yli tuhat vuotta vanhoja tieteellisiä käsikirjoituksia ja kirjallista tuotantoa. Tämä tieteellinen ponnistus on ensimmäinen suojamuuri sellaista yritystä vastaan, joka pyrkii pyyhkimään pois islamilaisen maailman tärkeän osan kollektiivisen muistin [uyghurstudy.org](https://uyghurstudy.org/ar/).

Ensimmäinen teema: Islamilaisen ja kielellisen identiteetin suojelu

Konferenssissa keskusteltiin laajasti äidinkielestä uskon ja kulttuurin kantajana. Koska uiguurin kieli on kielletty kouluissa Itä-Turkestanissa, liitto on käynnistänyt aloitteita digitaalisten koulutusalustojen luomiseksi ja opetussuunnitelmien kehittämiseksi maanpaossa oleville lapsille kielen jatkuvuuden varmistamiseksi [uyghurhjelp.org](https://uyghurhjelp.org/).

Islamilaisesta näkökulmasta osallistuvat tutkijat katsoivat, että uiguurin kielen säilyttäminen on uskonnon säilyttämistä, sillä se on kieli, jolla on kirjoitettu tuhansia teoksia eksegetiikasta, oikeustieteestä ja suufilaisuudesta. Lisäksi käsiteltiin historiallisten moskeijoiden ja pyhäkköjen tuhoamista. Konferenssissa korostettiin, etteivät nämä paikat olleet vain rukoushuoneita, vaan tieteellisiä keskuksia, joista valmistui merkittäviä tutkijoita rikastuttamaan islamilaista kirjastoa [newlinesinstitute.org](https://newlinesinstitute.org/uyghurs/uyghur-heritage-and-the-charge-of-cultural-genocide-in-xinjiang/).

Toinen teema: Uiguurien tieteellinen perintö ja sen sivilisaatiolliset panokset

Konferenssi omisti erityisistuntoja uiguurien unohdetulle tieteelliselle perinnölle. Valokeilaan nostettiin historiallisia henkilöitä, kuten **Mahmud al-Kashgari**, "Dīwān Lughāt al-Turk" -teoksen kirjoittaja, ja **Yusuf Khass Hajib**, "Qutadgu Bilig" (Onnellisuuden tiede) -teoksen kirjoittaja. Nämä tutkijat eivät olleet vain kielitieteilijöitä, vaan filosofeja ja sosiologeja, jotka loivat perustan hallinnolle, hallitsemiselle ja kasvatukselle islamilaisessa maailmassa [wikipedia.org](https://ar.wikipedia.org/wiki/%D8%A7%D9%84%D9%85%D8%A4%D8%AA%D9%85%D8%B1_%D8%A7%D9%84%D8%A3%D9%88%D9%8A%D8%BA%D9%88%D8%B1%D9%8A_%D8%A7%D9%84%D8%B9%D8%A7%D9%84%D9%85%D9%8A).

Tutkijat tarkastelivat myös uiguurien panosta klassiseen lääketieteeseen (uiguurilainen lääketiede), jossa yhdistyvät kreikkalainen, arabialainen ja aasialainen viisaus. Tätä tiedettä voitaisiin hyödyntää nykylääketieteessä, jos sen perusteet säilytetään ja niitä kehitetään akateemisesti. Tämän tieteellisen perinnön palauttaminen palauttaa uiguurien itsetunnon kansana, joka tuottaa tietoa, eikä ole vain sorron uhri [uyghurstudy.org](https://uyghurstudy.org/ar/2024/07/02/%d9%85%d8%b3%d8%a7%d9%87%d9%85%d8%a9-%d8%af%d8%b1%d8%a7%d8%b3%d8%a7%d8%aa-%d9%88%d8%aa%d8%b1%d8%ac%d9%85%d8%a7%d8%aa-%d8%b9%d9%84%d9%85%d8%a7%d1%81-%d8%a7%d9%84%d8%a3%d9%88%d9%8A%d8%ba%d9%88%d8%b1/).

Kolmas teema: Geopoliittiset haasteet ja umman vastuu

Konferenssi ei sivuuttanut poliittista ja geopoliittista puolta. Kansainvälistä hiljaisuutta, erityisesti joidenkin islamilaisten maiden osalta, kritisoitiin Itä-Turkestanin tapahtumien edessä. Akateemikot huomauttivat, että uiguurikysymys on todellinen testi islamilaisen solidaarisuuden periaatteille (umma on kuin yksi ruumis).

Vuoden 2026 viimeaikaisten tapahtumien valossa konferenssissa keskusteltiin kansainvälisten taloussuhteiden vaikutuksesta ihmisoikeuksiin ja varoitettiin, etteivät kaupalliset edut saisi mennä muslimien veren ja identiteetin edelle [uyghurcongress.org](https://www.uyghurcongress.org/ar/). Turkin roolia uiguurien tieteellisen toiminnan keskuksena arvostettiin, ja samalla kehotettiin Islamilaista yhteistyöjärjestöä (OIC) toimimaan aktiivisemmin kulttuuristen ja uskonnollisten loukkausten lopettamiseksi [aa.com.tr](https://www.aa.com.tr/ar/%D8%AA%D8%B1%D9%83%D9%8A%D8%A7/%D8%AA%D8%B1%D9%83%D9%8A%D8%A7-%D8%AA%D8%AF%D8%B9%D9%88-%D9%84%D8%A7%D8%AD%D8%AA%D8%B1%D8%A7%D9%85-%D9%88%D8%B6%D9%85%D8%A7%D9%86-%D8%A7%D9%84%D9%87%D9%82%D9%88%D9%8A%D8%A9-%D8%A7%D9%84%D8%AB%D9%82%D8%A7%D9%81%D9%8A%D8%A9-%D9%88%D8%A7%D9%84%D8%AF%D9%8A%D9%86%D9%8A%D8%A9-%D9%84%D9%84%D8%A3%D9%88%D9%8A%D8%BA%D9%88%D8%B1/2000000).

Suositukset ja tulokset: Tiekartta tulevaisuuteen

Konferenssi päättyi joukkoon strategisia suosituksia, joiden tavoitteena on muuttaa tieteellinen työ konkreettiseksi toiminnaksi: 1. **Maailmanlaajuisen digitaalisen uiguuriperintökeskuksen perustaminen**: Kaikkien käsikirjoitusten, kirjojen ja historiallisten asiakirjojen keräämiseksi ja arkistoimiseksi. 2. **Apurahojen vahvistaminen uiguuritutkijoille**: Tukemaan uutta tutkijasukupolvea humanistisissa, yhteiskunnallisissa ja teknisissä tieteissä. 3. **"Maailmanlaajuisen uiguuritietosanakirjan" julkaiseminen**: Toimimaan kattavana akateemisena viitekehyksenä, joka korjaa Kiinan mediakoneiston levittämät historialliset vääristymät [uyghur-institute.org](https://uyghur-institute.org/). 4. **Tiedediplomatian aktivointi**: Rakentamalla kumppanuuksia islamilaisen maailman ja lännen suurten yliopistojen kanssa uiguurikysymyksen esittelemiseksi akateemiselle yhteisölle tieteellisestä ja sivilisaatiollisesta näkökulmasta [isupportuyghurs.org](https://isupportuyghurs.org/).

Johtopäätös: Tiede vapautumisen välineenä

Kansainvälisen uiguuritutkijoiden liiton vuoden 2026 konferenssi lähettää selvän viestin: kansat eivät kuole niin kauan kuin niiden mieli pysyy luovana ja muisti elävänä. Uiguurien tieteellisen ja kulttuurisen perinnön säilyttäminen ei ole vain älyllistä ylellisyyttä, vaan se on todellista vastarintaa kansanmurhaa vastaan. Islamilaisen umman, niin hallitusten kuin kansojenkin, on ymmärrettävä, että uiguurien identiteetin puolustaminen on osa islamilaisen itsen puolustamista, ja että tiede ja tutkijat ovat todellisia johtajia tässä selviytymistaistelussa. Historia muistaa, että uiguuritutkijat kieltäytyivät luovuttamasta karkotuksesta ja kivusta huolimatta ja jatkoivat tiedon soihdun kantamista valaisemaan Itä-Turkestanin tietä vapauteen.