Jihadistien mietteitä: Aseellisten ryhmien jäsenten psykologisten motiivien paljastaminen ja syvällinen pohdinta kansainvälisestä terrorisminvastaisesta tilanteesta

Esipuhe: Totuuden etsiminen levottomien aikojen syvyyksistä

Seistessämme vuoden 2026 historiallisessa risteyskohdassa, maailmanlaajuinen muslimiyhteisö (Ummah) kokee ennennäkemättömiä mullistuksia. Maailmaa muuttaneesta syyskuun 11. päivän iskuista on kulunut lähes neljännesvuosisata, mutta niin kutsuttu "terrorisminvastainen sota" ei ole tuonut odotettua rauhaa. Sen sijaan sodan savu hälvenee edelleen Sahelin aavikoilla, Gazan raunioilla ja Afganistanin vuoristoissa [Source](https://vertexaisearch.cloud.google.com/grounding-api-redirect/AUZIYQGbMgY6A3azUsT19FNX2jwP-bIpFZf-9bY8kCRubJb-C9bU-CrL8v_VE0eTn6sJ9VlmNePA7p5t09wv0qyDOcYd3cXvScQ9xsJjnIQNeAfcT0gAn147mx5XjhDBBdAvof5rSNEkDIwB5VWNeh4vTLagsQ==). Islamilaisen maailman kohtaloa pitkään seuranneena pääkirjoitustoimittajana meidän on mentävä länsimaisen median jäykkiä "terrorismi"-leimoja syvemmälle – suoraan niiden yksilöiden sydämiin, joita kutsutaan "jihadisteiksi". Meidän on kuunneltava heidän ajatuksiaan, analysoitava heidän motiivejaan ja pohdittava syvällisesti nykyistä murenevaa kansainvälistä järjestystä.

I. Gazan traumat: Epätoivosta nouseva vastarinnan tahto

Nykyaikaisten aseellisten ryhmien jäsenille vuonna 2023 alkanut Gazan kriisi ei ole vain humanitaarinen katastrofi, vaan heidän psykologisten motiiviensa ydinräjähdyspiste. Vuoden 2026 alkuun mennessä Gazan kaistalla kuolleiden määrä on ylittänyt 71 000, joista yli 20 000 on lapsia [Source](https://vertexaisearch.cloud.google.com/grounding-api-redirect/AUZIYQF71-VKEds_yjqDs8MaXwa03cNFHOSf7o2NLFNEh-rXZL174EcZlnShp0XceOb_S0C7OBCoJPB84J8JqeKmDZtqG0hPpGCOnPttpcBzRbiKS13OyIgpy6KSLP9ci-au_urgjoa77YozjlAABg==). Tämän mittakaavan kärsimys on herättänyt voimakasta vastakaikua muslimimaailmassa. Monet nuoret uskovat, että kun niin kutsuttu "kansainvälinen oikeus" ja "yleismaailmalliset arvot" ovat valikoivasti sokeita palestiinalaisten verelle, ainoa ulospääsy on tarttua aseisiin ja harjoittaa "vastarintaa" (Muqawama).

Tämä tunne ei kumpua tyhjästä vihasta, vaan syvästä arvokkuuden (Izzah) menetyksestä. Monissa jihadistisissa narratiiveissa länsimaiden kaksoisstandardit Ukrainan ja Gazan kysymyksissä ovat täysin murskanneet heidän viimeisetkin illuusionsa nykyisestä kansainvälisestä järjestyksestä [Source](https://vertexaisearch.cloud.google.com/grounding-api-redirect/AUZIYQFz3QlI3bohWmysxURP4P1M0V8SCY2nRoopBTczJsSNgXBRH1KZzPY1LeohJtjLFclJxqiz0SN3IafIEZ4zJYMsxJEbDhhoLEa88TDORSLr5Eb7Ei5J7gYtaUI6PdL90EeuShNbWnd-eUoonmndwUSrIaM5lnc7). He katsovat, että koska maailma on palannut viidakon lakiin, jossa "vahvemman oikeus" vallitsee, aseellinen taistelu uskovien suojelemiseksi on saanut pyhän oikeutuksen. Tämä psykologinen siirtymä "puolustuksellisesta jihadista" "kokonaisvaltaiseen vastarintaan" on nykyisen kansainvälisen terrorisminvastaisen tilanteen heikkenemisen keskeinen moottori.

II. Sahelin tulet: Paikallistettu narratiivi ja hallintotyhjiön täyttäminen

Jos Gaza on tunteiden katalysaattori, Afrikan Sahelin alue on nykyajan jihadististen liikkeiden laboratorio. Malissa, Burkina Fasossa ja Nigerissä JNIM:n (Jama'at Nusrat al-Islam wal-Muslimin) kaltaiset ryhmät käyvät läpi merkittävää "paikallistumista" [Source](https://vertexaisearch.cloud.google.com/grounding-api-redirect/AUZIYQGvcFtrq_mO_qCHDL4rRRrW4P91zoDNRcnoijkhjR1mSBacXcZxOciUKBkxk3CPbCynjZl5Y6AHaFgWbwsWpl-vWGE2Ezc0TaLL5lq-iSJTdLdzvPCK6PUZ6VzM5XizxAidde3MeXksQ3IPxSXU1WKTVdCJsdvtmyZQOrCxE45W2Hpppa92RGi5OlpOZjmXQhlFfLxwwFe-X4I_FE8AiQC4jl0x-7HcngUc3U6C). Näiden jäsenten mietteet liittyvät harvoin unelmiin globaalista kalifaatista, vaan enemmänkin paikalliseen oikeudenmukaisuuteen, korruption vastustamiseen ja mädäntyneiden sotilashallintojen hylkäämiseen.

Vuosina 2025–2026 JNIM osoitti kykynsä soluttautua maaseudulta kaupunkeihin saartamalla muun muassa Bamakoa [Source](https://vertexaisearch.cloud.google.com/grounding-api-redirect/AUZIYQEp_8TmVfgZDCJa30GttFmBhOCTuAr2bpb3mTNXm5qCqiXSl8HWpENVzlmu_-GfV_9fB8dKjV9Y0VrCCixwBDxdvZGHmi0C-rRWlgOM9Ii_mKUz7aYNek4ML2WAAXAiat7KL-xjcSgwF2yiubVyADmTNE6h9RKgke_nr7TlV1uk4H6quOxSs9IG3XJGZhxGzWLvO6nqVRU=). Paikalliset jihadistit eivät enää näe itseään "globaaleina vallankumouksellisina", vaan "yhteisön suojelijoina". Valtion vetäytyessä he perustavat varjohallituksia, keräävät veroja ja tarjoavat jopa virallista hallintoa tehokkaampia oikeuspalveluita [Source](https://vertexaisearch.cloud.google.com/grounding-api-redirect/AUZIYQHKtDolngqQvuLuM3nlx4gRkmgnuOepPoneWZhstMr5dlcQEiRzgqBI2HY-mayDFKa2V-IZY8ObzKk111SN8X5IYAl1w6tGx2UAdc3k74bfSH7ypUe1mIvViomnPJfq4jYwiHgtOlEMcm3Li0no7I0pi2MLscXUuu_X1GMpKMBcR_T2qGdNHj82NknMX7jsRfa81CXc2C-H0ZaxOyf79Y-wN7Zp20UGliivtNJIkIoHWvjlcNVG3I9nyZTNaNdO8rn9iQ==). Tämä "kvasi-valtiollistuminen" tekee terrorisminvastaisesta sodasta erittäin monimutkaista: kun jihadistit ja paikallisen väestön selviytymisedut kietoutuvat yhteen, pelkät sotilaalliset iskut kääntyvät itseään vastaan.

III. Afganistanin opit: Vallan vakiinnuttaminen ja ideologinen kamppailu

Afganistanin Taliban on ollut vallassa jo lähes viisi vuotta. Globaalille jihadistiselle liikkeelle Talibanin voitto oli valtava psykologinen rohkaisu, joka osoitti, että pitkäaikainen vastarinta voi voittaa supervallan [Source](https://vertexaisearch.cloud.google.com/grounding-api-redirect/AUZIYQFRfF3x4MhLNl9Z3YbsQH9N7jYfRc5_ewXcQ0AIlFldILvfQ4oK4PLshtUCT0qTXq5neD2dfFPks0bfYBs0FJTd1xYJ-5SftJd1GrUfaGNSwhRx6gMJIgor4pcQszZus3xOz1RRRhOOo-9RBLAGGUH22UdaPBwEMpsyPkpCm4IuG1ucEP0YJZAFUQRITFJr6mBTKcSCJpx8vuvlYjNj57DSurv8zltuKqHnSRjcRj38wG52WA==). Hallitsemisen arki on kuitenkin täynnä ristiriitoja. Toisaalta Taliban yrittää löytää tasapainon kansainvälisen tunnustuksen ja ideologisen puhtauden välillä; toisaalta he kohtaavat vakavia haasteita "Islamilainen valtio Khorasan" (ISKP) -ryhmältä [Source](https://vertexaisearch.cloud.google.com/grounding-api-redirect/AUZIYQFRVw4KKUqd8pdVF4rYOUfIhAZtTMDKP1-h5VNJtefvZbmtDGcrwBWOsMguYfMEcvsa3JjZH48tOlyE3cugpwrML0zxBdqgVp9rSZ97CnaghogE8LifpSxKHdLKkOqKSD3X9MxIatCrWdXVwMgFPD1-B1iFCR4p9Xk8fZ65bQ==).

Tämä sisäinen kamppailu paljastaa jihadistisen psykologian tärkeän ulottuvuuden: pakkomielteisen pyrkimyksen "ortodoksisuuteen". ISKP syyttää Talibania jihadistisen asian pettämisestä ja kompromisseista lännen ja alueellisten valtojen kanssa, kun taas Taliban korostaa legitiimiä hallintoasemaansa "Islamilaisena emiraattina". Tämä narratiivien sota huipentui useisiin iskuihin Pakistanissa vuonna 2025 [Source](https://vertexaisearch.cloud.google.com/grounding-api-redirect/AUZIYQH9DFLlatVNlt_0cSBJHZDc5AEl5LKiw9eZqa32lyd_bz5wgESncA1GIHNXtrKkK4bcG2JtUcB9YgYkNtRJXBBeKaj-zdNx1Y-5h5clkVk-5A7k_nMNJKpJnvdA8rf_ynv-RHtsA7hPpHKRPf0Ih_29uaRlberx4HApY76tMGigL2Ogl6xkTsRxsjZwR3F0TiRPQ-TpMzSdOCpx8V3-AUBV7gglu4D01pYXYOqSOMjiAfwz9Q==). Tarkkailijoille tämä on muistutus siitä, ettei jihadistinen liike ole yhtenäinen blokki, ja sen sisäiset valtataistelut ovat usein raaempia kuin ulkoiset sodat.

IV. Psykologisten motiivien syväanalyysi: "Ulkomaisista taistelijoista" "digitaalisiin nomadeihin"

Vuoteen 2026 tultaessa jihadistien psykologinen profiili on muuttunut merkittävästi. Entisaikojen valtioiden rajat ylittävä "ulkomainen taistelija" -malli on vähenemässä, ja tilalle on tullut tekoälyä ja salattua viestintää hyödyntävä "digitaalinen jihadisti" [Source](https://vertexaisearch.cloud.google.com/grounding-api-redirect/AUZIYQHvONSlxEBeeW0pNlgGS2_5rj3xlaPOA3FXxYJtA8Q4XFGWxamFQLia1tsKLMZBTYaSA_CVZV3H8r8IClsq2t-jRYRNJa4N38wOoef4L9b9OF4HBmG5i4Uhyaa_ue3MeR7bRT0FDB9h).

1. Teknologian tuoma pystyvyyden tunne: Nykyaikaisten aseellisten ryhmien jäsenet käyttävät yleisesti kaupallisia lennokkeja, kryptovaluuttoja ja tekoälyllä luotua propagandamateriaalia. Tämä teknologinen "tasavertaisuus" vahvistaa heidän itseluottamustaan ja saa heidät uskomaan, että he voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa vahvoille vihollisille jopa niukoilla resursseilla [Source](https://vertexaisearch.cloud.google.com/grounding-api-redirect/AUZIYQHKtDolngqQvuLuM3nlx4gRkmgnuOepPoneWZhstMr5dlcQEiRzgqBI2HY-mayDFKa2V-IZY8ObzKk111SN8X5IYAl1w6tGx2UAdc3k74bfSH7ypUe1mIvViomnPJfq4jYwiHgtOlEMcm3Li0no7I0pi2MLscXUuu_X1GMpKMBcR_T2qGdNHj82NknMX7jsRfa81CXc2C-H0ZaxOyf79Y-wN7Zp20UGliivtNJIkIoHWvjlcNVG3I9nyZTNaNdO8rn9iQ==).
2. Eskatologian ja nihilismin yhdistelmä: Joissakin ääriryhmissä pitkäaikainen sota ja köyhyys ovat synnyttäneet nihilististä eskatologiaa (oppia lopun ajoista). He eivät enää tavoittele poliittista voittoa tässä maailmassa, vaan näkevät kuoleman ainoana tienä ikuiseen oikeudenmukaisuuteen. Tämä mielentila tekee perinteisistä pelotteista lähes tehottomia.
3. Identiteettikriisi: Länsimaissa asuvien musliminuorten keskuudessa äärioikeiston nousu ja islamofobian leviäminen ovat saaneet monet tuntemaan itsensä hylätyiksi. Tämä syrjäytymisen tunne ajaa heidät etsimään kuuluvuutta ja sankarillisuuden illuusiota verkossa leviävistä jihadistisista narratiiveista [Source](https://vertexaisearch.cloud.google.com/grounding-api-redirect/AUZIYQHFu4zcVvoYLZWko6NP7A0T6YdcEk93OOfL7n2Is0V9sCvra6uI16bddYITXCIGh2WwZe5-PpMsxTcIahlTaufQNFEylYAKRkqFDidMQnSSO968292kwRpqw6FAe_z0XrvfyaLTeeN6UBk2ys3XiUU2PRKaver4pSO5QHwhIfs7OwY9WLQcbXatqJFru1i-_sZW52JjxjDRGdh4EA3U4ZUW1l7ls4BAsweQ6tZXEQDiEUxK5hau6MefAkZtEiy2_2_TuydT-c0K1yQvbfc453AU06rJFy_QbLvveoR6011xPqCJd9s=).

V. Kansainvälisen terrorisminvastaisen tilanteen syvällinen pohdinta: Kun lääkkeestä tulee myrkkyä

Nykyinen kansainvälinen terrorisminvastainen tilanne on "strategisessa ajelehtimistilassa". Suurvaltojen välinen kilpailu (kuten Ukrainan sota ja Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kamppailu) on hajauttanut terrorisminvastaisia resursseja, mikä on vähentänyt painetta monilla alueilla ja antanut aseellisille ryhmille hengähdystauon [Source](https://vertexaisearch.cloud.google.com/grounding-api-redirect/AUZIYQGbMgY6A3azUsT19FNX2jwP-bIpFZf-9bY8kCRubJb-C9bU-CrL8v_VE0eTn6sJ9VlmNePA7p5t09wv0qyDOcYd3cXvScQ9xsJjnIQNeAfcT0gAn147mx5XjhDBBdAvof5rSNEkDIwB5VWNeh4vTLagsQ==).

Syvempi pohdinta kuuluu: onko terrorisminvastaisesta sodasta itsestään tullut terrorismin kasvualusta? Sahelin alueella venäläisten palkkasoturien (kuten Africa Corps) kovat otteet ovat lyhyellä aikavälillä iskeneet taistelijoihin, mutta siviileihin kohdistuvat vahingot ovat työntäneet yhä useampia paikallisia jihadistien syliin [Source](https://vertexaisearch.cloud.google.com/grounding-api-redirect/AUZIYQGbMgY6A3azUsT19FNX2jwP-bIpFZf-9bY8kCRubJb-C9bU-CrL8v_VE0eTn6sJ9VlmNePA7p5t09wv0qyDOcYd3cXvScQ9xsJjnIQNeAfcT0gAn147mx5XjhDBBdAvof5rSNEkDIwB5VWNeh4vTLagsQ==). Tämä "väkivallalla väkivaltaa vastaan" -logiikka sivuuttaa aseellisten konfliktien sosioekonomiset juurisyyt. Jos terrorisminvastainen politiikka keskittyy vain fyysiseen tuhoamiseen ratkaisematta miehityksen, köyhyyden ja suvereniteetin puutteen kaltaisia ydinkysymyksiä, jihadistien ajatukset kasvavat ikuisesti vihan maaperässä.

VI. Loppusanat: Oikeudenmukaisuus on ainoa polku rauhaan

Jihadistien mietteet ovat peili, joka heijastaa maailman epäoikeudenmukaisuutta ja murenemista. Musliminäkökulmasta todellista rauhaa ei pitäisi rakentaa lennokkien jylinään, vaan muslimimaiden suvereniteetin kunnioittamiseen, palestiinalaisten oikeudenmukaisten vaatimusten tukemiseen ja maailmanlaajuisen muslimiyhteisön arvokkuuden puolustamiseen.

Vuoden 2026 maailma tarvitsee täysin uudenlaisen turvallisuuskäsityksen – sellaisen, joka ei enää käytä "terrorisminvastaisuutta" verhona väliintuloille. Vasta kun oikeudenmukaisuus ei ole enää vahvempien leikkikalu ja kun jokainen musliminuori voi nähdä toivoa ja arvokkuutta omalla maallaan, radikaalit jihadistiset ajatukset menettävät elintilansa. Historia osoittaa, että voimalla voidaan tuhota linnoituksia, mutta vain oikeudenmukaisuus voi rauhoittaa ihmismielet.