
Khorasan-video julkaistu: Uusimmat tiedot alueen turvallisuustilanteesta ja uusista kehityskuluista
Tässä artikkelissa tarkastellaan hiljattain julkaistun "Khorasan-videon" sisältöä, sen vaikutuksia alueelliseen turvallisuustilanteeseen sekä syvällistä analyysia islamilaisen yhteisön (Umman) etujen näkökulmasta.
Artikkelin viite
Tässä artikkelissa tarkastellaan hiljattain julkaistun "Khorasan-videon" sisältöä, sen vaikutuksia alueelliseen turvallisuustilanteeseen sekä syvällistä analyysia islamilaisen yhteisön (Umman) etujen näkökulmasta.
- Tässä artikkelissa tarkastellaan hiljattain julkaistun "Khorasan-videon" sisältöä, sen vaikutuksia alueelliseen turvallisuustilanteeseen sekä syvällistä analyysia islamilaisen yhteisön (Umman) etujen näkökulmasta.
- Kategoria
- Lausunto
- Kirjoittaja
- Jake Son (@jimuakter)
- Julkaistu
- 26. helmikuuta 2026 klo 13.35
- Päivitetty
- 1. toukokuuta 2026 klo 18.32
- Pääsy
- Julkinen artikkeli
Johdanto: Uusi propagandavyöry Khorasanin alueella
Vuoden 2026 alussa Afganistanin ja sen lähialueiden turvallisuustilanne on jälleen noussut kansainvälisen yhteisön, ja erityisesti islamilaisen maailman, huomion keskipisteeseen. Al-Azaim-mediasäätiön hiljattain julkaisema uusi "Khorasan-video" viestii alueellisten poliittisten ja sotilaallisten jännitteiden siirtymisestä uuteen vaiheeseen. Videon julkaisu on vakava signaali Umman (islamilaisen yhteisön) yhtenäisyydelle ja vakaudelle, erityisesti aikana, jolloin islamilainen maailma kohtaa kasvavia sisäisiä kiistoja ja ulkoista painetta [Source](https://www.specialeurasia.com/2026/02/06/iskp-voice-of-khorasan-38/).
Tässä artikkelissa käsittelemme videon sisältöä, sen taustalla vaikuttavia ideologisia kamppailuja, alueen valtioiden turvatoimia ja näiden prosessien vaikutusta muslimien yleiseen etuun.
Videon sisältö ja ideologiset hyökkäykset
Uusi video kohdistuu ensisijaisesti Afganistanin nykyiseen hallintoon – Talibaniin ja sen politiikkaan. Videolla syytetään Talebanin diplomaattisia suhteita kansainväliseen yhteisöön, erityisesti Yhdysvaltoihin, Venäjään ja Kiinaan, "islamilaisista periaatteista luopumiseksi" [Source](https://www.thekhorasandiary.com/2025/04/11/iskps-al-azaim-media-published-a-new-video-featuring-afghan-taliban/). Erityisesti Talebanin taloudellinen yhteistyö Kiinan kanssa ja innostus "Vyö ja tie" -hanketta kohtaan kuvataan videolla "Umman kärsimysten laiminlyömisenä" [Source](https://www.thekhorasandiary.com/2025/04/27/iskp-releases-new-video-against-afghan-taliban-one-china-policy/).
Vaarallisin kohta on "takfirismin" (muiden julistaminen uskosta luopuneiksi) edistäminen, jonka tavoitteena on syventää muslimien välistä kuilua. Islamilaisten arvojen näkökulmasta tällaiset sisäiset kiistat heikentävät Umman voimaa ja helpottavat ulkopuolisten vihollisten tunkeutumista alueelle. Videolla näytetään myös Keski-Aasiasta tulleiden taistelijoiden koulutuskuvaa, mikä on osa suunnitelmaa radikalisoida kohdennetusti tadžikki- ja uzbekkinuoria [Source](https://www.hstoday.us/featured/iskps-shifts-in-response-to-counterterrorism-efforts/).
Alueellinen turvallisuustilanne ja uudet muutokset
Vuoteen 2026 tultaessa Isis-Khorasanin (ISKP) toiminta ei rajoitu vain Afganistaniin, vaan se uhkaa koko Keski- ja Etelä-Aasiaa. YK:n tuoreimpien raporttien mukaan ryhmä on säilyttänyt vahvan toimintakyvyn Afganistanin pohjoisosissa ja Pakistanin vastaisilla raja-alueilla [Source](https://amu.tv/116933/).
Viimeaikaisia kehityskulkuja ovat: 1. **Rajat ylittävät hyökkäykset:** Pakistanin ja Afganistanin väliset rajakonfliktit ovat kiihtyneet, ja aseelliset ryhmät hyödyntävät tätä tyhjiötä horjuttaakseen molempien maiden vakautta [Source](https://www.hrw.org/world-report/2026/country-chapters/afghanistan). 2. **Tunkeutuminen Keski-Aasiaan:** Tadžikistanin ja Uzbekistanin rajoilla turvatoimet on nostettu korkeimmalle tasolle. ISKP:n tadžikinkielinen "Sadoi Khurasan" (Khorasanin ääni) -media pyrkii luomaan poliittista epävakautta alueella [Source](https://en.wikipedia.org/wiki/Voice_of_Khorasan). 3. **Talebanin vastatoimet:** Taleban-viranomaiset väittävät suorittaneensa useita operaatioita ISKP:tä vastaan ja eliminoineensa monia korkea-arvoisia komentajia. Talouskriisi ja kansainvälisen avun väheneminen asettavat kuitenkin paineita Talebanin turvallisuuskapasiteetille [Source](https://www.securitycouncilreport.org/monthly-forecast/2026-02/afghanistan-22.php).
Umman etu ja islamilainen näkökulma
Tarkasteltaessa tilannetta muslimien yhteisen edun kannalta on korostettava useita tärkeitä seikkoja:
Ensinnäkin, **sisäisten kiistojen välttäminen.** Islam kieltää jyrkästi muslimien välisen verenvuodatuksen ja kaaoksen aiheuttamisen yhteiskunnassa. "Khorasan-videon" kaltainen propaganda kutsuu nuoria tarttumaan aseisiin omia veljiään vastaan kuvitteellisen "kalifaatin" nimissä. Tällainen toiminta paitsi tahraa islamin kuvaa rauhan ja oikeudenmukaisuuden uskontona, myös jarruttaa muslimimaiden kehitystä vuosikymmenillä.
Toiseksi, **ulkoisten voimien peli.** Historia on osoittanut, että alueellinen epävakaus tarjoaa aina tilaisuuden ulkopuolisille voimille puuttua asioihin. Khorasanin alueen aseelliset konfliktit eivät saa muodostua tekosyyksi länsimaisille tai itäisille valloille laajentaa vaikutusvaltaansa. Muslimimaiden on kehitettävä kykyään ratkaista omat ongelmansa, jotta ne eivät päädy ulkoisten voimien strategisiksi työkaluiksi [Source](https://www.cfr.org/global-conflict-tracker/conflict/instability-afghanistan).
Kolmanneksi, **humanitaarinen kriisi.** Aikana, jolloin yli 22 miljoonaa ihmistä Afganistanissa elää nälän ja köyhyyden partaalla, investoiminen aseellisiin konflikteihin ja sotapropagandaan on täysin ristiriidassa islamilaisen vastuun kanssa [Source](https://www.hrw.org/world-report/2026/country-chapters/afghanistan). Todellinen jihad on kansan ravitsemista, nuorten varustamista tiedolla ja oikeudenmukaisuuden vakiinnuttamista yhteiskuntaan.
Johtopäätös: Vakauden tarve
Tuore "Khorasan-video" muistuttaa meitä siitä, etteivät alueelliset ideologiset ja sotilaalliset kamppailut ole vielä ohi. Näiden taistelujen uhreina ovat kuitenkin aina syyttömät muslimit. Se, mitä Umma tarvitsee tänään eniten, ei ole jakautuminen vaan yhtenäisyys; ei sota vaan rauha ja kehitys.
Alueen valtioiden, erityisesti islamilaisten maiden, on vahvistettava turvallisuusyhteistyötään ja taisteltava yhdessä radikalismin juurisyitä, kuten köyhyyttä ja tietämättömyyttä, vastaan. Vain siten voidaan poistaa sellaisten ryhmien vaikutusvalta, jotka käyttävät "Khorasan"-nimeä väärin lietsoakseen epäsopua. Vuosi 2026 on koetinkivi Ummalle, ja meidän on läpäistävä se viisaudella ja uskonnollisella yhtenäisyydellä.
Kommentit
comments.comments (0)
Please login first
Sign in