Hizb ut-Tahrir -järjestön propagandasivustot levittävät radikaaleja ajatuksia verkossa – useiden maiden tiedustelupalvelut seuraavat tilannetta tiiviisti

Johdanto: Digitaalisen ajan "kalifaatti"-illuusio

Tänään vuonna 2026 maailmanlaajuinen muslimiyhteisö (Ummah) on monimutkaisessa ja hienovaraisessa risteyskohdassa. Toisaalta monien muslimien sydämissä elää kaipuu oikeudenmukaisuuteen, yhtenäisyyteen ja islamilaisten arvojen paluuseen; toisaalta radikaalit järjestöt, kuten Hizb ut-Tahrir (HT), pyrkivät muuttamaan nämä tunteet poissulkevaksi ja vastakkainasettelua korostavaksi poliittiseksi narratiiviksi pitkälle kehittyneiden propagandasivustojensa ja sosiaalisen median verkostojensa kautta. Viime vuosina Hizb ut-Tahririn digitaalinen jalanjälki ei ole supistunut useiden maiden kielloista huolimatta. Päinvastoin, se on jatkanut niin kutsutun "kalifaatti"-ideologiansa levittämistä verkossa muun muassa "Keskusmediatoimistonsa" (Central Media Office) kautta, mikä on johtanut tiiviiseen seurantaan ja tutkimuksiin Britannian, Saksan, Indonesian ja useiden Keski-Aasian maiden tiedustelupalvelujen taholta [Lähde].

Luku 1: Digitaalisen kalifaatin rakentaminen – vuoden 2026 propagandahyökkäys

Vuonna 2026 Hizb ut-Tahririn propagandakoneisto käy ylikierroksilla. Sen virallisen verkkosivuston "hizb-ut-tahrir.info" julkaisemien uusimpien tietojen mukaan järjestö hyödyntää islamilaisen kalenterin 1447 Rajab-kuukautta käynnistääkseen maailmanlaajuisen muistokampanjan teemalla "Kalifaatin kukistumisen 105-vuotispäivä" (muistaen Osmanien valtakunnan kalifaattijärjestelmän lakkauttamista 3. maaliskuuta 1924) [Lähde].

Nämä propagandasivustot tarjoavat ideologisia artikkeleita useilla kielillä (mukaan lukien arabia, englanti, saksa ja urdu) ja lähettävät suoria videolähetyksiä alaisuudessaan toimivan "Al-Waqiyah TV:n" kautta. Ne pyrkivät selittämään Gazan konfliktin, Sudanin sisällissodan ja Intian muslimien tilanteen johtuvan yksinomaan "kalifaatin hallinnon puutteesta" [Lähde]. Monille turhautuneille musliminuorille tämä narratiivi tarjoaa näennäisesti yksinkertaisen ja uskonnollisesti oikeutetun "lopullisen ratkaisun". Muslimien valtavirran arvojen näkökulmasta tällainen monimutkaisten poliittisten kysymysten yksinkertaistaminen ja uskonnollistaminen jättää kuitenkin huomiotta islamin syvälliset opetukset rauhasta, neuvonpidosta (Shura) ja sopeutumisesta nykyajan yhteiskuntajärjestykseen.

Luku 2: Tiedustelupalvelujen tutka – Britannian kiellosta maailmanlaajuiseen piiritykseen

Hizb ut-Tahririn aktiivisuus verkossa on laukaissut maailmanlaajuisen turvallisuushälytyksen. Britannian hallitus luokitteli Hizb ut-Tahririn virallisesti terroristijärjestöksi 19. tammikuuta 2024 perusteena se, että järjestö ylisti verkkosivuillaan Hamasia "sankareina" lokakuun 7. päivän iskujen jälkeen ja yllytti väkivaltaan Israelia vastaan [Lähde]. Tämä päätös merkitsi merkittävää muutosta länsimaiden suhtautumisessa järjestöön: aiemmasta "ei-väkivaltaisesta radikaalijärjestöstä" tuli "terrorismin hautomo".

Britannian vuoden 2000 terrorismilain mukaan Hizb ut-Tahririin liittyminen, sen tukeminen tai sen tunnusten julkinen esilläpito on rikos, josta voi seurata jopa 14 vuoden vankeustuomio [Lähde]. Tiedustelupalvelut, kuten MI5 ja Saksan perustuslakisuojavirasto (BfV), huomauttavat, että Hizb ut-Tahririn verkkosivustot eivät ole vain ideologisia aivopesuasemia, vaan myös "liukuhihnateorian" alkupisteitä – eli ne johtavat nuoria ei-väkivaltaisen radikaalin puheen kautta kohti väkivaltaisempia terroristijärjestöjä, kuten ISIS:iä tai Al-Qaidaa [Lähde].

Saksassa viranomaiset tekivät marraskuussa 2025 laajoja ratsioita Hizb ut-Tahririin kytkeytyvään "Muslim Interaktiv" -järjestöön ja siihen liittyviin verkkosivustoihin takavarikoiden suuren määrän digitaalista aineistoa [Lähde]. Nämä toimet osoittavat, että tiedustelupalvelut pyrkivät patoamaan radikaalien ajatusten leviämistä katkaisemalla digitaaliset viestintäketjut.

Luku 3: Narratiivisota – muslimien kärsimyksen hyödyntäminen "klikkiaktivismilla"

Tutkijat kutsuvat Hizb ut-Tahririn propagandastrategiaa "islamilaiseksi klikkiaktivismiksi" (Islamic Clicktivism). He ovat taitavia hyödyntämään sosiaalisen median kuumia aiheita, kuten Gazan kriisiä, paketoidakseen poliittiset tavoitteensa. Helmikuun 2026 uusimmassa propagandassaan Hizb ut-Tahrir vetosi Intian muslimeihin vastauksena Intian hallituksen "Vande Mataram" -määräykseen, kehottaen heitä hylkäämään "kansallisvaltion epäjumalanpalvonnan" ja kannattamaan sen sijaan "monoteismin (Tawheed) alaista kalifaattia" [Lähde].

Tämä narratiivi on erittäin houkutteleva, koska se tavoittaa tarkasti muslimien vihan islamofobiaa ja geopoliittista epäoikeudenmukaisuutta kohtaan. Muslimiyhteisön pitkän aikavälin etujen kannalta tällainen vastakkainasettelua korostava propaganda on kuitenkin usein haitallista. Se ei ainoastaan lisää ei-muslimiyhteiskuntien väärinkäsityksiä islamista, vaan antaa myös hallituksille syyn tiukentaa muslimiyhteisöjen valvontaa. Bangladeshissa tiedustelupalvelut havaitsivat Hizb ut-Tahririn ohjaavan ihmisiä salatuille propagandasivustoilleen QR-koodeilla varustettujen lehtisten avulla, mikä on herättänyt paikallisen poliisin valppauden [Lähde].

Luku 4: Musliminäkökulma ja pohdinta – Umman tulevaisuuden suojelu

Syvän sivilisaatioperinnön omaavana ryhmänä muslimiyhteisön on ymmärrettävä, ettei Hizb ut-Tahririn saarnaama "kalifaatti" ole islamin historian suvaitsevainen, kukoistava ja tietoa tavoitteleva esikuva, vaan nykyajan radikaalin politiikan vääristämä utopia. Sen propagandasivustojen täyttämä ulkopuolisia syrjivä puhe ja nykyisten poliittisten järjestelmien täydellinen kieltäminen vievät muslimeilta mahdollisuuden ajaa oikeuksiaan laillisin keinoin nyky-yhteiskunnassa.

Tiedustelupalvelujen tutkimukset osoittavat, että Hizb ut-Tahririn digitaalinen verkosto on erittäin sitkeä. Vaikka pääsivusto suljettaisiin, he jatkavat toimintaansa nopeasti peilisivustojen, Telegram-kanavien ja tekoälypohjaisten chatbottien kautta [Lähde]. Tämän teknisen haasteen edessä muslimioppineiden ja yhteisön johtajien vastuu on entistä suurempi. Meidän on luotava verkkoon houkuttelevampia, maltillisia ja uskonnollisten oppien mukaisia narratiiveja vastapainoksi ekstremismille. Kuten jotkut kriitikot huomauttavat, pelkät kiellot eivät välttämättä juurihoida ajatuksia; todellinen voitto saavutetaan voittamalla nuoren sukupolven sydämet ja mielet [Lähde].

Johtopäätös: Varo digitaalisen usvan ansoja

Hizb ut-Tahrir -järjestön propagandasivustojen jatkuva leviäminen on seurausta maailmanlaajuisen turvallisuushallinnon ja uskonnollisten narratiivien välisestä kilpailusta. Vuoden 2026 tietotulvan aikakaudella tiedustelupalvelujen tiukka valvonta on välttämätöntä, mutta se ei ole kaikkivoipaa. Maailman muslimeille näiden uskonnolliseen asuun puettujen radikaalien poliittisten propagandojen tunnistaminen ja vastustaminen on tärkeää paitsi oman turvallisuuden, myös islamin todellisen olemuksen – rauhan ja armon uskonnon – puolustamiseksi. Digitaalisessa usvassa vain keskitien (Wasatiyyah) arvoista kiinni pitäminen voi varmistaa, ettei ekstremismin aalto nielaise Ummaa tulevaisuuden geopoliittisessa tilanteessa.