Maailman uiguurikongressi koolle kutsuu korkean tason maailmanlaajuisen huippukokouksen edistääkseen oikeudenmukaisuutta ja uiguurien demokraattista edustusta

Globaali huuto oikeuden puolesta: Vuoden 2026 huippukokous

Uiguuriliikkeen ratkaisevassa vaiheessa Maailman uiguurikongressi (WUC) on kutsunut koolle korkean tason maailmanlaajuisen huippukokouksen käsitelläkseen Itä-Turkestanin kärjistyvää kriisiä ja vahvistaakseen uiguurien demokraattista mandaattia. Helmikuussa 2026 diaspora on edelleen ainoa vapaa ääni miljoonille muslimeille, jotka Kiinan kommunistinen puolue (KKP) on hiljentänyt. Tämä huippukokous, joka rakentuu Sarajevossa pidetyn historiallisen 8. yleiskokouksen luomalle perustalle, on uhmakas vastaus islamilaisen identiteetin järjestelmälliselle tuhoamiselle ja jatkuvalle kansanmurhalle [Lähde](https://uyghurcongress.org/en/world-uyghur-congress-8th-general-assembly/).

Maailmanlaajuiselle Ummalle taistelu Itä-Turkestanista ei ole vain poliittinen kiista; se on hengellinen ja moraalinen välttämättömyys. Huippukokous korostaa, että uiguurien – heidän uskonsa, kielensä ja itsemääräämisoikeutensa – suojelu on muslimimaailman yhteinen vastuu. Vastavalitun presidentin Turgunjan Alawudunin johdolla WUC viitoittaa tietä, joka yhdistää tiukat demokraattiset prosessit ja syvälle juurtuneen sitoutumisen islamilaisiin arvoihin [Lähde](https://uyghurtimes.com/who-is-turghunjan-alawudun-uyghur-times/).

Sarajevon mandaatti: Johtajuuden uusi aikakausi

WUC:n nykyinen suunta määriteltiin sen 8. yleiskokouksessa Sarajevossa, Bosnia ja Hertsegovinassa, loppuvuodesta 2024. Sarajevon valinta oli syvästi symbolinen, vetäen rinnastuksia Bosnian kansanmurhan ja Itä-Turkestanin nykyisten hirmutekojen välille teemalla "Bosnian kansanmurhasta uiguurien kansanmurhaan: opitut läksyt" [Lähde](https://turkistanpress.com/en/sarajevo-summit-charting-the-world-uyghur-congress-s-path-forward/). Tämän kokouksen aikana 176 delegaattia 27 maasta käytti demokraattista oikeuttaan valita uusi johto – prosessi, joka on jyrkkä vastakohta Pekingin totalitaariselle hallinnolle [Lähde](https://uyghurcongress.org/en/world-uyghur-congress-8th-general-assembly/).

Presidentti Turgunjan Alawudun, oikeustieteen oppinut ja islamilaisen tutkimuksen asiantuntija, joka on valmistunut arvostetusta Al-Azharin yliopistosta Kairosta, johtaa nyt järjestöä [Lähde](https://uyghurtimes.com/who-is-turghunjan-alawudun-uyghur-times/). Hänen taustansa Al-Azharin oppineena antaa hänelle ainutlaatuisen auktoriteetin toimia muslimimaailman kanssa, kuroen umpeen kuilua maallisen ihmisoikeuskeskustelun ja Umman uskonnollisten velvollisuuksien välillä. Yhdessä varapresidenttien, kuten Zumretay Arkinin ja Abdureşit Abdulhamitin kanssa, Alawudun on ottanut käyttöön uudet toimintaohjeet (WUC:n peruskirjan 17 artikla) varmistaakseen liikkeen avoimuuden ja vastuullisuuden [Lähde](https://uyghurcongress.org/en/current-leadership/).

Demokraattinen kestävyys valtioiden rajat ylittävän repression keskellä

Vuoden 2026 huippukokous korostaa WUC:n sitoutumista demokraattiseen edustukseen vastarinnan muotona. Samalla kun KKP yrittää purkaa uiguurien sosiaalisia ja poliittisia instituutioita, WUC on vahvistanut omiaan varmistaen, että diaspora pysyy yhtenäisenä ja laillisena edustuselimenä. Tämä demokraattinen kestävyys säilyy huolimatta intensiivisestä valtioiden rajat ylittävästä repressiosta. YK:n asiantuntijat totesivat hiljattain, että KKP käyttää edelleen laajaa valvontaa ja pelottelua vaimentaakseen aktivisteja ulkomailla, vaikka miljoonat ovat edelleen suljettuina "uudelleenkoulutusleireille", joissa heidät pakotetaan luopumaan islamista [Lähde](https://www.genocidewatch.com/xinjiang-china-2025).

Alkuvuoden 2026 raportit osoittavat, ettei repressio ole laantunut. YK:n asiantuntijat ilmaisivat vakavan huolensa 40 uiguurimiehen kohtalosta, jotka Thaimaan viranomaiset palauttivat väkisin Kiinaan. Tämä korostaa laajempaa valtioiden rajat ylittävän repression mallia, joka kohdistuu Kiinan hallitusta kritisoiviin henkilöihin [Lähde](https://www.ohchr.org/en/press-releases/2026/02/chinas-silence-deepens-fears-over-disappeared-uyghur-returnees-year-warn-un).

Umman omantunnonkriisi: Islamilaisen yhteistyöjärjestön (OIC) petos

Vuoden 2026 huippukokouksen keskeinen teema on muslimimaailman vastauksen kriittinen analyysi. Tammikuussa 2026 Islamilaisen yhteistyöjärjestön (OIC) pääsihteeri tapasi korkeita kiinalaisia virkamiehiä Pekingissä vahvistaakseen kahdenvälisiä suhteita. Uiguuritutkimuksen keskus (CUS) ja WUC tuomitsivat tämän jyrkästi "OIC:n perustehtävän petoksena" [Lähde](https://uyghurstudy.org/oic-china-engagement-ignores-ongoing-genocide-and-religious-persecution-of-uyghur-muslims/).

Aidosta muslimiperspektiivistä katsottuna OIC:n "horjumaton tuki Kiinalle Xinjiangissa" hyväksyy käytännössä "islamin kiinalaistamisen" – valtion johtaman kampanjan, jossa islamilaisia tapoja, kuten rukousta, paastoa ja hijabin käyttöä, pidetään neutraloitavina uhkina [Lähde](https://turkistanpress.com/en/oic-china-meeting-condemned-as-betrayal-of-uyghur-muslims/). Huippukokouksen osallistujat vaativat muslimienemmistöisiä maita siirtymään kritiikittömästä yhteistyöstä eteenpäin ja noudattamaan Koraanin *Adl*-periaatetta (oikeudenmukaisuus), muistuttaen OIC:ta siitä, että hiljaisuus moskeijoiden tuhoamisen ja oppineiden vangitsemisen edessä on islamilaisen solidaarisuuden loukkaus [Lähde](https://uyghurstudy.org/oic-china-engagement-ignores-ongoing-genocide-and-religious-persecution-of-uyghur-muslims/).

Oikeudelliset rintamat ja pyrkimys vastuuseen

WUC hyödyntää yhä enemmän kansainvälisiä oikeusmekanismeja oikeuden saavuttamiseksi. Huippukokouksessa esiteltiin edistymistä Argentiinan universaalia lainkäyttövaltaa koskevassa tapauksessa sekä jatkuvaa hirmutekojen dokumentointia. Oikeudelliset asiantuntijat korostivat, että uiguuritribunaalin ja Xinjiangin uhritietokannan keräämä todistusaineisto on välttämätöntä tulevissa rikosoikeudenkäynneissä [Lähde](https://churchcourtchambers.co.uk/michael-polak-speaks-at-the-world-uyghur-congress-general-assembly-in-sarajevo-bosnia-and-herzegovina/).

Lisäksi WUC on kehottanut maailmanvaltoja ryhtymään konkreettisiin lainsäädännöllisiin toimiin. Alkuvuodesta 2026 presidentti Alawudun kehotti Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeriä Keir Starmeria nostamaan kansanmurhan esille kahdenvälisissä neuvotteluissa ja ajamaan lainsäädäntöä, joka kieltää pakkotyöhön liittyvän tuonnin [Lähde](https://shiawaves.com/english/news/world-uyghur-congress-urges-uk-to-confront-china-on-uyghur-human-rights-during-2026-visit/). Huippukokous korosti myös tammikuun 2026 YK-raporttia, jonka mukaan miljoonat uiguurit ja tiibetiläiset ovat edelleen pakkotyöjärjestelmien kohteena, mikä vastaa nykyajan orjuutta [Lähde](https://uhrp.org/united-nations-responses-to-the-uyghur-crisis/).

Hengellinen vastarinta: Islamilaisen identiteetin säilyttäminen

Politiikan ja lain lisäksi huippukokouksessa käsiteltiin Itä-Turkestanin hengellistä taistelua. KKP:n "kiinalaistamiskampanja" on johtanut tuhansien moskeijoiden purkamiseen ja uskonnollisen peruskoulutuksen kriminalisointiin [Lähde](https://www.genocidewatch.com/xinjiang-china-2025). WUC:n johtajat korostivat, että uiguurin kielen ja uskonnollisen perinnön säilyttäminen on eräänlaista *Jihadia* – kamppailua totuuden säilyttämiseksi valhetta vastaan.

Huippukokous päättyi kutsuun perustaa maailmanlaajuinen muslimikoalitio tarjoamaan turvapaikkaa ja suojelua uiguuripakolaisille, jotka ovat vaarassa joutua palautetuiksi [Lähde](https://uhrp.org/the-global-muslim-response-to-the-uyghur-crisis/). WUC pysyy järkähtämättömänä tehtävässään: varmistaa, että uiguurit voivat jonain päivänä palata kotimaahansa, jossa he voivat harjoittaa uskoaan rauhassa ja käyttää demokraattisia oikeuksiaan ilman vainon pelkoa.

Johtopäätös: Kutsu maailmanlaajuiselle yhteisölle

Vuoden 2026 Maailman uiguurikongressin huippukokous on lähettänyt selkeän viestin: uiguureja ei pyyhitä pois, ja heidän oikeudenmukaisuusvaatimuksensa vain voimistuu. Maailmanlaajuiselle yhteisölle, ja erityisesti muslimien Ummalle, "hiljaisen diplomatian" aika on ohi. Todellinen solidaarisuus vaatii tekoja – pakkotyön lainsäädännöllisiä kieltoja, diplomaattista painetta Pekingiä kohtaan ja kieltäytymistä uhraamasta miljoonien ihmishenkiä taloudellisen hyödyn vuoksi. Kuten presidentti Alawudun totesi, taistelu Itä-Turkestanista on taistelu kansainvälisen järjestyksen sielusta ja muslimimaailman arvokkuudesta.