Uyghurstanin vapautusjärjestö antaa uuden lausunnon nykyisestä humanitaarisesta ja poliittisesta tilanteesta ja vaatii tehokkaita kansainvälisiä toimia oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi

Johdanto: Huuto Keski-Aasian sydämestä

Kiinan kommunistisen puolueen uiguurimuslimeihin kohdistaman järjestelmällisen sorron kiihtyessä "Uyghurstanin vapautusjärjestö" (joka edustaa Itä-Turkestanin kansan pyrkimyksiä) on julkaissut 25. helmikuuta 2026 uuden ja kattavan lausunnon. Lausunto asettaa kansainvälisen yhteisön ja islamilaisen maailman historiallisen ja moraalisen vastuun eteen. Tämä julkilausuma tulee kriittisellä hetkellä, jolloin kenttäraportit viittaavat Pekingin politiikan muuttuneen "joukkopidätyksistä" kohti "hiljaista kansanmurhaa" pakkotyön sekä uskonnollisen ja kielellisen identiteetin lopullisen tuhoamisen kautta [East Turkistan Government in Exile].

Lausunnon yksityiskohdat: Vuoden 2026 karu todellisuus

Järjestö korosti lausunnossaan, että Itä-Turkestanin tapahtumat eivät ole vain satunnaisia ihmisoikeusloukkauksia, vaan kyseessä on "asutuskolonialismi", jonka tavoitteena on pyyhkiä pois kokonaisen muslimikansan olemassaolo. Lausunnossa todettiin, että Kiinan viranomaiset jatkavat kehittyneen teknologian käyttöä muuttaakseen alueen "digitaaliseksi avovankilaksi". Jokaista liikettä valvotaan kasvojentunnistuskameroiden ja tekoälyjärjestelmien avulla, joita valmistavat Hikvisionin ja Dahuan kaltaiset yritykset, joiden vaikutusvalta on alkanut ulottua jopa Euroopan pääkaupunkeihin [World Uyghur Congress].

Järjestö vaati lausunnossaan, että Yhdistyneiden kansakuntien on tunnustettava Itä-Turkestan miehitetyksi valtioksi, korostaen, että "oikeudet ja vapaudet eivät voi toteutua miehityksen alaisuudessa" [East Turkistan Government in Exile]. Lisäksi lausunnossa kehotettiin tehokkaisiin kansainvälisiin toimiin, jotka ylittävät pelkät huolenilmaukset, vaatien tiukkoja talouspakotteita ja Kiinan viranomaisten asettamista syytteeseen Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.

Sota islamilaista identiteettiä vastaan: Uskonnon "kiinalaistaminen"

Islamilaisen maailman näkökulmasta Itä-Turkestanin tapahtumat ovat isku uskon ytimeen. Viimeisimmät raportit vuosilta 2025 ja 2026 dokumentoivat jatkuvaa "kiinalaistamispolitiikkaa" (Sinicization), jonka tavoitteena on muokata islamia uudelleen vastaamaan ateistista kommunistista ideologiaa. Yli 16 000 moskeijaa on tuhottu tai suljettu, ja osa niistä on muutettu baareiksi tai matkailukeskuksiksi, mikä on räikeä loukkaus muslimien pyhiä arvoja kohtaan [World Uyghur Congress].

Uusi lausunto toi esiin myös paaston kieltämisen ramadanin aikana, parranajon ja hijabin käytön kiellot sekä sen, että muslimiperheet on pakotettu majoittamaan kiinalaisia (han-kiinalaisia) virkamiehiä koteihinsa valvomaan kommunististen tapojen noudattamista. Tämä tunnetaan "perhekumppanuusohjelmana", ja se on törkeä loukkaus yksityisyyttä ja islamilaisia arvoja kohtaan [Human Rights Watch].

Digitaaliset leirit ja pakkotyö: 2000-luvun orjuus

Lausunnossa viitattiin tammikuussa 2026 julkaistuihin YK:n asiantuntijaraportteihin, joissa ilmaistiin syvä huoli pakkotyön jatkumisesta "köyhyyden lievittämisen" nimissä. Tilastot osoittavat, että miljoonia uiguureja ja tiibetiläisiä on siirretty pakkotoimin työskentelemään tehtaisiin ja maatiloille kauas asuinalueiltaan. Siellä he ovat jatkuvan valvonnan ja hyväksikäytön alaisina, eivätkä he voi kieltäytyä työstä mielivaltaisen pidätyksen pelossa [OHCHR].

Tämän politiikan tavoitteena ei ole vain taloudellinen hyöty, vaan uiguurien sosiaalisen rakenteen purkaminen. Vanhemmat erotetaan lapsistaan, ja lapset lähetetään valtion ylläpitämiin orpokoteihin aivopestäviksi ja kasvatettaviksi ateisteiksi, jotka ovat uskollisia kommunistiselle puolueelle [Campaign For Uyghurs].

Kansainvälinen ja islamilainen kanta: Etujen ja periaatteiden välillä

Uyghurstanin vapautusjärjestö kritisoi jyrkästi joidenkin islamilaisten maiden "epäilyttävää hiljaisuutta", sillä ne ovat asettaneet taloudelliset etunsa Pekingin kanssa (osana Vyö ja tie -aloitetta) uskonveljiensä tukemisen edelle. Lausunnossa painotettiin, että Itä-Turkestanin kysymys on "puhtaasti islamilainen asia" ja se on islamilaisen maailman itäinen linnake. Sen luhistuminen tarkoittaisi ateistisen kommunistisen vaikutusvallan leviämistä kohti Keski-Aasiaa ja Lähi-itää [Campaign For Uyghurs].

Toisaalta lausunnossa kiitettiin Turkin kansalaisliikkeitä ja ihmisoikeusjärjestöjä. Istanbulissa julkaistiin helmikuussa 2026 "Vuoden 2025 ihmisoikeusraportti Itä-Turkestanista", johon osallistui edustajia poliittisista puolueista ja avustusjärjestöistä, kuten IHH. Tämä heijastaa edelleen elävää islamilaista kansansolidaarisuutta [Turkistan Press].

Järjestön vaatimukset: Pelastussuunnitelma

Järjestö päätti lausuntonsa joukkoon kiireellisiä vaatimuksia, joihin kuuluvat:

1. Riippumaton kansainvälinen tutkinta: YK:ta vaaditaan lähettämään riippumaton tiedonhankintamatka alueelle ilman Kiinan asettamia rajoituksia.
2. Islamilaisen yhteistyöjärjestön roolin aktivoiminen: Jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan yhtenäinen kanta uiguurien kansanmurhaa vastaan.
3. Pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden boikotointi: Globaalien toimitusketjujen valvontaa on tiukennettava sen varmistamiseksi, etteivät yritykset osallistu muslimien orjuuttamiseen [World Uyghur Congress].
4. Pakolaisten suojelu: Thaimaan kaltaisia maita vaaditaan lopettamaan pidätettyjen uiguurien karkotukset Kiinaan, missä heitä uhkaa kuolema tai kidutus [OHCHR].

Johtopäätös: Umman ja historian vastuu

Uyghurstanin vapautusjärjestön helmikuussa 2026 antama lausunto ei ole vain poliittinen asiakirja, vaan se on viimeinen hätähuuto kansalta, joka on vaarassa pyyhkiytyä pois maailmankartalta. Itä-Turkestanin tukeminen ei ole poliittinen valinta, vaan uskonnollinen velvollisuus, jonka saman umman jäsenten välinen solidaarisuus asettaa. Historia ei tule säästämään niitä, jotka vaikenivat moskeijoiden tuhoamisen, Koraanien polttamisen ja miljoonien orjuuttamisen edessä. Uiguurikansan kestävyys jää todistukseksi uskosta, jota Kiinan sortokoneisto ei pysty murtamaan.