Rebiya Kadeer johtaa uutta kansainvälistä liikehdintää uiguurien kärsimyksen ja asian tulevaisuuden valaisemiseksi nykyisessä poliittisessa tilanteessa

Rebiya Kadeer: Sinnikkyyden symboli tyrannian edessä

Maailman käydessä läpi suuria geopoliittisia muutoksia, Rebiya Kadeer, jota kutsutaan "uiguurien äidiksi", nousee väsymättömäksi voimaksi Itä-Turkestanin kansan oikeuksien puolustamisessa. Korkeasta iästään huolimatta Kadeer on hiljattain käynnistänyt uuden kansainvälisen liikehdinnän, jonka tavoitteena on murtaa hiljaisuus, jonka kansainväliset taloudelliset ja poliittiset intressit ovat asettaneet miljoonien uiguurimuslimien kärsimykselle. Rebiya Kadeer, joka muuttui menestyneestä liikenaisesta poliittiseksi vangiksi ja myöhemmin maanpaossa olevaksi johtajaksi, edustaa nykyään sellaisen asian elävää omaatuntoa, jota suurvallat yrittävät hämärtää [World Uyghur Congress](https://www.uyghurcongress.org).

Islamilaisesta näkökulmasta Rebiya Kadeeria ei pidetä vain ihmisoikeusaktivistina, vaan vartiossa olevana taistelijana, joka puolustaa yhtä islamilaisen maailman (Ummah) rintamista. Hänen taistelunsa ilmentää "sorretun auttamisen" käsitettä, joka on islamilaisten arvojen peruspilari. Vuoden 2026 nykyisten muutosten valossa Kadeer pyrkii yhdistämään uiguurien asian yleismaailmallisiin oikeudenmukaisuuden ja vapauden arvoihin, korostaen samalla Itä-Turkestanin kansan syvää islamilaista identiteettiä, joka on järjestelmällisten tuhoamisyritysten kohteena.

Uusi kansainvälinen liikehdintä: "Äidin" strategia unohdusta vastaan

Kadeerin johtama uusi liikehdintä tapahtuu tilanteessa, jossa Kiinan viranomaisten harjoittama rajat ylittävä sorto ulkomailla asuvia aktivisteja kohtaan on lisääntynyt. Viimeaikaiset toimet ovat keskittyneet kansainvälisten oikeudellisten polkujen aktivoimiseen, mukaan lukien painostus tutkimusten aloittamiseksi Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa Itä-Turkestanissa tehdyistä rikoksista ihmisyyttä vastaan [Human Rights Watch](https://www.hrw.org/news/2024/10/24/world-uyghur-congress-elects-new-leadership).

Rebiya Kadeerin uusi strategia sisältää useita pääakseleita: 1. **Asian kansainvälistäminen oikeusfoorumeilla:** Työskentely kansainvälisten lakitiimien kanssa keskitysleireiltä selviytyneiden todistusten dokumentoimiseksi ja niiden esittäminen ratkaisevina todisteina kansallisissa tuomioistuimissa maissa, jotka noudattavat "yleismaailmallisen tuomiovallan" periaatetta. 2. **Toimitusketjuihin kohdistuva paine:** Itä-Turkestanin alueella pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden boikottikampanjoiden vahvistaminen, mikä on alkanut tuottaa tulosta Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen lainsäädännön tiukentuessa [Amnesty International](https://www.amnesty.org). 3. **Liittoumien rakentaminen muiden sorrettujen kansojen kanssa:** Kadeer pyrkii luomaan yhtenäisen rintaman sorrosta kärsivien kansojen kanssa korostaen, että uiguurien vapaus on erottamaton osa ihmisen vapautta kaikkialla.

Uiguurien asia islamilaisen maailman vaa'alla: Auttamisvelvollisuus ja poliittiset haasteet

On valitettavaa nähdä jyrkkä ero uiguureja kohtaan tuntevan islamilaisen kansan mielipiteen ja joidenkin hallitusten virallisten kantojen välillä, jotka ovat valinneet hiljaisuuden tai jopa osallisuuden Kiinan investointien paineessa. Rebiya Kadeer muistuttaa puheissaan islamilaiselle maailmalle aina profeetta Muhammadin (rauha hänelle) hadithista: "Muslimi on muslimin veli, hän ei sorra häntä eikä jätä häntä yksin".

Uiguurien asian hylkääminen joidenkin Islamilaisen yhteistyöjärjestön (OIC) jäsenvaltioiden taholta on syvä haava Umman kehossa. Viime aikoina on kuitenkin tapahtunut muutos islamilaisessa kansalaisietoisuudessa, kun kansalaisyhteiskunnan instituutiot ja vapaat oppineet ovat alkaneet korottaa ääntään vaatiakseen kulttuurisen ja uskonnollisen kansanmurhan lopettamista. Kadeerin johtaman liikehdinnän tavoitteena on elvyttää tämä tietoisuus, pitäen Itä-Turkestanin kysymystä todellisena testinä sille, kuinka sitoutunut Umma on moraalisiin ja uskonnollisiin periaatteisiinsa [Uyghur Human Rights Project](https://uhrp.org).

Nykyiset geopoliittiset muutokset: Suurvaltojen kamppailun ja ihmisoikeuksien välissä

Vuonna 2026 kansainvälistä kenttää leimaa jyrkkä polarisaatio läntisen leirin ja Kiinan välillä. Tässä yhteydessä Rebiya Kadeer varoittaa muuttamasta uiguurien asiaa pelkäksi "pelinappulaksi" poliittisissa konflikteissa. Hän vaatii, että asiaa käsitellään oikeudellisena, inhimillisenä ja moraalisena kysymyksenä, joka on riippumaton poliittisista jännitteistä.

Kansainväliset raportit, mukaan lukien YK:n ihmisoikeusvaltuutetun raportti, ovat osoittaneet vakavia loukkauksia, jotka täyttävät rikoksia ihmisyyttä vastaan koskevat kriteerit [OHCHR Report](https://www.ohchr.org/en/documents/country-reports/ohchr-assessment-human-rights-concerns-xinjiang-uyghur-autonomous-region). Voimasuhteiden muutokset vaativat kuitenkin uiguurijohdolta, ja erityisesti Rebiya Kadeerilta, tarkkaa diplomaattista taktikointia sen varmistamiseksi, että asia pysyy elossa maailman ollessa kiireinen muiden kriisien, kuten Ukrainan sodan tai Lähi-idän jännitteiden, kanssa.

Uskonnolliset loukkaukset: Järjestelmällinen sota islamilaista identiteettiä vastaan

Rebiya Kadeerin liikehdinnästä ei voida puhua mainitsematta uskonnollista puolta, joka on konfliktin ydin. Itä-Turkestanin islamilainen identiteetti on ennennäkemättömän hyökkäyksen kohteena; historiallisten moskeijoiden purkamisesta, paaston kieltämisestä ja Koraanien hallussapidon kriminalisoinnista aina muslimien pakottamiseen uskontonsa vastaisiin käytäntöihin.

Tämä järjestelmällinen islamin kohdistaminen ei ole vain ihmisoikeusloukkaus, vaan yritys repiä kokonaisen kansan juuret irti. Rebiya Kadeer korostaa jokaisessa foorumissa, että uiguurien puolustaminen on muslimin oikeuden puolustamista harjoittaa uskontoaan vapaasti, ja se on islamin ja muslimien kunnian puolustamista ateistisen sortokoneiston edessä. Hän kutsuu islamilaisen maailman suuria uskonnollisia instituutioita, kuten Al-Azharia ja Muslimien maailmanliittoa, ottamaan tiukemman ja selkeämmän kannan näihin räikeisiin loukkauksiin.

Tulevaisuuden näkymät: Kohti tehokasta kansainvälistä oikeutta

Huolimatta synkästä tilanteesta, Rebiya Kadeer katsoo tulevaisuuteen varovaisen toiveikkaasti. Maailman uiguurikongressin uuden johdon valinta vuoden 2024 lopulla, Turgunjan Alawudunin johdolla, edustaa uuden veren tuomista asian ytimeen, Kadeerin säilyessä korkeana henkisenä ja poliittisena auktoriteettina [World Uyghur Congress](https://www.uyghurcongress.org/en/wuc-concludes-8th-general-assembly-in-sarajevo-elects-new-leadership/).

Asian tulevaisuus riippuu kansainvälisen liikehdinnän kyvystä: 1. **Uiguurien rivien yhtenäistäminen:** Sisäisten erimielisyyksien ylittäminen ja työskentely yhden vahvan sateenvarjon alla. 2. **Kansalaisdiplomatian aktivoiminen:** Ihmisten tavoittaminen lännessä ja idässä kansanpaineen luomiseksi hallituksille. 3. **Investoiminen uuteen sukupolveen:** Koulutettujen uiguurinuorten valmistaminen johtamaan taistelua kansainvälisillä areenoilla useilla kielillä ja nykyaikaisilla työkaluilla.

Johtopäätös: Kutsu maailman ja islamilaiselle omalletunnolle

Rebiya Kadeerin tänään johtama kansainvälinen liikehdintä on huuto epäoikeudenmukaisuutta vastaan ja kutsu jokaiselle, jolla on omatunto, seistä sellaisen kansan rinnalla, jota tuhotaan vain siksi, että se pitää kiinni identiteetistään ja uskonnostaan. Meille muslimeille uiguurien asia ei ole ohimenevä poliittinen kysymys, vaan vastuu, josta Jumala meitä kysyy. Rebiya Kadeerin ja Itä-Turkestanin veljiemme tukeminen sanoin, aineellisesti ja poliittisella painostuksella on vähintä, mitä voidaan tehdä epäoikeudenmukaisuuden poistamiseksi. Historia ei armahda vaikenijoita, ja oikeudenmukaisuus, vaikka se viipyisikin, on väistämätöntä vapaiden ihmisten kestävyyden ja vartiossa olevien päättäväisyyden ansiosta.