Japanin uiguuriyhdistys järjesti symposiumin edistääkseen tietoisuutta kulttuuriperinnön suojelusta ja vaatiakseen kansainvälistä huomiota ihmisoikeustilanteelle

Johdanto: Moraalinen huuto kirsikankukkien kynnyksellä

25. helmikuuta 2026 Tokiossa, kaupungissa, jossa moderni sivilisaatio ja perinteinen kulttuuri kohtaavat, järjestettiin Japanin alahuoneen jäsenten rakennuksessa merkittävä symposium kansallisen selviytymisen ja uskonnollisen arvokkuuden puolesta [Source](https://www.hrw.org/news/2026/02/27/japan-should-adopt-regulation-counter-uyghur-forced-labor). Japanin uiguuriyhdistyksen (Japan Uyghur Association, JUA) isännöimän tapahtuman tavoitteena oli syventää Japanin yleisön ymmärrystä uiguurien kulttuuriperinnön suojelusta ja esittää kiireellinen vetoomus kansainväliselle yhteisölle – erityisesti maailmanlaajuiselle muslimiyhteisölle (Ummah) – Itä-Turkestanin yhä vakavammasta ihmisoikeustilanteesta. Muslimien oikeuksien pitkäaikaisina tarkkailijoina meidän on tarkasteltava tätä idässä käytävää oikeudenmukaisuuskamppailua uskon syvyyden ja geopoliittisen laajuuden kautta.

Kansallisen kulttuurin kuihtuminen: ”Hiljainen sota” uskon perusteita vastaan

Symposiumissa Japanin uiguuriyhdistyksen puheenjohtaja Afumetto Retepu piti koskettavan puheen. Hän totesi, että uiguurikansa kohtaa vakavimman kulttuurisen kansanmurhan kriisin sitten vuoden 1949 [Source](https://uyghur-j.org/japan/). Tämä kriisi ei ilmene ainoastaan fyysisenä vankeutena, vaan myös sielun riistämisenä. Tuoreimpien raporttien mukaan Itä-Turkestanissa on tuhottu tai muutettu tuhansia moskeijoita, minareetteja on kaadettu ja niiden tilalle on asennettu kylmiä valvontakameroita ja poliittisia iskulauseita [Source](https://www.uyghurtimes.com/index.php/japan-holds-international-uyghur-forum/).

Muslimin näkökulmasta moskeija ei ole vain rukouspaikka, vaan myös yhteisöllisyyden ja kulttuuriperinnön majakka. Kun Koraanin lukeminen kielletään ja ramadanin paastosta tulee todiste ”ekstremismistä”, kyseessä ei ole vain uiguurien vaino, vaan suora loukkaus maailmanlaajuista islamilaista uskoa kohtaan. Symposiumissa esiteltiin syvällinen analyysi ”islamin kiinalaistamispolitiikasta”, joka paljasti, kuinka viranomaiset yrittävät muuttaa pyhän uskon hallinnan välineeksi vääristämällä oppeja ja pakottamalla imaameja vannomaan uskollisuutta valtiolle [Source](https://fdc64.jp/2023/10/29/%e4%b8%96%e7%95%8c%e5%90%84%e5%9b%bd%e5%9b%bd%e4%bc%9a%e8%ae%ae%e5%91%98%e6%94%af%e6%8c%81%e7%bb%b4%e5%90%be%e5%b0%94%e5%9b%bd%e9%99%85%e8%ae%ba%e5%9d%9b%e5%b0%87%e5%9c%a8%e6%97%a5%e6%9c%ac%e5%8f%ac/).

Älykköjen joukkokato: Kansallisen muistin katkeaminen

Yksi symposiumin keskeisistä aiheista oli ”uiguuriälykköjen joukkokato”. Tokion yliopiston professori Tomoko Ako jakoi tutkimustuloksiaan ja totesi, että vuodesta 2017 lähtien satoja uiguurieliittiin kuuluvia – mukaan lukien yliopistojen rehtoreita, runoilijoita ja kielitieteilijöitä – on suljettu niin kutsutuille ”uudelleenkoulutusleireille” tai tuomittu ankariin vankeusrangaistuksiin [Source](https://fdc64.jp/2024/02/08/%e7%bb%b4%e5%90%be%e5%b0%94%e9%97%ae%e9%a2%98%e4%b8%93%e9%a2%98%e8%ae%a8%e8%ae%ba%e4%bc%9a%e5%b0%86%e5%9c%a8%e4%b8%9c%e4%ba%ac%e5%a4%a7%e5%ad%a6%e5%bc%80%e4%bb%a5/). Nämä älyköt ovat uiguurikulttuurin suojelijoita, ja heidän poissaolonsa tarkoittaa kohtalokasta katkoa kielen, historian ja taiteen perinnössä.

Muslimimaailmassa tiedon tavoittelu on uskonnollinen velvoite (”etsi tietoa kehdosta hautaan”). Kun kansan viisaat vaiennetaan, seuraukset ovat katastrofaaliset. Symposiumissa kehotettiin Japanin akateemista maailmaa ja kansainvälisiä koulutusjärjestöjä luomaan mekanismeja maanpaossa olevien uiguuritutkijoiden suojelemiseksi ja pyyhittävän kansallisen muistin, kuten Muqam-musiikkiperinnön ja perinteisten Meshrep-kokoontumisten, taltioimiseksi [Source](https://uhrp.org/event/uyghur-genocide-resistance/).

Pakkotyö ja globaalit toimitusketjut: Muslimietiikan näkökulma

Toinen symposiumin polttopiste oli ”pakkotyö”. Japanin puoluerajat ylittävän uiguuriasiain parlamentaarisen ryhmän puheenjohtaja Keiji Furuya ilmoitti, että Japani edistää aktiivisesti ”uiguurien pakkotyön ehkäisylakia”, jonka tarkoituksena on kieltää Itä-Turkestanin pakkotyöhön liittyvien tuotteiden pääsy Japanin markkinoille [Source](https://japan-forward.com/uyghur-congress-presses-japan-to-act-on-forced-labor-in-china/). Elokuuhun 2025 mennessä Yhdysvallat on vastaavan lain nojalla pysäyttänyt epäiltyjä tuotteita yli 3,7 miljardin dollarin arvosta [Source](https://www.hrw.org/news/2026/02/24/letter-chairperson-japan-uyghur-parliamentary-association-keiji-furuya).

Islamilaiseen talousetiikkaan perustuen kaikki riistoon, sortoon ja vastentahtoiseen työhön perustuva liiketoiminta on ”haram” (kiellettyä). Uiguurimuslimit pakotetaan tehtaissa luopumaan uskostaan ja alistumaan aivopesuun, ja heidän tuottamansa tuotteet (kuten puuvilla, tomaatit ja aurinkopaneelikomponentit) virtaavat maailmanmarkkinoille. Tämä asettaa kuluttajat eettiseen dilemmaan. Symposiumissa kehotettiin muslimimaiden liike-elämän johtajia ja kuluttajia tarkastamaan toimitusketjunsa varmistaakseen, etteivät he tue sortoa. Tämä ei ole vain oikeudellinen velvoite, vaan myös uskon vaatimus.

Japanin rooli: Demokraattinen liittolainen ja ihmisoikeuksien puolustaja

Japanin uiguuriyhdistys on perustamisestaan (2008) lähtien pyrkinyt levittämään totuutta Japanin yhteiskunnassa [Source](https://zh.wikipedia.org/wiki/%E6%97%A5%E6%9C%AC%E7%BB%B4%E5%90%be%E5%B0%94%E5%8D%8F%E4%BC%9A). Viime vuosina Japanin hallituksen asenne on muuttunut merkittävästi. Vuonna 2022 Japanin parlamentti hyväksyi päätöslauselman Xinjiangin ihmisoikeustilanteesta, ja vuonna 2025 Japanin pääministeri ilmaisi suoraan vakavan huolensa uiguurien ihmisoikeuksista tavatessaan Kiinan johtoa [Source](https://www.hrw.org/news/2026/02/27/japan-should-adopt-regulation-counter-uyghur-forced-labor).

Symposiumissa korostettiin, että Japanin asema Aasian ainoana G7-jäsenenä tekee sen kannanotoista suuntaa-antavia. Järjestämällä tällaisia symposiumeja Japanin uiguuriyhdistys on onnistunut nostamaan tämän kysymyksen poliittisesta pelistä yleisinhimillisten arvojen tasolle. Kiertävät näyttelyt ja puheet esimerkiksi Fukuokassa ja Gifussa ovat auttaneet tavallisia japanilaisia ymmärtämään uiguurien kärsimystä ja sitkeyttä [Source](https://uygurnews.com/uyghur-awareness-events-draw-significant-support-in-gifu-japan/) [Source](https://uygurnews.com/uyghur-genocide-awareness-events-held-in-fukuoka-japan/).

Ylikansallinen sorto: Japanissa asuvien uiguurien turvallisuusuhka

Symposiumissa paljastettiin myös huolestuttava ”ylikansallisen sorron” ilmiö. Monet Japanissa asuvat uiguurit kertoivat saavansa uhkauspuheluita kotimaansa turvallisuusviranomaisilta. Heitä vaaditaan antamaan tietoja Japanin uiguurijärjestöjen toiminnasta, tai muuten heidän kotimaassa olevat sukulaisensa kohtaavat vakavia seurauksia [Source](https://www.ohchr.org/sites/default/files/Documents/HRBodies/CCPR/CCPR130/NGO/Japan_Uighur_Association.docx). Tällainen toiminta loukkaa vakavasti Japanin suvereniteettia ja asukkaiden perusoikeuksia.

Muslimiyhteisölle perhesiteiden tuhoaminen on julminta mahdollista sortoa, sillä islam arvostaa perheen yhtenäisyyttä äärimmäisen korkealle. Symposiumissa kehotettiin Japanin hallitusta vahvistamaan Japanissa asuvien uiguurien suojelua, yksinkertaistamaan turvapaikkaprosesseja ja tarjoamaan matkustusasiakirjoja niille, jotka eivät voi uusia passejaan, jotta heitä ei palautettaisi vaaraan [Source](https://www.uyghurcongress.org/en/weekly-brief-05-december-2025/).

Johtopäätös: Yhteinen taistelu oikeudenmukaisuuden ja arvokkuuden puolesta

Tämän symposiumin onnistuminen ei ole vain Japanin uiguuriyhdistyksen vuosien työn tulos, vaan myös maailmanlaajuisten oikeudenmukaisuuden voimien kohtaaminen. Kuten puheenjohtaja Afumetto Retepu totesi: ”Emme suojele vain uiguurien kulttuuria, vaan ihmiskunnan monimuotoisuutta ja omaatuntoa.”

Muslimimaailman jäseninä emme voi sulkea silmiämme veljiemme ja sisartemme kärsimykseltä. Itä-Turkestanin moskeijoiden rauniot itkevät, ja kadonneet älyköt odottavat oikeutta. Kehotamme muslimimaiden hallituksia, uskonnollisia johtajia ja kansalaisjärjestöjä ottamaan mallia Japanin uiguuriyhdistyksen toiminnasta ja puhumaan rohkeasti kansainvälisellä areenalla. Oikeudenmukaisuus saattaa viipyä, mutta uskon ja perumattoman taistelun avulla totuus voittaa valheet, ja vapauden aurinko paistaa vielä kerran Tian Shan -vuorten juurella.

Tämä ei ole vain taistelu ihmisoikeuksista, vaan perimmäinen testi siitä, keitä me olemme ja mihin me uskomme. Allah siunatkoon niitä, jotka työskentelevät oikeudenmukaisuuden puolesta.