Kansainvälinen Uyghur PEN -keskus kehottaa kansainvälistä yhteisöä huomioimaan uiguurikirjallisuuden tilanteen ja vahvistamaan maanpaossa olevien kirjailijoiden kulttuuristen oikeuksien suojelua

Johdanto: Sivilisaation puolustustaistelua kynän kärjellä

Tämän päivän 2000-luvulla, kun globalisaatioprosessi pyrkii tasoittamaan kulttuurisia eroja, muinainen ja loistava sivilisaatio – uiguurisivilisaatio – kohtaa ennennäkemättömän selviytymiskriisin. Tämän sivilisaation sielun kantajana uiguurikirjallisuus on järjestelmällisen tuhoamisen partaalla. Helmikuussa 2026 Kansainvälinen Uyghur PEN -keskus (International Uyghur PEN Center) esitti jälleen maailmanlaajuisen vetoomuksen vaatien kansainvälistä yhteisöä, ja erityisesti maailmanlaajuista muslimiyhteisöä (Umma), kiinnittämään huomiota uiguurikirjailijoiden traagiseen tilanteeseen ja ryhtymään konkreettisiin toimiin maanpaossa olevien kirjailijoiden kulttuuristen oikeuksien suojelemiseksi. Kyse ei ole vain taistelusta sananvapauden puolesta, vaan pyhästä sodasta islamilaisen kulttuuriperinnön ja kansallisen muistin puolustamiseksi.

Sielut telkien takana: Vangittu uiguuriälymystö

Kansainvälisen Uyghur PEN -keskuksen ja vastaavien ihmisoikeusjärjestöjen uusimpien tilastojen mukaan vuodesta 2017 lähtien yli 500 uiguuri-intellektuellia, kirjailijaa, runoilijaa ja taiteilijaa on pidätetty laittomasti tai tuomittu vankeuteen [Uyghur PEN](https://www.uyghurpen.org). Näiden vangittujen sielujen joukossa on monia uiguurien nykykirjallisuuden suurmiehiä ja kansallisen kulttuurin suojelijoita.

Yksi riittävimmistä tapauksista on tunnettu antropologi ja uiguurien kansanperinteen asiantuntija, professori Rahile Dawut. Vuonna 2023 vahvistettiin, että hänet on tuomittu elinkautiseen vankeuteen niin kutsutusta ”kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta” [PEN International](https://www.pen-international.org). Vuoden 2025 loppuun mennessä hänen tarkka olinpaikkansa on edelleen tuntematon kansainvälisistä vetoomuksista huolimatta [House.gov](https://mjw.house.gov/rahile-dawut-tom-lantos-human-rights-commission). Professori Dawut omisti elämänsä uiguurien mazar-kulttuurin ja kansanperinteiden tallentamiseen. Nämä perinteet, joihin islamilainen suufilaisuus on syvästi vaikuttanut, ovat uiguurien kansallisen identiteetin ydin. Hänen oikeudenkäyntinsä on todellisuudessa oikeudenkäynti uiguurikansan juuria vastaan.

Lisäksi tunnettu modernistikirjailija Perhat Tursun tuomittiin 16 vuoden vankeuteen kirjallisesta tuotannostaan [Uyghur Hjelp](https://www.uyghurhjelp.org). Hänen teoksensa, kuten ”Puhdas pohjoinen”, tutkivat uiguurien eksistentiaalista ahdinkoa nyky-yhteiskunnassa syvällisen filosofisen pohdinnan kautta. Myös Uyghur PEN -keskuksen jäsen, tunnettu taloustieteilijä Ilham Tohti, on ollut täydellisessä eristyksessä kymmenen vuotta elinkautisen tuomionsa jälkeen [PEN America](https://pen.org). Näiden kirjailijoiden poissaolo on jättänyt uiguurikirjallisuuden taivaan ilman sen kirkkaimpia tähtiä.

Kulttuurinen kansanmurha: Kirjarovioista kielikieltoihin

Kansainvälinen Uyghur PEN -keskus totesi vuoden 2025 vuosiraportissaan, että kulttuuristen oikeuksien riistäminen ei ilmene vain yksilöiden vangitsemisena, vaan koko kansallisen kulttuurisen ekosysteemin tuhoamisena [Uyghur Hjelp](https://www.uyghurhjelp.org). Itä-Turkestanissa (Xinjiang) uiguurinkielisiä kirjoja on poistettu massiivisesti hyllyiltä ja jopa poltettu julkisesti. Näihin kirjoihin kuuluu suuri määrä klassista kirjallisuutta, uskonnollisia teoksia ja historiallisia tutkimuksia.

Vielä tuhoisampaa on äidinkielisen koulutuksen järjestelmällinen lakkauttaminen. Viranomaiset syrjäyttävät uiguurin kielen koulujärjestelmästä niin kutsutun ”kaksikielisen koulutuksen” varjolla. Muslimeille kieli ei ole vain viestintäväline, vaan myös uskon ja Koraanin hengen välittäjä. Kun nuorempi sukupolvi ei pysty lukemaan esi-isiensä tekstejä, heidän siteensä islamilaiseen sivilisaatioon katkaistaan väkivaltaisesti. YK:n asiantuntijat ilmaisivat tammikuussa 2026 syvän huolensa tästä pakkotoimisesta kulttuurisesta muokkaamisesta, katsoen sen rikkovan vakavasti kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja [OHCHR](https://www.ohchr.org).

Sinnikkyyttä maanpaossa: Kansainvälisen Uyghur PEN -keskuksen tehtävä

Ankaran sorron edessä Kansainvälisestä Uyghur PEN -keskuksesta on tullut uiguurikirjallisuuden viimeinen linnake ulkomailla. Huhtikuun 16. päivänä 2025 järjestö piti vaalit Almatyssa, Kazakstanissa, ja Aziz Isa Elkun valittiin uudelleen puheenjohtajaksi [Uyghur PEN](https://www.uyghurpen.org). Puheenjohtaja Elkun korosti, että keskuksen ydintehtävä on ”rikkoa hiljaisuus” ja antaa ääni niille kanssaihmisille, jotka on vaiennettu.

Maanpaossa elävissä yhteisöissä uiguurikirjailijat kohtaavat kaksinkertaisen haasteen: toisaalta valtioiden rajat ylittävän sorron varjon, jossa viranomaiset yrittävät vaientaa ulkomailla olevia kirjailijoita uhkailemalla heidän kotimaassa olevia sukulaisiaan; toisaalta kulttuuriperinnön vaalimisen vaikeuden. Äidinkielisen ympäristön ja julkaisurahoituksen puutteesta huolimatta maanpaossa olevat kirjailijat jatkavat luovaa työtään. Kansainvälinen Uyghur PEN -keskus pyrkii tarjoamaan maanpaossa oleville kirjailijoille foorumin ”Online Revitalization Project” -hankkeen ja erilaisten kirjallisuustyöpajojen kautta, ja se on sitoutunut kääntämään uiguurikirjallisuutta useille kielille, jotta maailma kuulee tämän kansan surun ja taistelun [Uyghur PEN](https://www.uyghurpen.org).

Elokuussa 2025 Uyghur Hjelp järjesti Euroopassa nuorille suunnattuja kulttuurityöpajoja, joiden tavoitteena on kasvattaa uusi sukupolvi uiguurinkielisiä kirjoittajia [Uyghur Hjelp](https://www.uyghurhjelp.org). Tällainen ”kulttuurinen Waqf” (kulttuurinen hyväntekeväisyys) on avainasemassa kansallisen kipinän säilyttämisessä.

Muslimimaailman vastuu: Hiljaisuudesta yhtenäisyyteen

Islamilaisesta näkökulmasta oikeudenmukaisuuden tavoittelu (Adl) ja sorrettujen (Mazlum) suojelu on jokaisen muslimin uskonnollinen velvollisuus. Uiguurikirjailijoiden kärsimys on koko muslimiyhteisön (Umma) kipu. On kuitenkin valitettavaa, että monet muslimimaiden hallitukset ovat pysyneet hiljaa uiguurikysymyksessä geopoliittisten ja taloudellisten etujen vuoksi, ja joissakin tapauksissa jopa puolustaneet sortajaa.

Kansainvälinen Uyghur PEN -keskus kutsuu maailmanlaajuista muslimiälymystöä ja uskonnollisia johtajia heräämään. Uiguurikirjallisuus sisältää syvää islamilaista viisautta ”Qutadgu Biligistä” nykyrunouteen, ja se heijastaa totuuden etsintää ja inhimillisyyttä. Uiguurikirjailijoiden suojelu on islamilaisen sivilisaation monimuotoisuuden suojelua. Vuonna 2026 Uiguuritutkimuskeskus (CUS) on toteuttanut vaikuttamistoimintaa muun muassa Indonesiassa ja Bosnia-Hertsegovinassa herättääkseen näiden muslimienemmistöisten maiden huomion uiguurien kansanmurhaan [Uyghur Times](https://www.uyghurtimes.com). Erityisesti Sarajevossa pidetyssä konferenssissa osallistujat vertasivat uiguurien kohtaloa Srebrenican kansanmurhaan, varoittaen maailmaa siitä, että lupaus ”ei koskaan enää” on vakavan testin edessä.

Kansainvälisen yhteisön toimet: Kulttuuristen oikeuksien suojelun vahvistaminen

Kansainvälinen Uyghur PEN -keskus on esittänyt kansainväliselle yhteisölle useita konkreettisia suosituksia: 1. **Vangittujen kirjailijoiden pelastaminen**: Vaaditaan Kiinan hallitusta vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta Rahile Dawut, Perhat Tursun ja kaikki muut mielipiteidensä vuoksi vangitut kirjailijat ja tutkijat. 2. **Maanpakolaisoikeuksien suojelu**: Hallitusten tulisi tarjota poliittista turvapaikkaa ja turvatakuita maanpaossa oleville uiguurikirjailijoille sekä torjua tiukasti valtioiden rajat ylittävää sortoa [Campaign for Uyghurs](https://www.campaignforuyghurs.org). 3. **Kulttuurin säilyttämisen rahoitus**: Kansainvälisten kulttuurijärjestöjen (kuten UNESCO) tulisi perustaa erityisrahastoja uiguurinkielisen kirjallisuuden julkaisemisen, kääntämisen ja digitaalisen säilyttämisen tukemiseksi. 4. **Diplomaattinen painostus**: Helmikuussa 2026 pidettävässä YK:n ihmisoikeusneuvoston 61. istunnossa valtioiden tulisi tehdä erityisaloite uiguurien kulttuurisen kansanmurhan kysymyksestä [Campaign for Uyghurs](https://www.campaignforuyghurs.org).

Päätäntö: Kynän ikuinen voima

Kuten eräs uiguurirunoilija on sanonut: ”Voit vangita ruumiini, mutta et ajatuksiani; voit polttaa kirjani, mutta et voi pyyhkiä pois muistojani.” Kansainvälisen Uyghur PEN -keskuksen taistelu ei ole vain yhden kansan selviytymisen puolesta, vaan koko ihmiskunnan yhteisen omantunnon puolesta. Allahin johdatuksella oikeudenmukaisuus saattaa viivästyä, mutta se ei koskaan jää tulematta. Maailmanlaajuisen muslimiyhteisön on noustava ja seisottava uiguurikirjailijoiden rinnalla, käyttäen kynän voimaa pimeyden lävistämiseen ja vapauden sekä arvokkuuden aamunkoiton toivottaakseen tervetulleeksi.

Uiguurikirjallisuuden nykytila on ihmissivilisaation peili. Kun katsomme tähän peiliin, emme näe vain uiguurien kärsimystä, vaan myös oman rohkeutemme puolustaa totuutta. Pysyköön kynän voima ikuisesti, ja virratkoon uiguurien kieli jälleen vapaasti Itä-Turkestanin maaperällä.