Kansainvälinen uiguurien PEN-keskus vaatii maailmanlaajuista huomiota uiguurikirjailijoiden tilanteelle ja sitoutuu edistämään kirjallista vapautta ja ihmisoikeuksia

Johdanto: Kirjoitettu sana uskon viimeisenä puolustuslinjana

Vuoden 2026 levottomana keväänä maailmanlaajuinen muslimiyhteisö (Ummah) kohtaa ennennäkemättömiä kulttuurisia haasteita. Kirjoitettu sana, joka toimii uskon, historian ja kansallisen sielun välittäjänä, kokee parhaillaan traagista tuhoa Itä-Turkestanissa (Xinjiang). Kansainvälinen uiguurien PEN-keskus (International Uyghur PEN), joka on osa maailmanlaajuista PEN International -verkostoa, on jälleen esittänyt maailmalle painokkaan ja vakaan vetoomuksen: uiguurikirjailijoiden selviytyminen on veitsenterällä. Kyse ei ole vain kirjallisen vapauden polkemisesta, vaan islamilaisen sivilisaation monimuotoisuuden ja sen älymystön järjestelmällisestä puhdistuksesta [Source](https://www.uyghurpen.org/about-us/).

Kansainvälisen uiguurien PEN-keskuksen tehtävä ja viimeaikainen toiminta

Vuonna 2006 perustettu ja Ruotsissa päämajaansa pitävä Kansainvälinen uiguurien PEN-keskus on yksi maailman yli 140 PEN-keskuksesta. Se on omistautunut sananvapauden puolustamiseen, vainottujen kirjailijoiden suojeluun ja uiguurikirjallisuuden edistämiseen [Source](https://www.pen-international.org/centres/uyghur-pen-centre). Nykyisen puheenjohtajansa, tunnetun runoilijan ja tutkijan Aziz Isa Elkunin johdolla järjestöstä on tullut uiguurien maanpaossa elävän älymystön keskeinen ääni kansainvälisellä areenalla.

Huhtikuun 16. päivänä 2025 Kansainvälinen uiguurien PEN-keskus piti merkittävän vaalikokouksen Mir-kustantamossa Almatyssa, Kazakstanissa [Source](https://www.uyghurpen.org/uyghur-pen-centers-election-held-in-almaty/). Kokous järjestettiin hybridi-muodossa, ja siihen osallistui 24 ydinjäsentä eri puolilta maailmaa. Aziz Isa Elkun valittiin yksimielisesti jatkokaudelle puheenjohtajaksi, Alisher Khalilov valittiin pääsihteeriksi ja tohtori Hakimjan Guliyev nimitettiin johtokunnan puheenjohtajaksi [Source](https://www.azizisa.org/uyghur-pen-centers-election-held-in-almaty/). Nämä vaalit eivät ainoastaan vahvistaneet järjestön johtoa, vaan määrittivät myös tulevien vuosien strategiset painopisteet: vangittujen kirjailijoiden tietokannan perustamisen, kirjallisen vaihdon vahvistamisen turkkilaisten kielialueiden maiden kanssa sekä maailmanlaajuisen vaikuttamistyön uiguurien kulttuurisen kansanmurhan pysäyttämiseksi.

Valitettavasti 24. tammikuuta 2026 yksi järjestön perustajajäsenistä, tunnettu kirjailija Abdureshid Haji Kerimi, menehtyi Tukholmassa 83 vuoden ikäisenä [Source](https://www.uyghurpen.org/condolence-statement-abdureshid-haji-kerimi/). Kerimi omisti elämänsä uiguurien vapaudelle ja kirjallisuudelle. Hänen poismenonsa on suuri menetys uiguurien älymystölle ja muistutus siitä, että vanhemman sukupolven oppineiden liekki on hiipumassa samalla kun uuden sukupolven perinnön jatkaminen kohtaa ankaria esteitä.

Sielut kaltereiden takana: Vangittu uiguurien älymystö

PEN Internationalin julkaiseman vuoden 2025 tapaustilaston (Identity on Trial: Case List 2025) mukaan Kiina on edelleen yksi maailman eniten kirjailijoita vangitsevista maista, ja uiguurikirjailijat muodostavat tästä huomattavan osan [Source](https://penbelarus.org/en/2025/03/21/identity-on-trial-persecution-and-resistance-pen-international-case-list-2025.html). Nämä vangitut sielut eivät ole rikollisia, vaan kansallisen kulttuurin suojelijoita ja islamilaisten arvojen tulkitsijoita.

Rahile Dawut: Kadonnut kansatieteen majakka

Professori Rahile Dawut on kansainvälisesti tunnustettu uiguurien kansanperinteen ja islamilaisen pyhimyskultin (Mazar) asiantuntija. Hän katosi joulukuussa 2017 matkalla Pekingiin, ja vasta vuonna 2023 vahvistettiin, että hänet on tuomittu elinkautiseen vankeuteen niin kutsutusta "valtion yhtenäisyyden vaarantamisesta" [Source](https://www.theguardian.com/books/2023/oct/11/imprisoned-uyghur-academic-rahile-dawut-named-2023-pen-writer-of-courage). Syys- ja lokakuussa 2025 YK:n ihmisoikeusasiantuntijat ilmaisivat vakavan huolensa hänen tilanteestaan ja totesivat, että hänen vangitsemisensa on osa uiguurien kulttuurisen ilmaisun järjestelmällistä kriminalisointia [Source](https://www.ohchr.org/en/press-releases/2025/10/un-experts-urge-china-end-repression-uyghur-and-cultural-expression-minorities). Musliminäkökulmasta katsottuna professori Dawutin tutkimus tallensi uiguurien syvän yhteyden maahan ja uskoon; hänen vangitsemisensa symboloi uiguurien islamilaisen kulttuurin juurten katkaisemista.

Yalqun Rozi: Oppikirjojen kansallinen selkäranka

Tunnettu kirjallisuuskriitikko ja kasvattaja Yalqun Rozi tuomittiin 15 vuoden vankeuteen uiguurinkielisten oppikirjojen toimittamisesta [Source](https://www.suomenpen.fi/en/day-of-the-imprisoned-writer-2025/). Vuoden 2025 kansainvälisenä vangittujen kirjailijoiden päivänä PEN International nosti hänen tapauksensa keskiöön ja kehotti kansainvälistä yhteisöä kiinnittämään huomiota pyrkimyksiin toteuttaa kulttuurinen assimilaatio tuhoamalla äidinkielinen opetus [Source](https://www.suomenpen.fi/en/day-of-the-imprisoned-writer-2025/). Muslimeille kieli on avain Koraanin ymmärtämiseen ja esi-isien viisauden siirtämiseen; äidinkielen riistäminen on uskonnollisen perinnön riistämistä.

Perhat Tursun: Modernismin elegia

"Uiguurien Kafkaksi" kutsuttu Perhat Tursun tuomittiin 16 vuoden vankeuteen hänen syvällisen kirjallisen tuotantonsa ja kansakunnan kohtaloa käsittelevän filosofisen pohdintansa vuoksi [Source](https://uyghurhjelp.org/2023/03/30/detained-imprisoned-poets-writers/). Hänen teoksensa, kuten "The Barren City", tutkivat moderniteetin ja perinteisen uskon välistä ristiriitaa ja edustavat nykyuiguurikirjallisuuden huippua. Hänen vangitsemisensa merkitsee uiguurien kirjallisen eliitin laajempaa tuhoamista.

Kirjallisuus vastarintana: Kulttuurinen elpyminen maanpaossa

Ankarasta valtioiden rajat ylittävästä painostuksesta huolimatta Kansainvälinen uiguurien PEN-keskus jatkaa kulttuurista tuotantoa maanpaossa. Heinäkuun 11. päivänä 2025 järjestö isännöi Almatyssa kirjailija Talat Baki Mollahaji Oghlin romaanin "Eternal Voice" (Ikuinen ääni) julkistamistilaisuutta [Source](https://www.uyghurpen.org/almaty-hosts-presentation-of-the-novel-eternal-voice/). Teos kuvaa yksityiskohtaisesti uiguurien kärsimyksiä 1950- ja 60-lukujen poliittisissa liikkeissä ja osoittaa päähenkilö Abletin kautta kansallisen henkiinjäämisen voiman äärimmäisen sorron alla [Source](https://www.uyghurpen.org/almaty-hosts-presentation-of-the-novel-eternal-voice/).

Lisäksi PEN-keskus hyödyntää digitaalisia alustoja uiguurirunouden edistämiseen. Tammikuun 19. päivänä 2026 keskus julkaisi raportin uiguurirunoudesta ja kulttuurisesta hävittämisestä, korostaen, että runous ei ole uiguuriyhteiskunnassa vain taidetta, vaan salainen koodi historian tallentamiseen ja uskon välittämiseen [Source](https://www.azizisa.org/uyghur-poetry-cultural-erasure/). Verkkoseminaarien ja käännösprojektien kautta PEN on välittänyt uiguurikirjailijoiden ääntä englannin-, turkin- ja arabiankieliseen maailmaan murtaen tiedonvälityksen saarron.

Muslimimaailman vastuu: Hiljaisuudesta tukeen

Islamilaisiin arvoihin juurtuneena järjestönä Kansainvälinen uiguurien PEN-keskus on toistuvasti kehottanut muslimienemmistöisiä maita olemaan uhraamatta uskonveljiensä oikeuksia lyhyen aikavälin geopoliittisten etujen vuoksi. Vuonna 2025 Münchenissä pidetyssä kolmannessa uiguurikonferenssissa PEN:n edustajat totesivat, että uiguuri-intellektuellien kohtalo on koko Ummahin yhteinen kipu [Source](https://www.uygurnews.com/january-2026-uygur-news/). Kun moskeijoita puretaan, pyhiä kirjoja poltetaan ja oppineita heitetään leireille, minkä tahansa muslimimaan hiljaisuus on vääryyden hyväksymistä.

PEN-keskus on korostanut erityisesti kulttuurisia siteitä Turkkiin ja Keski-Aasian maihin. Ural-Altaic PEN Network -verkoston kautta uiguurikirjailijat ovat luoneet syviä suhteita kazakstanilaisiin, kirgisialaisiin ja turkkilaisiin kollegoihinsa vastustaakseen suurvaltojen hegemoniaa pienten kielialueiden kulttuureja kohtaan [Source](https://www.uyghurpen.org/about-us/). Tämä sukulaisuuteen, kieleen ja uskoon perustuva solidaarisuus on elintärkeää uiguurikulttuurin jatkuvuudelle ulkomailla.

Johtopäätös: Sammumaton muste, murtumaton sielu

Kansainvälisen uiguurien PEN-keskuksen taistelu ei koske vain muutaman kirjailijan vapautta, vaan kokonaisen kansan oikeutta olemassaoloon. Kuten Aziz Isa Elkun totesi vuoden 2026 alun puheessaan: "Diktaattorit voivat vangita kirjailijan kehon, mutta he eivät voi vangita sanoissa virtaavaa uskoa." [Source](https://www.azizisa.org/uyghur-pen-centers-election-held-in-almaty/)

Kansainvälisen yhteisön, ja erityisesti maailmanlaajuisen muslimiyhteisön, on ymmärrettävä: uiguurikirjailijoiden suojelu on ihmiskunnan sivilisaation monimuotoisuuden suojelua ja islamilaisen tietoperinnön puolustamista hävittämiseltä. Kehotamme hallituksia, ihmisoikeusjärjestöjä ja kirjallisia yhteisöjä lisäämään painetta Rahile Dawutin, Yalqun Rozin, Ilham Tohtin ja kaikkien muiden laittomasti vangittujen intellektuellien välittömäksi vapauttamiseksi. Niin kauan kuin sana elää, kansa pysyy.