Kansainvälinen uiguurien ihmisoikeus- ja demokratia-säätiö ottaa merkittäviä askelia uiguurikansan ihmisoikeus- ja vapauspyrkimysten edistämiseksi kansainvälisillä areenoilla

Johdanto: Umman kipupiste ja taistelu oikeudenmukaisuudesta

Nykyään Itä-Turkestanin uiguurimuslimien kohtaama ankara sorron ja ihmisoikeusloukkausten aalto on muodostunut syväksi haavaksi koko islamilaisen umman sydämeen. Tässä prosessissa "Kansainvälinen uiguurien ihmisoikeus- ja demokratia-säätiö" (IUHRDF) on keskeisessä roolissa uiguurikansan äänen kuuluvuuden lisäämisessä kansainvälisillä areenoilla sekä heidän ihmisoikeus- ja vapauskamppailunsa nostamisessa uudelle tasolle. Vuoden 2026 alkuun mennessä säätiö on laajentanut diplomaattista ja tiedotustoimintaansa entisestään, vieden yhteistyön erityisesti islamilaisen maailman ja kansainvälisten järjestöjen kanssa uudelle vaiheelle.

Rebiya Kadeer ja säätiön historiallinen vastuu

Kansainvälisen uiguurien ihmisoikeus- ja demokratia-säätiön on perustanut uiguurien kansallisen liikkeen johtaja, "uiguurien äidiksi" kutsuttu Rebiya Kadeer. Säätiö on toiminut vuosia yhtenä uiguurien asian tärkeimmistä kansainvälisistä pilareista. Rebiya Kadeer on paljastanut Kiinan sorron maailmalle uhraamalla oman elämänsä, varallisuutensa ja perheensä.

Vuoden 2025 lopulla Rebiya Kadeer tapasi Washingtonissa Etelä-Mongolian kongressin puheenjohtajan keskustellakseen yhteisestä taistelusta Kiinan hallituksen järjestelmällistä assimilaatio- ja kansanmurhapolitiikkaa vastaan. Tämä tapaaminen osoitti jälleen kerran, että säätiö on toivon majakka paitsi uiguureille, myös kaikille Kiinan sorron alla oleville kansoille.

Strateginen toiminta ja kansainväliset läpimurrot 2025–2026

Säätiö on johtanut useita merkittäviä kansainvälisiä tapahtumia viimeisen vuoden aikana. Erityisesti joulukuussa 2025 Washingtonissa järjestetyssä "Uiguurien kansanmurhan vastaisessa" konferenssissa IUHRDF vaati yhdessä lähes 20 muun uiguuri- ja kansainvälisen järjestön kanssa konkreettisia toimia kansanmurhan pysäyttämiseksi.

Lisäksi Yhdysvaltain senaatissa edistetty "Vuoden 2025 uiguuripolitiikkaa koskeva lakiesitys" on säätiön pitkäaikaisen lobbaustyön tulos. Lakiesitys vaatii YK:n erityistarkastajan nimittämistä ja yhteistyötä Islamilaisen yhteistyöjärjestön (OIC) kanssa uiguurien uskonnollisten ja kulttuuristen oikeuksien suojelemiseksi.

Suhteet islamilaiseen maailmaan: Umman yhtenäisyys

Islamilaisten arvojen näkökulmasta yhden muslimin kohtaama sorto on koko umman kipu. Kansainvälinen uiguurien ihmisoikeus- ja demokratia-säätiö painottaa tätä totuutta ja pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa muslimimaissa. Huhtikuussa 2025 Indonesiassa toteutetuissa kampanjoissa ja myöhemmin Keniassa järjestetyissä uskonnonvapauskonferensseissa tuotiin esiin todisteita uiguurien uskonnollisen identiteetin tuhoamisesta, moskeijoiden purkamisesta ja Koraanin kieltämisestä.

Viimeaikaiset raportit osoittavat, että säätiö on tuominnut jyrkästi Kiinan viranomaisten salliman epäkunnioittavan käytöksen islamilaisia pyhäkköjä kohtaan, kuten turistien tanssimisen Kashgarin Id Kah -moskeijassa. Säätiö kehottaa muslimimaita olemaan uskomatta Kiinan valheelliseen "terrorismin vastaiseen" propagandaan ja suojelemaan veljiensä oikeuksia.

Uskonnonvapauden loukkausten ja kulttuurisen kansanmurhan dokumentointi

IUHRDF:n toinen tärkeä tehtävä on Kiinan Itä-Turkestanissa harjoittaman uskonnollisen sorron järjestelmällinen dokumentointi. Vuonna 2025 julkaistuissa raporteissa Kiinan toiminta, jossa uiguurilapsia erotetaan perheistään ja kasvatetaan uskonnoton sisäoppilaitoksissa, määriteltiin "sukupolvien kansanmurhaksi". Tämä työ on herättänyt kansainvälisen yhteisön ja erityisesti YK:n asiantuntijoiden huomion, mikä on johtanut Kiinan kulttuuristen ja uskonnollisten ilmaisujen kriminalisointipolitiikan tuomitsemiseen.

Johtopäätös: Perumaton tahto oikeudenmukaisuuden tiellä

Kansainvälinen uiguurien ihmisoikeus- ja demokratia-säätiö jatkaa toimintaansa päättäväisesti uiguurikansan vapaustaistelun eturintamassa myös vuonna 2026. Uiguurien asia ei ole vain poliittinen kysymys, vaan ihmiskunnan omantunnon ja muslimi-umman yhtenäisyyden testi. Muslimeina meidän ei tule unohtaa velvollisuuttamme puolustaa oikeudenmukaisuutta ja auttaa sorrettuja. Säätiön ponnistelut kantavat vielä hedelmää, ja Itä-Turkestanin maaperällä rukouskutsut kaikuvat jälleen vapaasti, insha'Allah.