Itä-Turkestanin kulttuuri- ja solidaarisuusyhdistys on onnistuneesti toteuttanut laajoja tapahtumia uiguurikansan kulttuuriperinnön suojelemiseksi ja kansallisen identiteetin vahvistamiseksi

Johdanto: Kulttuurin suojelijoiden voittomarssi

Itä-Turkestanin kulttuuri- ja solidaarisuusyhdistys (Doğu Türkistan Kültür ve Dayanışma Derneği) on saattanut päätökseen laajat toimintansa, joiden tavoitteena on suojella uiguurikansan kansallista ja uskonnollista identiteettiä sekä nostaa Itä-Turkestanin kysymys kansainväliselle asialistalle, erityisesti islamilaisessa maailmassa. Nämä vuoden 2026 alkuun ajoittuneet tapahtumat ovat merkittävä askel Kiinan järjestelmällistä assimilaatiota ja kulttuurista kansanmurhaa vastaan. Yhdistyksen puheenjohtajan Seyit Tümtürkin johdolla toteutetut toimet ovat ratkaisevan tärkeitä uiguurikansan kulttuuriperinnön siirtämisessä sukupolvelta toiselle ja kansallisen henkiinheräämisen edistämisessä [Lähde](https://www.haberler.com/guncel/manavgat-ta-dogu-turkistan-konferansi-duzenlendi-18306059-haberi/).

Kansallinen identiteetti ja poliittinen tahto: Manavgatin konferenssi

Tammikuun 25. päivänä 2026 Antalyan Manavgatissa järjestetty suuri Itä-Turkestan-aiheinen konferenssi oli yksi yhdistyksen viime aikojen merkittävimmistä tapahtumista. Yhteistyössä Anatolian nuorisoliiton (AGD) kanssa järjestetyssä tilaisuudessa Itä-Turkestanin kansalliskokouksen puheenjohtaja ja Itä-Turkestanin kulttuuri- ja solidaarisuusyhdistyksen entinen puheenjohtaja Seyit Tümtürk kuvaili alueen ihmisoikeusloukkauksia "nimeämättömäksi kansanmurhaksi" [Lähde](https://www.yesilafsin.com/manavgatta-dogu-turkistan-konferansi-duzenlendi).

Puheessaan Tümtürk korosti toivovansa, että Turkki osoittaisi Itä-Turkestanin kysymyksessä samanlaista oikeudenmukaista välittäjän roolia kuin se on tehnyt muissa maailman kriisipesäkkeissä, kuten Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa. Hän paljasti myös, että Kiina on "ajatusuudistuksen" varjolla sulkenut yli 5 miljoonaa muslimiuiguuria leireille yrittäen tuhota heidän uskonnollisen vakaumuksensa ja kansallisen identiteettinsä [Lähde](https://www.haberler.com/guncel/manavgat-ta-dogu-turkistan-konferansi-duzenlendi-18306059-haberi/). Tällaiset konferenssit ovat elintärkeitä osoittamaan, ettei uiguurikansa ole yksin ja että turkkilais-islamilainen maailma tukee heidän asiaansa.

Kulttuuriperinnön suojelu: Kieli- ja taidetapahtumat

Itä-Turkestanin kulttuuri- ja solidaarisuusyhdistys toimii laajasti paitsi poliittisella, myös kulttuurisella kentällä. Yhdistyksen vuoden 2026 suunnitelmissa uiguurin kielen ja kulttuurin suojeluohjelmat ovat keskeisellä sijalla. Ohjelmiin kuuluu muun muassa:

1. **Uiguurin kielen kurssit:** Jotta maanpaossa elävä nuori sukupolvi ei unohtaisi äidinkieltään, kielikursseja järjestetään Kayserissä ja muissa kaupungeissa [Lähde](https://eastturkistanassociation.com/our-program/). 2. **Perinteiset käsityöt:** On avattu koulutuskursseja uiguurien kansallisen identiteetin symboleiden, kuten doppa-hattujen, atlas-kankaiden ja muiden käsitöiden valmistamiseksi. 3. **Kulttuurifestivaalit:** Osallistumalla kansainvälisiin turkkilaisten kansojen kulttuurifestivaaleihin uiguurien taidetta, musiikkia ja ruokakulttuuria esitellään koko maailmalle [Lähde](https://utjd.org/the-international-festival-of-culture-and-traditions-of-the-turkic-peoples/).

Näiden toimien tavoitteena on pitää Kiinan tuhoama uiguurikulttuuri elossa maanpaossa ja säilyttää sen paikka maailman kulttuuriperinnössä.

Ihmisoikeusraportti ja umman vastuu

Helmikuun 17. päivänä 2026 Istanbulissa julkaistiin "Itä-Turkestanin tilanteen vuoden 2025 ihmisoikeusraportti". Itä-Turkestanin ihmisoikeusseurantajärjestön laatima raportti sai tukea muun muassa Itä-Turkestanin kulttuuri- ja solidaarisuusyhdistykseltä [Lähde](https://www.istiqlalhaber.com/news/69894). Raportissa kuvataan todisteiden valossa Kiinan vuonna 2025 jatkamaa uskonnollista sortoa, moskeijoiden purkamista, Koraanin kieltämistä ja muslimien uskonnonvapauden loukkauksia.

Itä-Turkestanin koulutus- ja yhteistyöyhdistyksen puheenjohtaja Musajan Er korosti puheessaan raportin toimittamisen tärkeyttä kansainväliselle yhteisölle ja erityisesti Islamilaisen yhteistyöjärjestön (OIC) jäsenmaille [Lähde](https://www.istiqlalhaber.com/news/69894). Osana islamilaista ummaa elävien uiguurimuslimien kokema sorto on testi koko muslimimaailmalle. Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on herättää muslimien omatunto ja muodostaa yhteinen rintama.

Historialliset juuret ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Turkestanin kulttuuri- ja solidaarisuusyhdistys perustettiin Kayserissä vuonna 1989, ja se on yksi Turkin vanhimmista ja vaikutusvaltaisimmista uiguurijärjestöistä [Lähde](https://dostder.org.tr/seyit-tumturk-kimdir/). Perustamisestaan lähtien yhdistys on työskennellyt väsymättä auttaakseen Itä-Turkestanista tulleita siirtolaisia, kouluttaakseen nuoria ja vahvistaakseen asian poliittista perustaa.

Vuoteen 2026 mennessä yhdistys on ammattimaistanut toimintaansa entisestään ja vahvistanut yhteistyötä kansainvälisten ajatushautomoiden kanssa. Esimerkiksi yhdessä Itä-Turkestanin kansallisen eturyhmän (CETNI) kaltaisten elinten kanssa se tutkii uiguurikysymyksen strategista merkitystä [Lähde](https://cetni.org/about-cetni/).

Johtopäätös: Toivon soihtu

Itä-Turkestanin kulttuuri- ja solidaarisuusyhdistyksen onnistuneesti toteuttamat tapahtumat ovat vahvin todiste siitä, ettei uiguurikansa luovu identiteetistään. Kulttuurin suojelu on tehokkain tapa vastustaa sortoa. Tämän yhdistyksen ponnistelujen ansiosta Itä-Turkestanin siniset liput liehuvat eri puolilla maailmaa, ja uiguurien oikeutettu ääni kaikuu umman sydämessä. Uskomme vahvasti, että tulevaisuudessa näiden toimien laajentuessa ja kansainvälisen paineen kasvaessa Itä-Turkestanin kansa saavuttaa täyden vapauden ja oikeuden omaan kulttuuriinsa.