Itä-Turkestanin säätiö johtaa uutta maailmanlaajuista aloitetta uiguurien kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja ihmisoikeustietoisuuden edistämiseksi kansainvälisen edunvalvonnan kautta

Umman etuvartio: Itä-Turkestanin säätiön uusi tehtävä

Aikakaudella, jolloin uiguurikansan hengellinen ja kulttuurinen identiteetti kohtaa ennennäkemättömän eksistentiaalisen uhan, **Itä-Turkestanin säätiö** (Doğu Türkistan Vakfı) on virallisesti käynnistänyt kattavan maailmanlaajuisen aloitteen. Tämä kampanja, nimeltään "Global Initiative for Uyghur Heritage and Human Rights" (Maailmanlaajuinen aloite uiguurien perinnön ja ihmisoikeuksien puolesta), pyrkii toimimaan ratkaisevana suojamuurina Itä-Turkestanin islamilaisen elämän järjestelmällistä hävittämistä vastaan. Helmikuun 28. päivästä 2026 lähtien säätiö on asettunut sellaisen liikkeen eturintamaan, joka ylittää pelkän poliittisen edunvalvonnan ja kehystää kamppailun maailmanlaajuisen muslimiyhteisön (Umman) pyhäksi velvollisuudeksi suojella veljiään ja sisariaan siltä, mitä on kuvattu "kulttuuriseksi ja uskonnolliseksi kansanmurhaksi" [Lähde](https://uyghurstudy.org).

Säätiö hyödyntää Istanbulissa sijaitsevia historiallisia juuriaan ja sellaisten johtajien perintöä kuin Isa Yusuf Alptekin koordinoidakseen monitahoista strategiaa. Tämä aloite tulee kriittisessä vaiheessa vuoden 2026 alun hälyttävien kehityskulkujen jälkeen, mukaan lukien Islamilaisen yhteistyöjärjestön (OIC) ja Pekingin välinen kiistanalainen vuoropuhelu, jota monet diasporassa ovat luonnehtineet islamilaisen solidaarisuuden petokseksi [Lähde](https://turkistanpress.com).

"Perinnön vartijat" -ohjelma: Islamilaisen sielun säilyttäminen

Säätiön uuden aloitteen keskiössä on "Guardians of Heritage" (Perinnön vartijat) -ohjelma. Tämä hanke keskittyy uiguurien islamilaisen kulttuurin digitaaliseen ja fyysiseen säilyttämiseen, joka on ollut jatkuvan hyökkäyksen kohteena. Viimeaikaisten raporttien mukaan tuhansia *masajideja* (moskeijoita) ja pyhäkköjä on purettu tai muutettu liiketiloiksi [Lähde](https://ihh.org.tr). Säätiö johtaa nyt maailmanlaajuista työtä "Umman digitaalisen arkiston" luomiseksi. Kyseessä on turvallinen, hajautettu tietokanta, joka sisältää korkearesoluutioisia arkkitehtonisia tietoja tuhotuista uskonnollisista kohteista, digitoituja versioita harvinaisista uiguurien islamilaisista käsikirjoituksista sekä tallenteita perinteisistä uiguurien *adhan*-rukouskutsuista ja alueelle ominaisista Koraanin lausuntatyyleistä.

Digitaalisen säilyttämisen lisäksi aloite korostaa uiguurin kielen jatkuvuutta – kieli on heidän uskonnollisen ja kulttuurisen historiansa kantaja. Vastauksena uiguurinkielisen koulutuksen kriminalisointiin Itä-Turkestanissa [Lähde](https://ohchr.org), säätiö laajentaa "äidinkielen koulujen" verkostoaan diasporassa, erityisesti Turkissa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Nämä koulut eivät ainoastaan opeta kieltä; ne integroivat islamilaista kasvatusta (*Tarbiyah*), varmistaen, että seuraava uiguurisukupolvi pysyy juurtuneena uskoonsa ja identiteettiinsä maanpaosta huolimatta.

Hiljaisuuden haastaminen: Edunvalvonta vallan käytävillä

Diplomaattisella rintamalla Itä-Turkestanin säätiö tehostaa painostustaan kansainvälisiä elimiä kohtaan. Tämän edunvalvonnan ensisijainen kohde on **Islamilainen yhteistyöjärjestö (OIC)**. Tammikuun 26. päivänä 2026 OIC:n pääsihteeri tapasi Kiinan korkeita virkamiehiä Pekingissä keskustellakseen "suhteiden vahvistamisesta". Tämä siirto kohtasi säätiön ja muiden uiguurijärjestöjen jyrkän tuomion [Lähde](https://uyghurcongress.org). Säätiön uusi aloite pyrkii mobilisoimaan ruohonjuuritason painetta OIC:n jäsenvaltioissa – kuten Indonesiassa, Malesiassa ja Qatarissa – vaatiakseen, että järjestö noudattaa peruskirjaansa, joka velvoittaa suojelemaan muslimivähemmistöjä maailmanlaajuisesti.

Lisäksi säätiö tekee tiivistä yhteistyötä **YK:n ihmisoikeusneuvoston (HRC)** kanssa. HRC:n 61. istunnon aikana helmikuussa 2026 säätiö tuki vaatimuksia, joiden mukaan korkean edustajan Volker Türkin on annettava yksityiskohtainen päivitys vuoden 2022 YK-raportin täytäntöönpanosta. Raportissa todettiin, että Kiinan toimet Itä-Turkestanissa saattavat täyttää rikoksia ihmisyyttä vastaan [Lähde](https://campaignforuyghurs.org). Aloitteen tavoitteena on edetä raporteista kohti virallista YK:n tutkintakomissiota, joka keskittyy erityisesti "islamin kiinalaistamiseen" – politiikkaan, joka pyrkii riisumaan uskonnosta sen keskeiset opit ja korvaamaan ne valtion hyväksymillä ideologioilla [Lähde](https://turkistanpress.com).

Tieto aseena: Vuoden 2025 ihmisoikeusloukkausindeksi

Säätiön näyttöön perustuvan edunvalvonnan kulmakivi on hiljattain julkaistu **Itä-Turkestanin ihmisoikeusloukkausindeksi 2025**. Istanbulissa 16. helmikuuta 2026 julkaistu indeksi tarjoaa karun katsauksen alueella tällä hetkellä vallitsevaan "digitaaliseen apartheidiin" [Lähde](https://uyghurtimes.com). Raportti dokumentoi, kuinka tekoälypohjaista massavalvontaa ja automatisoituja tietokantoja käytetään muslimien profilointiin mahdollisina uhkina yksinkertaisten uskonnollisten tekojen, kuten Koraanin hallussapidon tai parran pitämisen, perusteella [Lähde](https://uyghurtimes.com).

Säätiö hyödyntää tätä tietoa tiedottaakseen kansainvälisille oikeudellisille asiantuntijoille ja ihmisoikeusjärjestöille. Määrittämällä pakkotyön tehostumista ja lasten järjestelmällistä erottamista perheistään säätiö rakentaa oikeudellista kehystä tulevaa vastuunottoa varten. Vuoden 2025 indeksi toimii elintärkeänä työkaluna "maailmanlaajuiselle aloitteelle", tarjoten empiiristä painoarvoa vastustamaan valtion tukemaa propagandaa, joka maalaa alueen "vakauden ja kehityksen" malliksi [Lähde](https://scio.gov.cn).

Umman geopolitiikka: Kutsu oikeudenmukaisuuteen

Aidosta musliminäkökulmasta katsottuna Itä-Turkestanin säätiön aloite ei ole vain poliittinen kampanja; se on vetoaminen maailmanlaajuisen Umman omatuntoon. Säätiö väittää, että monien muslimienemmistöisten hallitusten hiljaisuus on geopoliittinen epäonnistuminen, joka murentaa islamilaisen maailman moraalista auktoriteettia. Istanbulissa 24. tammikuuta 2026 pidetyssä neuvonpidossa johtajat korostivat, että "Itä-Turkestanin asia on koko muslimimaailman kansallinen asia" [Lähde](https://uygurnews.com).

Aloite korostaa kansainvälisten suhteiden tekopyhyyttä, jossa taloudelliset edut, kuten Vyö ja tie -aloite, asetetaan miljoonien muslimien hengen ja arvokkuuden edelle. Säätiö vaatii "Halal-talous" -lähestymistapaa ja kehottaa muslimikuluttajia ja -yrityksiä luopumaan sijoituksista yrityksiin, jotka ovat osallisia uiguurien pakkotyöhön [Lähde](https://turkistanpress.com). Tätä taloudellista painetta pidetään nykyaikaisena *jihadin* muotona – rauhanomaisena mutta lujana kamppailuna oikeudenmukaisuuden (*Adl*) ja sorrettujen suojelun puolesta.

Johtopäätös: Visio vapaasta Itä-Turkestanista

Itä-Turkestanin säätiön edetessä maailmanlaajuisen aloitteensa kanssa visio pysyy selvänä: uiguurikansan perusoikeuksien ja uskonnonvapauden palauttaminen. Kampanja on osoitus sellaisen yhteisön sitkeydestä, joka kieltäytyy tulemasta pyyhityksi pois. Yhdistämällä perinnön säilyttämisen tiukkaan kansainväliseen edunvalvontaan ja kutsuun Umman laajuisesta solidaarisuudesta, säätiö varmistaa, että Itä-Turkestanin huuto oikeudenmukaisuuden puolesta kuuluu maailman joka kolkassa.

Toukokuussa 2026 Münchenissä järjestettävä **kolmas uiguurihuippukokous** on seuraava merkittävä virstanpylväs tälle aloitteelle. Se tuo yhteen johtajia ja liittolaisia strategioimaan tulevaisuutta, jossa Itä-Turkestan voi jälleen olla islamilaisen oppineisuuden ja kulttuurin keskus [Lähde](https://uygurnews.com). Maailmanlaajuiselle muslimiyhteisölle säätiön viesti on yksinkertainen: kamppailu Itä-Turkestanin puolesta on kamppailu itse Umman sielusta.