Kanadan uiguuriyhdistys kehottaa kansainvälistä yhteisöä murtamaan hiljaisuuden Itä-Turkestanin ihmisoikeusloukkauksista ja ryhtymään välittömiin toimiin

Johdanto: Umman omantunnon testi

Tänä päivänä Itä-Turkestanin uiguurimuslimien kohtaama kansanmurha on muodostunut koko ihmiskunnan ja erityisesti islamilaisen umman (yhteisön) omantunnon testiksi. Kanadan uiguuriyhdistys (Uyghur Association of Canada) ja Uyghur Rights Advocacy Project (URAP) ovat tuoreissa lausunnoissaan arvostelleet ankarasti kansainvälisen yhteisön, ja erityisesti muslimimaailman, hiljaisuutta Itä-Turkestanin järjestelmällisen sorron edessä. Helmikuun 25. päivänä 2026 julkaistussa kiireellisessä vetoomuksessa vaadittiin välittömiä toimia Kiinan hallinnon politiikkaa vastaan, joka tähtää alueen islamilaisen identiteetin tuhoamiseen, moskeijoiden hävittämiseen ja tekoälypohjaisen valvonnan tehostamiseen.

Uudenlainen sorto Itä-Turkestanissa: Tekoäly ja digitaalinen vankila

Helmikuussa 2026 Istanbulissa julkaistun "Itä-Turkestanin ihmisoikeusloukkausten indeksi 2025" -raportin mukaan Kiinan hallitus on varustanut alueen painostuspolitiikan entistä kehittyneemmällä teknologialla. Raportissa korostetaan, että vuoden 2024 fyysiset valvontamekanismit ovat vuosina 2025 ja 2026 muuttuneet täysin tekoälypohjaisiksi (AI) automaattisiksi valvontajärjestelmiksi. Tämä järjestelmä seuraa uiguurien jokapäiväistä elämää ja merkitsee jopa kaikkein perustavanlaatuisimmat uskonnolliset toiminnot, kuten rukoilemisen tai uskonnolliset keskustelut, "ääriajatteluksi" ja lisää henkilöt automaattisesti pidätyslistoille.

Islamilaisesta näkökulmasta katsottuna tämä ei ole vain yhteen kansaan kohdistuvaa sortoa, vaan avoin hyökkäys uskonnonvapautta vastaan. Kiinan "uskonnon kiinalaistamispolitiikan" alaisuudessa Koraanien takavarikoinnit, moskeijoiden muuttaminen viihdepaikoiksi ja oppineiden (kuten vankilassa menehtyneen imaami Abidin Damollamin) marttyyrikuolemat vankiloissa murtavat umman sydämiä.

Uiguuriliike Kanadassa ja M-62-ohjelma

Kanadan uiguuriyhdistyksen ja URAP:n pitkäjänteisen työn tuloksena Kanadan hallitus on pannut täytäntöön M-62-päätöslauselman, jonka tavoitteena on ottaa vastaan 10 000 uiguuripakolaista. Toukokuusta 2025 lähtien Kanadan maahanmuuttoministeriö on tunnustanut URAP:n viralliseksi kumppanijärjestöksi. Tämän ohjelman kautta osa Thaimaassa, Turkissa ja muissa kolmansissa maissa vaarassa olevista uiguuriveljistämme ja -sisaristamme on alkanut saapua Kanadaan. Esimerkiksi Marokossa pitkään pidätettynä olleen Idris Hasanin saapuminen Kanadaan ja jälleennäkeminen perheensä kanssa on yksi näiden ponnistelujen voitoista.

Samaan aikaan Kiinan hallinto on lisännyt painostustaan Kanadassa toimivia uiguuriaktivisteja, kuten Mehmet Tohtia, kohtaan. Vaikka Kiinan hallitus asetti vuoden 2024 lopulla pakotteita 12 URAP:n työntekijälle, Mehmet Tohti kutsui tätä "kunniamerkiksi" ja totesi, ettei taistelu sortoa vastaan lopu. Kanadan parlamentissa on myös esitetty lakialoite uiguurien pakkotyön kieltämiseksi, jolla pyritään estämään uiguurien orjuuttamisella tuotettujen tuotteiden pääsy Kanadan markkinoille.

Islamilaisen maailman vastuu ja poliittinen hiljaisuus

Kanadan uiguuriyhdistyksen vetoomuksessa korostetaan erityisesti Islamilaista yhteistyöjärjestöä (OIC) ja muslimimaiden asennetta. Kuten hadithissa sanotaan: "Uskovaiset ovat kuin yksi ruumis; jos yksi jäsen kärsii, koko ruumis kärsii sen mukana." Monien muslimimaiden taloudelliset edut Kiinan kanssa ovat kuitenkin menneet uskonnollisen veljeyden ja oikeudenmukaisuuden edelle, mikä on osaltaan pitkittänyt Itä-Turkestanin sortoa.

Viimeaikaiset uutiset osoittavat, että Kiinan hallitus käyttää yhteistyötään arabimaiden kanssa hyväkseen harjoittaakseen "rajat ylittävää painostusta" ulkomailla asuvien uiguurien palauttamiseksi ja vaientamiseksi. Kanadan uiguuriyhdistys kehottaa muslimijohtajia olemaan uskomatta Kiinan valheellista propagandaa ja ottamaan selkeän kannan moskeijoiden tuhoamista ja islamilaisen koulutuksen kieltämistä vastaan. He korostavat, ettei Itä-Turkestanin kysymys ole vain poliittinen, vaan kyse on islamin pyhien arvojen suojelusta.

Kansainvälinen paine ja tulevat askeleet

Tammikuussa 2026, Kanadan uuden pääministerin Mark Carneyn valmistautuessa Kiinan-vierailulleen, uiguurijärjestöt vaativat häntä nostamaan ihmisoikeudet ja erityisesti uiguurien kansanmurhan neuvottelujen keskiöön. He kehottivat kansainvälistä yhteisöä myös seuraaviin kiireellisiin toimiin:

1. **Kansanmurhan virallinen tunnustaminen:** Useampien maiden on määriteltävä Kiinan toimet oikeudellisesti kansanmurhaksi. 2. **Pakkotyötuotteiden kieltäminen:** Uiguurien orjuuttamisesta saatavien hyötyjen katkaiseminen. 3. **Pakolaisten suojelu:** Kolmansissa maissa olevien uiguurien Kiinaan palauttamisen estäminen. 4. **YK:n rooli:** YK:n ihmisoikeusvaltuutetun on murrettava vuoden 2022 raportin jälkeinen hiljaisuus ja otettava käyttöön käytännön tutkintamekanismit.

Johtopäätös: Yhdessä oikeudenmukaisuuden puolesta

Kanadan uiguuriyhdistyksen vetoomus muistuttaa meitä siitä, että sorron vastustaminen ei ole vain uiguurien, vaan koko ihmiskunnan ja umman velvollisuus. Sillä hetkellä, kun Itä-Turkestanin moskeijoiden rukouskutsut vaiennetaan ja äidit erotetaan lapsistaan, hiljaisuus on osallisuutta vääryyteen. Meidän on muslimeina, asuimmepa missä päin maailmaa tahansa, puhuttava totuutta, autettava sorrettuja ja oltava uiguuriveljiemme ja -sisartemme ääni kansainvälisillä areenoilla. Oikeudenmukaisuus voi viivästyä, mutta se ei koskaan katoa. On aika toimia yhdessä Itä-Turkestanin vapauden ja uiguurikansan ihmisarvon palauttamiseksi.