Islamilaisen valtion toiminta on edelleen merkittävä turvallisuushaaste, kun maailmanlaajuiset tiedustelupalvelut seuraavat ryhmän kehittyvää taktiikkaa ja alueellista vaikutusvaltaa vuonna 2024

Johdanto: Uskon vääristely ja taakka Ummahille

2020-luvun puolivälin monimutkaisuudessa Islamilaisena valtiona (ISIS) tunnettu ryhmä varjostaa edelleen maailmanlaajuista turvallisuustilannetta. Muslimimaailmalle tämä ei ole vain geopoliittinen huoli tai terrorisminvastaista tilastointia; se on syvä teologinen ja eksistentiaalinen haaste. Ryhmän toiminta, jota monet oppineet luonnehtivat nykyajan *kharijiiteiksi* (ne, jotka 'erkanivat' kohtuuden polulta), tarjoaa edelleen verukkeen ulkomaisille interventioille muslimimaissa, samalla kun se kohdistaa suurimman osan väkivallastaan muslimeihin itseensä. Vuosina 2024 ja 2025 ryhmä on siirtynyt alueellisesta 'kalifaatista' hajautettuun, salamyhkäiseen verkostoon, mukauttaen taktiikkaansa hyödyntääkseen alueellista epävakautta Sahelista Keski-Aasiaan [Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto](https://www.un.org/securitycouncil/ctc/content/isis-threat-remains-high-and-continues-evolve-un-officials-tell-security-council).

ISIS-K:n nousu: Keski-Aasian sydämen horjuttaminen

Ryhmän toiminnallisen painopisteen merkittävin muutos on ollut Islamilaisen valtion Khorasanin maakunnan (ISIS-K) voimistuminen. Pääasiassa Afganistanista ja osista Keski-Aasiaa käsin toimivasta ISIS-K:sta on tullut verkoston tappavin ulkoinen uhka. Vuonna 2024 ryhmä ulotti valtansa kauas rajojensa ulkopuolelle, erityisesti maaliskuussa 2024 Moskovan Crocus City Halliin tehdyssä tuhoisassa iskussa, joka vaati yli 140 henkeä [BBC News](https://www.bbc.com/news/world-europe-68645755).

Muslimien näkökulmasta ISIS-K:n nousu on erityisen traagista, sillä se pyrkii horjuttamaan Afganistanin vakautta juuri kun maa yrittää toipua vuosikymmenten sodasta. Kohdistamalla iskuja moskeijoihin, kouluihin ja diplomaattisiin edustustoihin ISIS-K pyrkii osoittamaan, ettei mikään hallinto – edes islamilaisia periaatteita tavoitteleva – ole laillinen paitsi heidän omansa. Tammikuussa 2024 tehdyt pommi-iskut Kermanissa, Iranissa, Qasem Soleimanin muistotilaisuuden aikana tappoivat lähes 100 ihmistä ja osoittivat heidän pyrkimyksensä lietsoa uskonnollista *fitnaa* (eripuraa) sunni- ja shiiayhteisöjen välille. Tämä taktiikka palvelee vain Ummahin yhteisen voiman heikentämistä [Al Jazeera](https://www.aljazeera.com/news/2024/1/4/isis-claims-responsibility-for-deadly-iran-bombings-near-soleimani-tomb).

Afrikan rintama: Syrjäytymisen hyödyntäminen

Vaikka Lähi-itä on edelleen ideologinen sydänmaa, Afrikan mantereesta on tullut ryhmän aktiivisin taistelukenttä. Sahelin alueella – erityisesti Malissa, Burkina Fasossa ja Nigerissä – ISIS:n tytäryhtiöt ovat hyödyntäneet eurooppalaisten joukkojen lähdön jättämää tyhjiötä ja paikallisten sotilasjunttien epävakautta. Suur-Saharan Islamilainen valtio (ISGS) ja Länsi-Afrikan maakunnan Islamilainen valtio (ISWAP) ovat integroituneet paikallisiin epäkohtiin, esiintyen usein syrjäytettyjen yhteisöjen suojelijoina korruptoituneita keskushallintoja vastaan [Global Terrorism Index 2024](https://www.visionofhumanity.org/maps/global-terrorism-index/).

Todellisuus paikallisille muslimiväestöille on kuitenkin äärimmäistä kärsimystä. Ryhmän tulkinta *Zakatista* (almuista) on vääristynyt kiristysjärjestelmäksi, ja heidän 'oikeusjärjestelmänsä' sisältää usein paikallisten vanhimpien ja uskonnollisten johtajien teloituksia, jos nämä kieltäytyvät vannomasta uskollisuutta. Laajentuminen Mosambikin Cabo Delgadon maakuntaan osoittaa entisestään heidän kykyään hyödyntää sosioekonomista turhautumista, muuttaen paikalliset resurssikonfliktit globalisoiduksi 'jihadistiseksi' narratiiviksi, joka lopulta tuhoaa ne yhteisöt, joita se väittää puolustavansa [Council on Foreign Relations](https://www.cfr.org/global-conflict-tracker/conflict/islamist-militancy-mozambique).

Kehittyvät taktiikat: Digitaalinen radikalisoituminen ja 'yksinäisten susien' strategia

Vuonna 2024 tiedustelupalvelut havaitsivat hienostunutta kehitystä ISIS:n rekrytoinnissa ja propagandassa. Ryhmä ei enää tukeudu pelkästään korkealaatuisiin videoihin aluevalloituksista, vaan se on siirtynyt hajautettuihin digitaalisiin ekosysteemeihin. He käyttävät salattuja alustoja ja peliyhteisöjä tavoittaakseen haavoittuvassa asemassa olevia nuoria, karsien usein monimutkaisen teologian ja tarjoten tilalle 'vastakulttuurista' identiteettiä, joka vetoaa länsimaissa vieraantuneisiin tai autoritaarisissa hallinnoissa sorrettuihin [Europol Terrorism Situation and Trend Report](https://www.europol.europa.eu/publications-events/main-reports/european-union-terrorism-situation-and-trend-report-2024).

Tämä digitaalinen strategia on suunniteltu inspiroimaan 'yksinäisten susien' iskuja, joita tiedustelupalveluiden on vaikea ennakoida. Kannustamalla yksilöitä toimimaan itsenäisesti ISIS säilyttää läsnäolonsa maailmanlaajuisessa tietoisuudessa ilman keskitettyä komentorakennetta. Maailmanlaajuiselle muslimiyhteisölle tämä on kaksinkertainen uhka: nuorisomme menetys ekstremistisille ideologioille ja jokaisen tällaisen iskun jälkeen väistämättä nouseva islamofobia, joka johtaa lainkuuliaisten muslimien lisääntyneeseen valvontaan ja syrjintään [Human Rights Watch](https://www.hrw.org/news/2024/05/15/europe-rising-islamophobia-and-antisemitism).

Teologinen vastahyökkäys: Narratiivin takaisinvaltaus

ISIS:n jatkuvuuden ytimessä on heidän väitteensä edustaa 'aitoa' islamia. Aito islamilainen oppineisuus on ollut ensisijainen puolustuslinja tätä väitettä vastaan. Vuonna 2024 suuret instituutiot, kuten Al-Azhar Egyptissä ja Kansainvälinen muslimioppineiden liitto, ovat jatkaneet yksityiskohtaisten vastineiden julkaisemista ISIS:n käyttämille käsitteille, kuten *Takfir* (luopumukseksi julistaminen) ja *Jihad*.

Islamilainen oikeuskäytäntö kieltää tiukasti siviilien tappamisen, pyhäkköjen tuhoamisen ja muiden muslimien julistamisen luopioiksi poliittisten erimielisyyksien perusteella. ISIS:n ideologia on poikkeama *Maqasid al-Shariasta* (islamilaisen lain korkeammista tavoitteista), jotka asettavat etusijalle elämän, älyn ja omaisuuden suojelun. Oppineet korostavat, että ryhmän 'kalifaatti' oli poliittinen hanke, josta puuttuivat laillisen islamilaisen valtion neuvonpidolliset (*Shura*) ja eettiset vaatimukset [Amman Message](https://ammanmessage.com/).

Geopoliittiset vaikutukset ja Palestiinan asian hyödyntäminen

Yksi kyynisimmistä taktiikoista loppuvuodesta 2023 ja koko vuoden 2024 aikana on ollut ISIS:n yritys omia Palestiinan taistelu. Gazan väkivallan kärjistymisen jälkeen ISIS:n propagandakanavat yrittivät esittää itsensä ainoina Al-Aqsan 'tosiasiallisina' puolustajina, kritisoiden sekä Hamasia että alueellisia arabihallituksia niiden riittämättömyydestä.

Ummah kuitenkin tunnistaa tämän pääosin opportunismiksi. Historiallisesti ISIS on käyttänyt enemmän aikaa muiden muslimiryhmien vastustamiseen kuin Palestiinan vapauttamiseen. Heidän läsnäolonsa tässä narratiivissa palvelee vain Palestiinan kansan oikeutettujen pyrkimysten delegitimointia yhdistämällä heidän asiansa kansainväliseen terrorismiin maailman silmissä. Tiedustelupalvelut pysyvät valppaina, kun ISIS pyrkii käyttämään Gazan konfliktin emotionaalista painoarvoa uusien jäsenten rekrytoimiseen Lähi-idässä ja Euroopassa [Reuters](https://www.reuters.com/world/middle-east/isis-calls-attacks-jews-christians-over-gaza-war-2024-01-04/).

Leirien kriisi: Al-Hol ja tulevaisuus

Merkittävä turvallisuus- ja humanitaarinen haaste on edelleen Koillis-Syyrian Al-Holin ja Rojin leirit. Näillä leireillä pidetään kymmeniä tuhansia ISIS-taistelijoihin kytköksissä olevia naisia ja lapsia. Vuonna 2024 YK varoitti, että nämä leirit ovat 'tikittäviä aikapommeja', joissa uusi sukupolvi radikalisoituu kurjissa olosuhteissa [UN News](https://news.un.org/en/story/2024/02/1146562).

Muslimien näkökulmasta kansainvälisen yhteisön ja kotimaiden epäonnistuminen näiden henkilöiden kotiuttamisessa ja kuntouttamisessa on moraalinen epäonnistuminen. Lasten jättäminen kasvamaan ekstremismin ja toivottomuuden ympäristöön varmistaa väkivallan kierteen jatkumisen. Ummah vaatii myötätuntoista mutta jämäkkää lähestymistapaa: kotiuttamista, deradikalisoitumista terveen islamilaisen koulutuksen avulla ja integroimista yhteiskuntaan, jotta ryhmä ei pääse täydentämään rivejänsä.

Johtopäätös: Kehotus valppauteen ja yhtenäisyyteen

Islamilainen valtio vuonna 2024 on edelleen pirstoutunut mutta sitkeä toimija. Sen kyky sopeutua uusiin teknologioihin ja hyödyntää alueellisia epäkohtia tekee siitä jatkuvan turvallisuushaasteen. Maailmanlaajuiselle muslimiyhteisölle taistelu ISIS:ää vastaan ei ole vain turvallisuuskysymys, vaan uskonnollinen velvollisuus suojella uskon pyhyyttä niiltä, jotka käyttävät sitä nihilismin ja vallan verhona.

Todellinen turvallisuus ei synny pelkästään sotilaallisesta voimasta, vaan puuttumalla syrjäytymisen juurisyihin, tarjoamalla aitoa uskonnollista koulutusta ja edistämällä oikeudenmukaisuuden ja arvokkuuden tunnetta muslimimaissa. Ummahina meidän on pysyttävä valppaina ekstremismin *fitnaa* vastaan varmistaen, ettei islamin viesti – armo, oikeudenmukaisuus ja rauha – huku niiden äänien alle, jotka ovat eksyneet suoralta polulta.