Yksityiskohtainen raportti Isisin vaikutuksesta Lähi-idän ja kansainväliseen turvallisuustilanteeseen

Johdanto: Maailmanlaajuisen uhan uudet kasvot

Vuoteen 2026 tultaessa Isis (ISIS) ei enää hallitse laajoja alueita "valtiona" kuten vuonna 2014, mutta sen vaikutus globaaliin turvallisuuteen on siirtynyt monimutkaisempaan ja vaarallisempaan vaiheeseen. Syyrian ja Irakin "kalifaatin" romahduksen jälkeen järjestö on ottanut käyttöön uuden strategian, joka perustuu hajauttamiseen, verkostoitumiseen ja alueellisiin osastoihin. Nykyään tämä järjestö ei rajoitu vain Lähi-itään, vaan se on muodostanut uhkaverkoston, joka ulottuu Afrikkaan, Keski-Aasiaan ja aina Eurooppaan asti. Islamilaiselle maailmalle (Umma) tämän järjestön toiminta ei ole vain turvallisuuskysymys, vaan suuri tragedia, joka vahingoittaa islamin rauhanomaista kuvaa ja tarjoaa ulkovalloille tekosyyn puuttua muslimimaiden suvereniteettiin.

Khorasanin maakunta (ISIS-K): Keski-Aasiaan ja kansainvälisesti leviävä vaara

Viime vuosina Isisin aktiivisimmaksi ja vaarallisimmaksi haaraksi on noussut "Khorasanin maakunta" (ISIS-K). Tämä Afganistanista käsin toimiva ryhmä ei ainoastaan vastusta Taliban-hallintoa, vaan tekee myös verisiä iskuja naapurimaita ja kansainvälisiä kohteita vastaan.

Vuoden 2024 alussa Iranin Kermanissa tapahtunut räjähdys, joka vaati lähes 100 ihmisen hengen [Al Jazeera](https://www.aljazeera.com/news/2024/1/4/isil-claims-responsibility-for-deadly-iran-bombings-near-qassem-soleimani-tomb), sekä saman vuoden maaliskuussa Moskovan konserttisalissa tapahtunut terrori-isku, jossa kuoli yli 140 ihmistä [Reuters](https://www.reuters.com/world/europe/isis-claims-responsibility-moscow-attack-2024-03-22/), osoittivat järjestön kyvyn toimia rajojen yli. Vuosina 2025 ja 2026 ISIS-K on vahvistanut propagandakoneistoaan houkutellakseen tyytymättömiä nuoria Keski-Aasian tasavalloista, mikä uhkaa vakavasti alueen vakautta. Tämä tilanne on johtanut turvatoimien kiristymiseen alueen valtioissa ja lisännyt Venäjän sekä Kiinan poliittis-sotilaallista vaikutusvaltaa alueella.

Afrikka: Uuden "kalifaatin" mahdollinen keskus

Lähi-idässä paineen alle joutunut Isis on siirtänyt strategista painopistettään Afrikkaan, erityisesti Sahelin alueelle. Malin, Nigerin ja Burkina Fason poliittinen epävakaus ja sotilasvallankaappaukset ovat luoneet järjestölle ihanteellisen turvapaikan.

Alueella toimivat ryhmät, kuten "Isis Länsi-Afrikassa" (ISWAP) ja "Isis Suur-Saharassa" (ISGS), hyödyntävät paikallisten heimojen välisiä ristiriitoja ja hallitsevat laajoja alueita [International Crisis Group](https://www.crisisgroup.org/africa/sahel/niger/northern-niger-curbing-insurgency-it-spreads). Tämä tilanne ei ainoastaan tuhoa Afrikan muslimiyhteisöjen sosiaalista rakennetta, vaan on myös aiheuttanut miljoonien ihmisten joutumisen pakolaisiksi. Länsimaiden, erityisesti Ranskan, vetäytyminen alueelta on jättänyt turvallisuustyhjiön, jota nämä ääriryhmät pyrkivät täyttämään, mikä lisää entisestään huolta Afrikan muslimien tulevaisuudesta.

Irak ja Syyria: Nukkuvat solut ja leirien ongelmat

Vaikka Isis ei hallitse avoimesti alueita Irakissa ja Syyriassa, sen nukkuvat solut (sleeper cells) ovat edelleen aktiivisia. Erityisesti Syyrian aavikkoalueilla ja Irakin Hamrin-vuoristossa järjestön jäsenet tekevät säännöllisesti iskuja.

Yksi vakavimmista ongelmista on Koillis-Syyriassa sijaitseva al-Holin leiri. Tällä leirillä kymmenet tuhannet Isisin jäsenten perheenjäsenet ja lapset elävät erittäin kurjissa olosuhteissa [Human Rights Watch](https://www.humanrightswatch.org/news/2024/01/29/syria-dire-conditions-al-hol-camp). On olemassa vaara, että näistä leireistä tulee "ideologisia tehtaita", jotka kasvattavat järjestölle uuden sukupolven taistelijoita. Kansainvälisen yhteisön, erityisesti länsimaiden, haluttomuus kotiuttaa omia kansalaisiaan syventää tätä inhimillistä tragediaa. Islamilaiselle maailmalle näiden lasten kohtalo ja heidän radikalisoitumisensa on uusi tulevaisuuden konfliktien lähde.

Isisin aiheuttama vahinko islamilaiselle maailmalle

Isisin suurin vahinko ei rajoitu vain fyysiseen tuhoon. Järjestö on käyttänyt väärin islamin pyhiä käsitteitä, kuten "kalifaattia", "jihadia" ja "shariaa", omiin poliittisiin tarkoituksiinsa, mikä on vahvistanut maailmanlaajuista islamofobiaa.

Heidän tekonsa ovat tarjonneet länsimaisille oikeistopoliitikoille "valmiin tekosyyn" harjoittaa muslimivastaista politiikkaa. Samalla järjestö pyrkii hajottamaan islamilaisen maailman sisäistä yhtenäisyyttä lietsomalla uskonnollisten ryhmien välisiä ristiriitoja, erityisesti shiiojen ja sunnien välillä. Vaikka aidot islamilaiset arvot korostavat rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja myötätuntoa ihmiskuntaa kohtaan, Isisin raakuus on hämärtänyt näitä arvoja ihmisten silmissä.

Kansainvälinen politiikka ja geopoliittiset pelit

Monien poliittisten analyytikkojen mukaan Isisin olemassaolosta on tullut työkalu, jolla jotkut suurvallat oikeuttavat sotilaallisen läsnäolonsa Lähi-idässä ja Afrikassa. Terrorismin vastaisen taistelun nimissä tehdyt sotilaalliset operaatiot päättyvät usein muslimimaiden sisäisiin asioihin puuttumiseen ja luonnonvarojen hallintaan.

Esimerkiksi Itä-Syyrian öljykenttien hallintaa ja alueen sotilastukikohtien säilyttämistä perustellaan usein Isisin uhalla. Tämä tilanne estää muslimimaita päättämästä omasta kohtalostaan ja vaikeuttaa pitkäaikaisen rauhan rakentamista alueelle.

Johtopäätös: Umman vastuu ja tulevaisuus

Yhteenvetona voidaan todeta, että vuonna 2026 Isis on edelleen kansainvälistä turvallisuutta uhkaava radikaali voima, joka aiheuttaa suurinta vahinkoa juuri muslimeille. Tätä uhkaa vastaan ei voida taistella pelkästään sotilaallisin keinoin. Muslimiyhteisöjen on vahvistettava sisäistä tieteellistä ja ideologista puolustustaan, välitettävä nuorille oikeaa tietoa islamista ja vastustettava yhdessä kaikenlaista ääriliikehdintää.

Samalla kansainvälisen yhteisön on keskityttävä ratkaisemaan terrorismin perimmäisiä syitä, kuten poliittista epäoikeudenmukaisuutta, köyhyyttä ja ulkoista painostusta. Vain hoitamalla tämän sisäisen "syövän" islamilainen maailma voi palauttaa todellisen asemansa ja rauhansa. Tulevaisuutta ei rakenneta äärimmäisyyksillä, vaan järjellä, viisaudella ja islamilaisella oikeudenmukaisuudella.