Yksityiskohtainen analyysi Islamilaisen valtion toiminnasta viime vuosina ja kansainvälisen yhteisön vastatoimista

Johdanto: «Islamilaisen valtion» uusi muoto ja maailmanlaajuinen uhka

Vuoteen 2026 tultaessa «Islamilainen valtio» (ISIS) on luopunut vuoden 2014 kaltaisesta laajaa aluetta hallitsevasta «valtiomuodosta» ja muuttunut maailmanlaajuiseksi, hajanaiseksi mutta erittäin vaaralliseksi verkostoksi. Vaikka järjestö kärsi alueellisen tappion Syyrian Baghouzissa vuonna 2019, sen ideologinen myrkky ja alueelliset haarat muodostavat edelleen vakavan uhan islamilaisen umman (yhteisön) yhtenäisyydelle ja maailmanrauhalle [Source](https://icct.nl/publication/the-islamic-state-in-2025-an-evolving-threat-facing-a-waning-global-response/). Viimeisen kahden vuoden aikana, erityisesti vuodesta 2024 lähtien, järjestön toiminnan painopiste on siirtynyt Lähi-idästä yhä vahvemmin Afrikkaan ja Keski-Aasiaan. Tässä artikkelissa tarkastelemme yksityiskohtaisesti järjestön viime vuosien toimintasuuntia, kansainvälisen yhteisön vastatoimia ja islamilaisen maailman vastuuta tämän kharijiittisen vitsauksen vastustamisessa.

Khorasanin haara (ISIS-K): Uudet hyökkäykset Keski-Aasiaan ja Venäjälle

Yksi viime vuosien merkittävimmistä muutoksista on Afganistaniin keskittyneen «Khorasanin haaran» (ISIS-K) vahvistuminen. Maaliskuussa 2024 Venäjän pääkaupungissa Moskovassa sijaitsevaan Crocus City Hall -konserttitaloon tehty terrori-isku, joka vaati yli 140 ihmisen hengen, osoitti tämän haaran kyvyn toteuttaa kauaskantoisia ja monimutkaisia operaatioita [Source](https://www.stimson.org/2024/moscow-attack-reflects-russian-intelligence-weakness-and-isis-k-ambitions/). Tämä isku ei ollut haaste vain Venäjälle, vaan koko alueen turvallisuudelle.

Tätä ennen, tammikuussa 2024, Iranin Kermanissa Qasem Soleimanin muistotilaisuudessa tapahtuneessa kaksoisräjähdyksessä kuoli lähes 100 ihmistä, mistä Khorasanin haara oli niin ikään vastuussa [Source](https://www.theguardian.com/world/2024/mar/23/islamic-states-deadly-moscow-attack-highlights-its-fixation-with-russia). Nämä toimet osoittavat, että ISIS pyrkii laajentamaan «vihollislistaansa», lietsomaan uskonnollisten ryhmien välisiä konflikteja muslimimaissa ja hyödyntämään suurvaltojen välistä tyhjiötä. Vaikka Afganistanin Taliban-hallinto on suorittanut kovia iskuja ISIS:iä vastaan, järjestön salaiset verkostot kylvävät edelleen terrorin siemeniä alueella.

Afrikka: Terrorismin uusi keskus

Vuoteen 2025 mennessä Afrikan mantereesta, erityisesti Sahelin alueesta (Mali, Niger, Burkina Faso), on tullut ISIS:n aktiivisin toimintakenttä. Länsimaisten joukkojen, erityisesti Ranskan, vetäytyminen näiltä alueilta loi turvallisuustyhjiön, jota ISIS:n «Sahelin haara» (ISSP) on hyödyntänyt tehokkaasti [Source](https://www.parliament.uk/business/publications/research/briefing-papers/CBP-10234/countering-islamic-statedaesh-in-africa-syria-and-iraq-2025).

Alueiden poliittinen epävakaus, köyhyys ja heimojen väliset ristiriidat ovat tarjonneet hedelmällisen maaperän ISIS:n rekrytoinnille. Nigerian pohjoisosassa toimiva «Länsi-Afrikan haara» (ISWAP) on vahvistanut taloudellista asemaansa hallitsemalla paikallisväestöä ja keräämällä veroja. Tämä laajentuminen Afrikassa ei ole vain sotilaallinen uhka, vaan katastrofi, joka tuhoaa paikallisten muslimiyhteisöjen sosiaalisen rakenteen [Source](https://ict.org.il/the-rise-of-the-islamic-state-in-africa-in-the-sahel-west-and-east-africa/).

Syyria ja Irak: Alueensa menettäneen järjestön yritykset nousta uudelleen

Syyriassa vuoden 2024 lopulla tapahtuneet poliittiset muutokset Bashar al-Assadin hallinnon kaatumisen myötä näyttivät tarjoavan ISIS:lle uuden mahdollisuuden. Vuoden 2025 alkupuoliskolla ISIS:n hyökkäykset lisääntyivät merkittävästi Itä-Syyriassa [Source](https://sfuturem.org/escalation-of-activity-by-the-islamic-state-isis-against-the-syrian-transitional-government/). Järjestö jatkaa «muurien murtaminen» -taktiikkaansa vapauttaakseen jäseniään Syyrian demokraattisten voimien (SDF) hallitsemista vankiloista.

Irakissa Yhdysvaltain johtaman kansainvälisen liittoutuman sotilaallinen tehtävä päättyi virallisesti syyskuussa 2025, muuttuen kahdenväliseksi turvallisuusyhteistyöksi [Source](https://www.state.gov/joint-statement-announcing-the-timeline-for-the-end-of-the-military-mission-of-the-global-coalition-to-defeat-isis-in-iraq/). Vaikka Irakin armeija tekee jatkuvasti iskuja ISIS:n jäänteitä vastaan, järjestön salaiset solut piileskelevät edelleen vuoristo- ja aavikkoalueilla. Tämä tilanne on jälleen kerran osoittanut, että muslimimaiden on vahvistettava keskinäistä yhteistyötään ulkopuolisiin voimiin tukeutumisen sijaan.

Islamilainen näkökulma: ISIS — tikari umman sydämessä

Islamilaisen sharian ja oppineiden näkemyksen mukaan ISIS-järjestö edustaa nykyajan «kharijiitteja». Heidän tekonsa ovat täysin ristiriidassa islamin armon, oikeudenmukaisuuden ja rauhan periaatteiden kanssa. Maailman vaikutusvaltaisimmat islamilaiset instituutiot, mukaan lukien Al-Azharin yliopisto, Saudi-Arabian suurten oppineiden neuvosto ja Kansainvälinen muslimioppineiden liitto, ovat julistaneet ISIS:n «islamin viholliseksi» [Source](https://www.wilsoncenter.org/article/muslims-against-isis-part-1-clerics-scholars).

ISIS on aiheuttanut eniten vahinkoa muslimeille itselleen. Valtaosa heidän hyökkäyksissään kuolleista on syyttömiä muslimeja. Lisäksi heidän raa'at tekonsa ovat ruokkineet «islamofobiaa» länsimaissa, mikä on johtanut muslimien syrjäytymiseen ja islamin kuvan tahriintumiseen. Siinä missä aito jihad tarkoittaa vastarintaa sortoa vastaan ja oikeudenmukaisuuden vakiinnuttamista, ISIS:n toiminta on pelkkää hävitystä, syyttömien tappamista ja yhteisön hajottamista [Source](https://www.independent.co.uk/news/world/asia/70000-indian-muslim-clerics-issue-fatwa-against-isis-the-taliban-alqaeda-and-other-terror-groups-a6770241.html).

Kansainvälisen yhteisön vastatoimet ja poliittiset pelit

Kansainvälinen yhteisö taistelee ISIS:iä vastaan sotilaallisilla, taloudellisilla ja digitaalisilla rintamilla. YK:n turvallisuusneuvoston raporttien mukaan edistystä on tapahtunut ISIS:n verkko-propagandan rajoittamisessa ja rahoituslähteiden katkaisemisessa [Source](https://www.securitycouncilreport.org/what-in-blue/2026/02/counter-terrorism-briefing-on-the-secretary-generals-strategic-level-report-on-isil-daesh-3.php). Suurvaltojen välinen geopoliittinen kilpailu (kuten Ukrainan sota ja USA:n ja Kiinan välinen kilpailu) on kuitenkin heikentänyt kansainvälistä yhteistyötä terrorismin vastaisessa taistelussa.

Muslimien näkökulmasta länsimaiden terrorisminvastaisessa politiikassa on usein «kaksoisstandardeja». Samalla kun ISIS:iä vastaan hyökätään, jätetään huomiotta terrorismin juurisyyt, kuten poliittinen epäoikeudenmukaisuus, kolonialismin jäänteet ja Palestiinan kysymyksen kaltaiset umman kipupisteet. Tällainen yksipuolisuus antaa terroristijärjestöille tilaisuuden käyttää hyväkseen valheellista väitettä siitä, että ne «taistelevat oikeudenmukaisuuden puolesta» [Source](https://www.un.org/press/en/2025/sc15584.doc.htm).

Johtopäätös: Umman pelastus on yhtenäisyydessä ja tietoisuudessa

«Islamilainen valtio» -järjestön uhan torjuminen ei onnistu pelkästään sotilaallisin keinoin. Kyseessä on ideologinen taistelu. Muslimiyhteisöjen on tarjottava nuorille oikeaa islamilaista tietoa, vakiinnutettava sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kehitettävä kykyään päättää omasta kohtalostaan vastustaakseen radikalisoitumista.

ISIS:n kaltaisten tuhoisien järjestöjen häviäminen riippuu umman yhtenäisyydestä, oppineiden oikeasta ohjauksesta ja maailmanlaajuisten epäoikeudenmukaisuuksien poistamisesta. Meidän ei tule unohtaa, että islam on uskonto, joka on lähetetty armoksi maailmoille, ja terrorismi on suurin petos tätä armoa kohtaan.