Khorasan-video ja sen vaikutukset Keski-Aasian turvallisuustilanteeseen: Yksityiskohtainen raportti ja analyysi

Johdanto: ”Khorasan-video” ja digitaalisen jihadin uusi aalto

Viime vuosina ”Islamilainen valtio Khorasan” (ISKP) -järjestön julkaisemat ”Khorasan-videot” ja vastaavat propagandamateriaalit ovat aiheuttaneet vakavan käänteen Keski-Aasian turvallisuustilanteessa. Nämä videot eivät ole vain tavallisia propagandatyökaluja, vaan niistä on tullut keskeisiä välineitä alueen nuorison radikalisoimisessa, poliittisen vakauden horjuttamisessa ja islamilaisen maailman sisäisen yhtenäisyyden vahingoittamisessa. Erityisesti vuosien 2024 ja vuoden 2026 alun välisenä aikana järjestön propagandakoneisto on laajentanut kielivalikoimaansa tuottamalla korkealaatuista sisältöä tadžikin, uzbekin ja venäjän kielillä, tähdäten suoraan Keski-Aasian tasavaltoihin [Source](https://www.caspianpolicy.org/research/security-and-politics/iskp-resurgence-the-growing-threat-to-central-asia-and-global-security).

Al-Azaim-propagandakoneisto ja kielistrategia

ISKP:n pääasiallinen propagandaelin, Al-Azaim-säätiö, on parantanut teknistä suorituskykyään huomattavasti viimeisen kahden vuoden aikana. He eivät ole rajoittuneet vain paštun ja darin kieliin, vaan ovat perustaneet erityisiä tadžikinkielisiä kanavia, kuten ”Sadoi Khuroson” (Khorasanin ääni), puhutellakseen suoraan Keski-Aasian kansoja [Source](https://www.hudson.org/foreign-policy/islamic-state-central-asian-contingents-international-threat-lucas-webber).

Näissä videoissa käytetty kieli ja symboliikka ovat erittäin monimutkaisia. Järjestö pyrkii herättämään nuorten uskonnollisia tunteita käyttämällä väärin islamin historian ”Khorasan”-käsitettä. Vuonna 2025 julkaistuissa videoissa Keski-Aasian hallituksia syytetään ”taghuteiksi” (tyranneiksi) ja väitetään, että niiden suhteet Venäjään ja Kiinaan ovat islamin etujen vastaisia [Source](https://www.specialeurasia.com/2022/05/05/islamic-state-khurasan-uzbekistan-central-asia/). Tällainen propaganda saa tiettyä vastakaikua taloudellisten vaikeuksien ja poliittisen paineen alla elävien nuorten keskuudessa.

Viimeaikaiset tapahtumat ja vaikutukset turvallisuuteen

Maaliskuussa 2024 Moskovan Crocus City Halliin tehty isku osoitti, kuinka ISKP kykenee hyödyntämään Keski-Aasian (erityisesti Tadžikistanin) kansalaisia kansainvälisissä terroriteoissa [Source](https://www.hstoday.us/featured/iskps-shifts-in-response-to-counterterrorism-efforts/). Tämän tapauksen jälkeen Venäjään kohdistuvat uhat ovat voimistuneet ”Khorasan-videoiden” sisällössä entisestään.

Vuoden 2026 alun tuoreimpien uutisten mukaan ISKP on jatkanut hyökkäyksiä ulkomaisia kohteita, kuten kiinalaisia yrityksiä, vastaan Afganistanissa. Tammikuussa 2026 Kabulissa tehty hyökkäys kiinalaisiin kohteisiin on osoitus järjestön sekaantumisesta alueelliseen geopoliittiseen kilpailuun [Source](https://www.idsa.in/issuebrief/The-Afghan-Talibans-Many-Challenges-270226). Näistä hyökkäyksistä kuvatut videot leviävät nopeasti verkossa ja yllyttävät Keski-Aasian ”nukkuvia soluja” toimintaan.

Keski-Aasian maiden reaktiot ja muslimiyhteisön huoli

Tadžikistanin, Uzbekistanin ja Kirgisian hallitukset ovat ryhtyneet ankariin toimenpiteisiin tätä uhkaa vastaan. Esimerkiksi heinäkuussa 2025 Uzbekistanin turvallisuusviranomaiset paljastivat Namanganissa ISKP:hen kytkeytyvän salaisen verkoston [Source](https://www.hstoday.us/featured/iskps-shifts-in-response-to-counterterrorism-efforts/). Jotkut analyytikot kuitenkin arvioivat, että hallitusten asettamat tiukat uskonnolliset rajoitukset (kuten huivikiellot tai moskeijoiden tiukka valvonta) voivat kääntyä itseään vastaan ja ajaa nuoria lähemmäs ISKP:n radikaalia propagandaa [Source](https://www.caspianpolicy.org/research/security-and-politics/iskp-remains-a-threat-to-central-asia).

Islamilaisen umman (yhteisön) näkökulmasta ISKP:n toiminta vahingoittaa vakavasti muslimien imagoa. Syyttömien ihmisten ottaminen kohteeksi ”jihadin” nimissä ja eripuran kylväminen muslimimaiden välille on täysin islamin rauhan ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden vastaista. Erityisesti heidän konfliktinsa Afganistanin islamilaisen emiraatin (Taleban) kanssa on ”fitna” (sisäinen hämmennys), joka heikentää muslimien voimavaroja sisältäpäin.

Geopoliittinen analyysi: Ulkoiset voimat ja alueellinen turvallisuus

Venäjän vaikutusvallan lievä heikkeneminen Keski-Aasiassa Venäjän ja Ukrainan välisen sodan vuoksi on luonut tilaisuuden ISKP:lle. Samaan aikaan Kiinan alueelliset taloushankkeet (Vyö ja tie -aloite) kuvataan ISKP:n propagandassa ”uuskolonialismina”, mikä tekee niistä hyökkäyskohteita [Source](https://www.stimson.org/2022/iskps-propaganda-threatens-asias-security-apparatus/).

Tässä tilanteessa Keski-Aasian maiden tulisi välttää liiallista tukeutumista ulkoisiin voimiin ja sen sijaan ratkaista sisäisiä ongelmiaan, kuten sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta, köyhyyttä ja poliittisia rajoituksia. ”Khorasan-video” on kuin virus, joka saa ravintonsa yhteiskunnan haavoista. Jos yhteiskunnan vastustuskyky (oikeudenmukaisuus ja aito uskonnonvapaus) on vahva, tällainen propaganda epäonnistuu luonnostaan.

Johtopäätös

”Khorasan-video” ja siihen liittyvä propaganda muodostavat pitkäaikaisen turvallisuushaasteen Keski-Aasialle. Tämän uhan torjumiseksi pelkät sotilaalliset ja turvallisuustoimenpiteet eivät riitä. Islamilaisen maailman ja alueen hallitusten on toimittava yhdessä välittääkseen nuorille islamin oikeat opit, pelastaakseen heidät radikalisoitumisen ansasta ja rakentaakseen aitoa vakautta alueelle. Vahvimmat aseet fitnaa vastaan ovat tieto, oikeudenmukaisuus ja yhteisön yhtenäisyys.