Siyer-i Nebi: Kuvitettu osmanihistoria kuudessa osassa
Miten Murad III:n työpaja muunsi 1300-luvun turkkilaisen profeetan elämäkerran laajaksi kuvitetuksi käsikirjoitukseksi ja miten museoissa tulisi kehystää sen kuvat.
Siyer-i Nebi -teoksen kohdalla on erotettava selvästi toisistaan Mustafa Daririn 1300-luvulla laatima alkuperäisteksti ja 1500-luvun lopun kuvitettu käsikirjoitus. Alkuperäinen turkkilainen elämäkerta oli tarkoitettu luettavaksi ja opiskeltavaksi, kun taas Istanbulin hovissa noin vuonna 1595 valmistunut monumentaalinen kuvitushanke palveli hallitsevan osmanidynastian arvovallan ja hurskauden korostamista.
Kansikuva on alkuperäinen tekoälyavusteinen historiallinen rekonstruktio, ei valokuva tietystä monumentista, työpajasta tai esineestä.
Materiaali, rakenne ja käyttö
Sulttaani Murad III:n tilaama kuusiosainen teos oli hovityöpajalta valtava ponnistus, joka vaati useiden maalarien, kalligrafien ja oppipoikien työnjakoa. Tämä näkyy hienoisina tyylillisinä ja värisävyllisinä eroina eri osien välillä. Kuvien kerronnallinen järjestys ja sommittelu suunniteltiin tarkasti ohjaamaan katsojaa kronologisesti läpi tekstissä kuvattujen historiallisten tapahtumien.
Näin se tunnistetaan oikein
Yleinen väärinkäsitys on pitää teoksen kuvitusta, kuten kasvojen peittämistä hunnulla ja hahmon ympäröimistä liekeillä, yleispätevänä islamilaisena käytäntönä. Kyseessä on nimenomaan 1500-luvun lopun osmanihovin kehittämä erityinen kuvallinen konventio. Nykyisin eri museoihin hajonneet yksittäiset sivut edustavat vain irrallisia katkelmia tästä alun perin tarkkaan jäsennellystä kokonaisuudesta.
Lähteet
- The Met: Folio from a Siyer-i Nebi — commission, author, volume and date.
- The Met Bulletin: Recent Acquisitions 1993-1994 — object study and Ottoman manuscript context.
- The Met: Art of the Ottomans before 1600 — court atelier and artistic setting.
